Presidentti Halonen uudenvuodenpuheessaan: Suomen haasteina talous ja työllisyyden parantaminen

Tasavallan presidentti valmistautuu vuoden 2010 uudenvuodenpuheeseen. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan talouden elvytys, työllisyyden parantaminen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ovat Suomen haasteena. ”Se merkitsee eläkemenojen kasvua, mutta myös mahdollisuutta työllisyys- ja elinkeinorakenteen uudistamiseen. Tämä vaatii taitoa ja yhteistyökykyä”, presidentti Halonen sanoi uudenvuodenpuheessaan perjantaina 1. tammikuuta 2010.

Toipuminen voi viedä Suomen talouden rakenteesta johtuen pidemmän aikaa. Yhteisiä toimia tarvitaan ja erityisen tärkeää on, että nuoret ihmiset pääsevät kiinni opiskeluun ja työhön. ”Se on perusasia sekä nuoren oman elämän että yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamisen kannalta. On hälyttävää, että nuorten työttömyysaste on kolminkertainen yli 25-vuotiaiden työttömyyteen verrattuna.”

Suomi on koulutettu ja uudistumiskykyinen yhteiskunta, jolla on hyvä perusrakenne. ”Kuitenkin monilla elinkeinoelämän sektoreilla olisi tarvittu jo aiemminkin enemmän tutkimusta, innovaatioita ja laatukehitystä. Nyt on yhteisin ponnistuksin pyrittävä elinkeinoelämän monipuolisuuden lisäämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden työllistävä vaikutus on suuri.”

Kansakunnan tulevaisuus tulee rakentaa presidentti Halosen mukaan kestävälle kehitykselle. Ympäristöteknologian kysyntä on maailmalla kasvamassa. ”Suomella on jo tarvittavaa osaamista, ja tästä voi tulla meille uusi tärkeä toimeentulon lähde.”

”Suomessakin tulee olla rohkeutta asettaa tavoitteeksi korkea työllisyys. Siihen tarvitaan talouspolitiikan lisäksi tehokasta koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Tähän työhön kaivataan kaikkien osapuolten yhteistä tahtoa sekä toimia.”

Rauha on suomalaisille kallis asia

Presidentti Halosen mukaan perustuslakimme toimivuuden tarkastelu voisi antaa eväitä laajempaan yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun. ”Todellinen kansalaisten tasa-arvo edellyttää myös perusoikeuksien kunnioittamista ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista”, presidentti Halonen sanoi. Julkinen mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut lähinnä ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteisiin. ”Nykyinen perustuslaki on ollut voimassa vain vajaat 10 vuotta, ja sen mukaisena presidenttinä on ollut vasta yksi henkilö. Toivon, että järjestelmästä voisi olla pidempi kokemus ennen kuin sitä ryhdytään jälleen muuttamaan.”

”Oli pettymys, ettei Kööpenhaminan taannoisessa YK:n huippukokouksessa vielä päästy yhteisymmärrykseen keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, presidentti sanoi. ”Kokouksessa Suomi sai kansainvälistä tunnustusta siitä, että olemme edistäneet naisten mukaan saamista kestävään kehitykseen erityisesti kehitysmaissa. Suomi on pitänyt sitä tärkeänä sekä tasa-arvosyistä ja siksi että ilmastomuutoksen seuraukset koskevat vakavimmin maailman köyhimpiä, joista 70% on naisia. Naiset ovat myös voimavara tarvittavaan muutokseen.”

Presidentti Halonen korosti, että rauha on kehityksen perusta ja Suomi on mukana kantamassa vastuuta kansainvälisessä kriisinhallinnassa. ”On tärkeää, että sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu voitaisiin koordinoida nykyistä paremmin.”

”Rauha on suomalaisille kallis asia. Olemme pitkään saaneet nauttia siitä. Me kunnioitamme sotiemme veteraanien ja rakentajapolven uhrauksia ja uupumatonta työtä maamme hyväksi. Suomi osoittaa sitä myös viettämällä maaliskuussa talvisodan päättymisen 70-vuotismuistotilaisuuksia.”

• Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2010
• Uudenvuodenpuhe YLE Areenassa