Presidentti Halonen: Laaja yhteistyö takaa turvallisuuden

Presidentti Halonen avasi 192. maanpuolustuskurssin. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan käsityksemme turvallisuudesta ja uhkatekijöistä on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Turvallisuus ymmärretään yhä selvemmin laajana kokonaisuutena, presidentti Halonen sanoi avatessaan 192. maanpuolustuskurssin Säätytalolla 25. tammikuuta 2010.

Laajaan turvallisuuskäsityksen mukaisiin uhkiin kuuluvat aseellisten konfliktien lisäksi muun muassa äärimmäinen köyhyys, terrorismi, tarttuvat taudit sekä luonnonkatastrofit. ”Kansainvälinen yhteistyö on vakiintumassa säännönmukaiseksi osaksi niistä selviytymistä – kuten esimerkiksi Kaakkois-Aasian tsunamissa viisi vuotta sitten tai nyt kahden viikon takaisessa Haitin maanjäristyksessä”.

Suomi on edelleen presidentti Halosen mukaan turvallinen maa. ”Meidän on kuitenkin jatkuvasti pidettävä huolta turvallisuudestamme ottaen huomioon sekä omassa maassamme tapahtuvat muutokset että maailmanlaajuinen kehitys. Turvallisuus koskee meitä kaikkia, ja sen takaamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Siksi Suomen turvallisuuden kehittämisestä tulisi vallita mahdollisimman laaja yhteisymmärrys.”

Asevelvollisuuden ohella myös siviilipalvelusta on presidentin mukaan tärkeää kehittää, sillä molempien palvelusmuotojen tavoitteena on parantaa kriisivalmiutta. ”Sekä kansainväliset että kansalliset uhkakuvat ovat sellaisia, että voisi esimerkiksi olla hyödyllistä alkuvaiheessa yhdistää koulutusjaksoja, joiden jälkeen sotilas- ja siviilipalvelusjaksot eriytyisivät.”

Tärkein foorumi on G-192

Presidentti Halonen ja puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Kriisien muuttuminen aikaisempaa moniulotteisimmiksi on otettava huomioon rauhanturvaajiemme koulutuksessa, presidentti Halonen sanoi. Sotilaat joutuvat osallistumaan vihollisuuksien torjunnan lisäksi kriisiyhteiskuntien omien turvallisuusjärjestelmien tukemiseen ja siviilien turvaamiseen. ”Olen itse pohdiskellut – joskus ääneenkin -, että meidän tulisi arvioida omaa osaamistamme entistä tarkemmin, ennen kuin lähetämme joukkojamme kriisialueille. Meillä pitää olla selkeä näkemys siitä, mihin tehtäviin juuri suomalaiset sotilaat parhaiten soveltuvat.”

”Afganistan on ajankohtainen esimerkki sekä kansainvälisen yhteisön että myös Suomen pyrkimyksistä lähestyä kriisiä kokonaisvaltaisesti. Emme halua lisätä pelkästään sotilaiden määrää, vaan sen ohella haluamme vahvistaa siviili- ja kehitysapua maahan”, presidentti Halonen sanoi.

Presidentti Halosen mukaan monenkeskisen toiminnan viiteryhmät ovat muodostumassa uudella tavalla. Kahdeksan johtavan teollisuusmaan G-8–ryhmä on korvautunut laajemmalla G-20–ryhmällä, johon kuuluu myös johtavia kehitysmaita. ”Silti tärkein ’G’ on G-192 eli monenkeskisen yhteistyön keskeisimmän foorumin on jatkossakin oltava Yhdistyneet kansakunnat. Sen turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä.”

• Puheen teksti kokonaisuudessaan

Kuvia