Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Japanin työnantajajärjestön Nippon Keidanrenin ja suomalaisen yritysvaltuuskunnan yhteisellä lounaalla Tokiossa 22.10.2004

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulle on suuri ilo osoittaa sanani tänään tälle arvovaltaiselle kuulijakunnalle. Haluan lämpimästi kiittää Japanin työnantajajärjestöä Nippon Keidanrenia, joka on järjestänyt tämän lounaan, ja toivon tämän tilaisuuden entisestään lujittavan jo vanhastaan hyviä suhteita Suomen ja Japanin elinkeinoelämän välillä.

Näinä päivinä puhutaan paljon globalisaatiosta. Globalisaatiolla on monissa maissa ollut myönteisiä vaikutuksia. Sadat miljoonat ihmiset ovat maailmantalouden avautumisen myötä päässeet köyhyydestä. On kuitenkin ilmeistä, että tällä hetkellä globalisaation hyödyt eivät jakaannu tasapuolisesti maiden välillä ja niiden sisällä. Köyhyys on edelleenkin aikamme suurimpia ongelmia.

Oleellinen merkitys köyhyyden poistamisessa on talouskasvulla, ja siihen tarvitaan kauppaa ja investointeja. Elinkeinoelämällä on sen vuoksi tärkeä osuus köyhyyden vähentämisessä.

Kaupan sääntelyn purkaminen on keino päästä perimmäisiin tavoitteisiin, kuten voimakkaaseen ja kestävään kasvuun, täystyöllisyyteen ja köyhyyden vähentämiseen. Tämän vuoksi annan täyden tukeni meneillään olevan Dohan kehityskierroksen menestykselliselle päätökseen saattamiselle. Euroopan unioni on luvannut tehdä Dohan kehityskierroksen edistämiseksi merkittäviä uudistuksia. Neuvottelujen onnistumiseksi kaikkien teollisuusmaiden olisi tärkeää osoittaa neuvotteluissa joustavuutta.

Kaupan vapautumisesta aiheutuu sopeutusvaikeuksia kaikille osapuolina oleville maille. Esimerkiksi maatalousmarkkinoiden välttämätön avaaminen on ongelmallista sekä EU:lle että Japanille. On kuitenkin selvää, että maatalous kaipaa uudistamista niin pohjoisessa kuin etelässä. Me tiedämme, että teollisuusmaissa maksetaan maataloustukiaisia yli miljardi dollaria päivässä, kun 70 % maailman köyhistä joutuu tulemaan toimeen alle yhdellä dollarilla päivässä. Tämä on selvää epäoikeudenmukaisuutta.

Suomi on kuulunut globalisaatiosta eniten hyötyneisiin maihin. Pieni kansantaloutemme pienine kotimarkkinoineen ei olisi yltänyt nykysijalleen maailman vauraimpien maiden joukkoon lähtemättä mukaan kansainväliseen kauppaan ja meneillään olevaan globalisaatioon. Viennillä on nyt keskeinen osuus kansantaloudessamme, noin 40 % BKT:stä. Suomen suorien ulkomaisten sijoitusten osuus bruttokansantuotteesta on kaksi kertaa maailman keskiarvoa suurempi. Suomalaisyhtiöiden työntekijöistä kolmannes on ulkomailla. Viime vuosina investointeja on alettu entistä enemmän kohdentaa Kiinan, Venäjän, Brasilian, Intian ja uusien EU-maiden nopeasti kehittyville markkinoille.

Kaikkialla maailmassa vaikuttava globalisaatio on myös aiheuttanut huolestumista työpaikkojen häviämisestä ja ilmiön muista kielteisistä vaikutuksista. Sellaisista käsitteistä kuin ulkoistaminen ja työpaikkojen siirtäminen ulkomaille on tullut osa arkista kielenkäyttöämme. Tällainen keskustelu kuvastaa pelkoja siitä, että Länsi-Eurooppa olisi vaarassa menettää houkuttelevuutensa liiketoiminnan harjoittamispaikkana. Keskeisenä kysymyksenä on, miten pysyä kilpailukykyisenä alati kiihtyvässä kilvassa investoinneista ja työpaikoista.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2000 strategian EU:n kehittämiseksi maailman toimivimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Nyt kun strategian toteuttamiskausi kohta on puolivälissä, joudun valitettavasti toteamaan, että monilla keskeisillä alueilla ei ole edistytty riittävästi. Keskipitkän aikavälin tavoitteisiin työpaikkojen luomisessa ei päästä. Tuottavuuskuilu Yhdysvaltojen ja EU:n välillä ei ole kaventumassa vaan leventymässä. EU:n kaikkien jäsenvaltioiden on tämän takia lisättävä ponnistuksiaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Itse olen vakuuttunut siitä, että niihin päästään.

