Tasavallan presidentin puhe Folketingetin edustajien tapaamisessa 4.4.2001

(muutosvarauksin)

Sallikaa minun ilmaista iloni siitä, että sain mahdollisuuden vierailla Folketingetissa. Parlamenttihan on kansakunnan demokratian sydän. Tanskan suuriin poliitikkoihin kuuluva Viggo Horup on ilmaissut edustuksellisen demokratian ylivallan sanoilla: "Ei kukaan Folketingetin yläpuolella eikä sen vieressä".

Tanskassa on vastikään vietetty Grundlovenin 150-vuotisjuhlaa. Suomessa olemme viettäneet 1. päivänä maaliskuuta vuonna 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain yksivuotisjuhlaa. Vertauskuvallista on, että uusi perustuslakimme on vanhasta perustuslaista säilyttänyt lauseen, joka on demokratiamme peruskivi: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Parlamentit ovat joka maassa kansallisia perusinstituutioita, joiden toiminta on kaiken poliittisen elämän ratkaiseva edellytys. Pohjoismaissa kunnioitamme samoja demokraattisia arvoja, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja avoimuutta.

Siksi oli luonnollista, että Suomi käänsi katseensa Tanskaan ja erityisesti Christiansborgiin, kun valmistauduimme jäsenyyteemme Euroopan unionissa. Eurooppa-valiokunnan vastineeksi tuli parlamentaarinen pääfoorumimme EU:n asialistalla olevien asioiden käsittelylle. Tänä päivänä asiakysymysten valmistelun vastuuta yritetään laajentaa yhä useammalle eduskunnan valiokunnalle. Ja minulla on äskettäin ollut aihetta korostaa kansallisen, parlamentaarisen valmistelu- ja tarkastusprosessin merkitystä. Kunkin jäsenmaan oma demokratia on integraation ja yhteistyön välttämätön ja vahva pohjarakenne ja sellaisena se tulee nähdä myös tulevaisuudessa. Nykyaikaisessa maailmassa koko laajan kansalaisyhteiskunnan mukaantulo kansainväliseen yhteistyöhön ja integraatioon on tärkeää, mutta tämä korostaa entisestään kansallisen parlamentin kokoavaa voimaa.

Toivotan Folketingetille ja sen jäsenille jatkuvaa menestystä työssään.