Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Indonesian presidentin Susilo Bambang Yudhoyonon isännöimillä juhlapäivällisillä 18.2.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Omasta ja puolisoni sekä koko valtuuskunnan puolesta haluan lämpimästi kiittää Teitä, Herra Presidentti ja rouva Yudhoyono, kutsusta saapua valtiovierailulle Indonesiaan. Meidät on otettu vastaan suurella lämmöllä ja indonesialaisille ominaisella vieraanvaraisuudella. Tämä on tehnyt meihin suuren vaikutuksen.

Te teitte valtiovierailun Suomeen syyskuussa 2006 ASEM6-huippukokouksen yhteydessä. Euroopan unionin ja Aasian maiden yhteistyö on jälleen esillä tänä vuonna, kun Kiina järjestää ASEM7-huippukokouksen Pekingissä. Alueiden välinen tiivis yhteistyö tukee myös kahdenvälisten suhteidemme syventämisestä.

* * *

Tänään allekirjoitettiin Suomen ja Indonesian välinen metsäalaa ja ilmastonmuutosta koskeva yhteinen julistus. Metsäala onkin luonnollinen alue tiivistää yhteistyötämme, koska molemmilla mailla on runsaat metsävarat. Ne eivät ole kuitenkaan vain meidän, vaan myös tulevien sukupolvien. Siksi meidän on huolehdittava niiden kestävästä käytöstä.

Metsävarojen suojelu liittyy myös oleellisesti ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Sallikaa minun lausua iloni ja kunnioitukseni siitä, että Te, Herra Presidentti, toimitte niin aktiivisesti ilmastokysymyksessä ja metsävarojen suojelussa.

Maittemme välinen yhteistyö kattaa monia muitakin aloja. Kahdenvälisiä sopimuksia on solmittu laajasti. Suomi on ratifioinut maittemme välisen investointisuojasopimuksen ja toivon, että sopimuksen ratifiointiprosessi saatetaan loppuun Indonesiassakin mahdollisimman pian. Voisimme tämän jälkeen syventää taloudellista yhteistyötä molempia osapuolia hyödyntävällä tavalla.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen sekä laaja yritysvaltuuskunta ovat mukanani tällä vierailulla. Toivon vierailun lisäävän myös indonesialaisten kiinnostusta Suomea kohtaan. Sijaintimme Euroopassa ja korkea osaamistaso ovat vahvuuksiamme.

Indonesia on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeasti taloudellisesti menestyväksi maaksi. Sekä poliittinen johto että Te henkilökohtaisesti olette sitoutuneet demokratisoitumisprosessiin. Indonesian vakaudella on tärkeä merkitys alueellisesti ja kansainvälisesti.

Indonesialla on rikas ja monivivahteinen kulttuuri, josta olemme vuosien varrella saaneet nauttia myös Suomessa. Olen iloinen siitä, että myös vierailuohjelmaamme täällä kuuluu kulttuuri. Teillä indonesialaisilla on ollut mahdollisuus tutustua meidän maamme kulttuuriin esimerkiksi EU:n vuosittain järjestämillä filmiviikoilla, joilla on esitetty myös suomalaisia elokuvia. Viime syksynä suomalainen jazztrio esiintyi jo toistamiseen Jakartan jazzfestivaaleilla. Toivomme voivamme laajentaa keskinäistä kulttuurivaihtoamme entisestään.

* * *

Hiukan yli kolme vuotta sitten tapahtunut maanjäristys ja sen aiheuttama tsunami aiheuttivat suurta tuhoa ja surua. Kuitenkin sen keskellä maamme ja kansamme tulivat lähemmäksi toisiaan. Syntyi aitoa välittämistä ja halua auttaa toinen tosiamme. Te olette tehneet valtavan työn. Me suomalaiset olemme osallistuneet jälleenrakennustyöhön erityisesti Acehissa ja Niasissa.

Tärkeä osa Acehin kehitystä olivat Helsingissä tammikuussa 2005 alkaneet ja edeltäjäni presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä käydyt rauhankeskustelut. Kestävät ratkaisut edellyttävät vahvaa poliittista tahtoa ja sitoutumista. Herra Presidentti, Teidän tukenne on ollut erittäin ratkaisevaa rauhanprosessin onnistumiselle.

Tämän vierailun yhteydessä minulla on mahdollisuus vierailla henkilökohtaisesti paikan päällä ja päästä tutustumaan Acehin jälleenrakennukseen, rauhansopimuksen toimeenpanoon ja naisten aseman kehittymiseen.

Naisten kokemusten huomioon ottaminen ja heidän äänensä kuuleminen vahvistaa onnistumismahdollisuuksia. Yhdistyneiden kansakuntien naisia, turvallisuutta ja rauhaa koskeva päätöslauselma N:o 1325 sisältää hyvin konkreettisia vaatimuksia naisten ja tyttöjen ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisesta konfliktitilanteissa ja myös konfliktin jälkeisissä oloissa. Kansalaisjärjestöt ovat tässä työssä hyvin tärkeitä. Olen iloinen, että myös kahdenvälisessä yhteistyössämme tällä on ollut oma osuutensa. Niiden antama kannustus, tuki ja käytännön toiminta ovat olleet monessa maassa ratkaiseva tekijä naisten aseman parantamisessa ja yhteiskuntien vakauttamisessa.

* * *

Tämän päivän turvallisuushaasteet ovat yhteisiä eikä niihin voida vastata pelkästään kansallisin tai sotilaallisin toimin vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä – alueellista ja maailmanlaajuista. Yhteistyö muun muassa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja oikeudenmukaisen globalisaation edistämiseksi on välttämätöntä.

Monenvälinen kanssakäyminen edellyttää, että kunnioitamme kulttuurien ja uskontojen monikirjoisuutta. On erittäin hyvä, että Indonesia maailman runsasväkisimpänä muslimimaana on aktiivisesti mukana edistämässä kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua. Minulla oli ilo osallistua tammikuussa Madridissa, Yhdistyneiden kansakuntien suojeluksessa järjestettyyn Sivilisaatioiden Allianssin ensimmäiseen foorumiin.

Indonesian kansainvälinen asema on vahva. Maanne on sitoutumattomien maiden liikkeen sekä ASEANin perustajajäsen. Olette vahvasti sitoutuneet tukemaan multilateralismia ja erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien roolia. Indonesia on tällä hetkellä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsen ja YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen.

Viime vuonna ilmastonmuutoksen hillintä nousi lopultakin maailmanlaajuiseksi ykköstavoitteeksi. Olen toiveikas globaalin vastuun kasvusta. Indonesia, ja Te, Herra Presidentti, toimitte isäntänä YK:n Balin ilmastonmuutoskokoukselle viime joulukuussa. Haluan kiittää teitä tästä työstä. Kokous oli askel eteenpäin. Uskon, että se on uuden polun alku. Meidän on varmistettava, että kehitys on sekä sosiaalisesti oikeudenmukaista että ympäristön kannalta kestävää.

Herra Presidentti,

On ollut suuri ilo tavata teidät uudelleen. Sallikaa minun nostaa malja Teidän, puolisonne, Indonesian kansan sekä maittemme välisten erinomaisten suhteiden kunniaksi.