Monien muiden teollisuusmaiden tavoin Suomeakin vaivaa yhtaikaa työvoimapula ja työttömyys. Emme pysty kilpailemaan Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien kanssa halvalla työvoimalla. Tulevaisuutemme riippuu siitä, missä määrin kykenemme lisäämään tuottavuutta ja luomaan uusia innovaatioita ja tuotteistamaan niitä. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on välttämätöntä panostaa entistäkin enemmän.

Väestön ikääntyminen tuo sekin omat haasteensa. On puhuttu siitä, että meidän on avattava rajojamme ja yhteiskuntaamme ulkomaiselle osaamiselle ja työvoimalle. Lisäksi meidän on oltava innovatiivisia ja hyödynnettävä uutta teknologiaa ja kumppanuutta palvelualoilla, myös terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Monet näistä haasteista lienevät tuttuja myös japanilaisille.

* * *

Vaikka haasteita on monia, Suomi on silti yhä edelleen liiketoiminnalle suotuisa maa. Sääntelyesteet ovat vähäisiä ja työvoima kuuluu maailman parhaiten koulutettuihin. Maailmanpankin hiljan julkistaman selvityksen mukaan Suomi oli ollut aktiivisimpia liike-elämän toimintaedellytyksiä parantavien uudistusten toteuttajia, ja Maailman talousfoorumi asetti Suomen jälleen kerran kilpailukyvyssä ykkössijalle. Sijaintimme Pohjois-Euroopassa lähellä Venäjää ja Baltian maita tekee Suomesta alueen liiketoiminnalle edullisen sijaintipaikan. Suureksi ilokseni olen myös huomannut, että muutamat japanilaisyhtiöt ovat edellä mainitsemiani etuja hyödyntääkseen perustaneet toimipaikkoja Suomeen.

Suomen ja Japanin kauppasuhteista voin todeta, että Japani on edelleenkin suomalaisyritysten tärkeimpiä kauppakumppaneita Aasiassa. Suomen vienti Japaniin oli viime vuonna miljardi euroa ja Japanin vienti Suomeen 1,5 miljardia.

Mitä tulee suomalaisyritysten läsnäoloon Japanissa, tuotannosta on siirrytty suosimaan enemmän strategista kumppanuutta ja aitoa tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä. Kumppanuutta on syntynyt eniten Suomen ja Japanin vahvoille osaamisalueille, kuten tekniseen suunnitteluun ja tieto- ja viestintätekniikkaan. Yhteistyötä ollaan paraikaa laajentamassa uusille ja kiinnostaville alueille, esimerkkinä Sendain palvelukeskus. Toivotan vielä kerran japanilaisyritykset tervetulleiksi Suomeen luomaan kumppanuussuhteita.

* * *

ASEM-prosessi eli Aasian ja Euroopan huippukokous on alueiden välisen vuoropuhelun keskeinen foorumi. Suomi isännöi seuraavaa ASEM-huippukokousta ja Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan seuraavaa Aasian ja Euroopan elinkeinoelämän AEBF-keskustelutilaisuutta syyskuussa 2006.

Elinkeinoelämän keskustelufoorumin AEFB:n tiedostetaan yleisesti kaipaavan uudistamista. ASEMin äskettäinen laajentuminen 39 jäsenen järjestöksi aiheuttaa sekin mittavia haasteita AEFB:n toimivuudelle. Me toivomme Nippon Keidanrenin tukea AEBF:n uudistamiselle ja AEBF:n 10:nsien keskustelujen menestykselliselle toteuttamiselle. Tässä hengessä toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Suomeen Aasian ja Euroopan elinkeinoelämän 10:nteen keskustelutilaisuuteen syyskuussa 2006.

Näiden sanojen myötä kiitän teitä vielä kerran tästä herkullisesta lounaasta ja kohotan maljan kaikille japanilaisille ja suomalaisille yritysjohtajille, jotka tekevät työtä Suomen ja Japanin välisten liikeyhteyksien edelleen kehittämiseksi ja syventämiseksi.