Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 23.4.2002

Tasavallan presidentti Tarja Halonen Suomen Tukholman suurlähetystön vihkiäistilaisuudessa 23.4.2002

Tie, joka on johtanut tähän historialliseen tapahtumaan, on ollut pitkä ja mutkikas. Vastamäkiä on ollut useita, mutta nyt seisomme vihdoinkin onnellisina tässä.

Monet seikat vaikuttivat päätökseen rakentaa uusi moderni suurlähetystö Tukholmaan. Yksi niistä on välillämme vallitsevien erityissuhteiden korostaminen. Sitä taustaa vasten voidaan sanoa, että oli todella korkea aika pystyttää tämä rakennus. Rakennus pärjää hyvin kilpailussa muiden uusien suomalaisten suurlähetystörakennusten kanssa maailmalla. Mahtavasta Washingtonin suurlähetystöstämme, jossa kävin viime viikolla vieraillessani presidentti Bushin luona, on tullut turistikohde. Kuten myös Berliinin pohjoismaisesta suurlähetystökompleksista.

Suomen ja Ruotsin väliset suhteet ovat monella tavalla ja monesta syystä erityiset. Olemme naapureita ja yhteiskuntamme muistuttavat toisiaan. Arvostamme ja vaalimme demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltioperiaatetta samalla tavalla. Kuten arvostamme myös korkeatasoista terveydenhuoltoa ja koulutusta. Erityisesti korkeatasoinen koulutus on menestyksemme avain. Nämä ovat kaikki meille itsestään selviä asioita, joita meidän kuitenkin on puolustettava ja kehitettävä.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat päättäneet vahvasti hyödyntää uutta teknologiaa. Olemme yhdistäneet "kovia" ja "pehmeitä" tavoitteita ja saaneet sille kannatusta. Vapaan markkinatalouden dynamiikalla pyrimme vahvaan taloudelliseen kasvuun, tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaamisesta kuitenkaan tinkimättä. Tällä yhdistelmällä olemme saavuttaneet laajan kansallisen yhteisymmärryksen tavoiteltavan kehityksen suunnasta.

Yksikään maa ei kuitenkaan pärjää yksin tämän päivän globalisoituneessa maailmassa. Jaamme yhteisen maailman, ja me kaikki tarvitsemme toisiamme. Tämä on jo pitkään konkretisoitunut Suomen ja Ruotsin välisessä yhteistyössä. Ei ainoastaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen, vaan myös taloussektorilla. Nordea, Stora-Enso ja viimeksi Sonera-Telia ovat kaikki esimerkkejä konkreettisen tason yhteistyöstä, jossa lopullinen päämäärä on ollut toteutunut fuusio. Yhteistyötä olisi ajateltavissa toisellakin tasolla. Haluaisin esittää ajatuksen sellaisesta Suomen ja Ruotsin välisestä yhteistyöstä, jossa yhdessä kääntyisimme ulkomaailmaa kohti ja erikseen ja yhdessä taittaisimme peistä esimerkiksi teollisuusmuotoilumme puolesta maailmalla. Kannatan ajatusta suunniteltavana olevasta suomalais-ruotsalaisesta muotoiluakatemiasta.

Suomesta ja Ruotsista tuli EU:n jäseniä yhtaikaa - vuonna 1995. Tämä liittyi osana kansalaistemme hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen sekä tarpeeseen turvata elinkeinoelämämme tasavertaiset kilpailumahdollisuudet tärkeimmillä markkinoillamme, sekä viime kädessä, muttei vähiten, haluun olla mukana tekemässä päätöksiä Euroopan tulevaisuudesta siellä, missä päätökset tehdään. Tiesimme - kuten tiedettiin täällä Ruotsissakin - että EU:ssa tehtävät päätökset vaikuttaisivat meihin riippumatta siitä, olisimmeko jäseniä vai emme.

Suomi on edennyt pidemmälle kuin Ruotsi yhteistyössään EU:n kanssa. Siirryimme käyttämään euroja kun yhteinen valuutta otettiin käyttöön vuodenvaihteessa, ja siirtyminen on sujunut joustavasti. Mikä varmaan on pantu merkille myös täällä Ruotsissa. Te olette valinneet toisen tien. Kuten niin monesti aikaisemminkin olen sanonut entiselle kollegalleni Lena Hjelm-Wallénille; emme ole kaksosia, olemme vain sisaruksia.

Suomen ja Ruotsin taloudet ovat kuitenkin hyvin samanlaiset. Vakaat markkinataloudet, joissa ihminen on keskipisteessä. Tarvitsemme kuitenkin yhteisymmärrystä tavoista, joilla tehdä globalisaatio inhimillisemmäksi. Sellaiseen yhteisymmärrykseen tulee kuulua ihmisten arkielämään liittyviä huolenaiheita, kuten työllisyys ja oikeudet työssä, köyhyys, taloudellinen kehitys ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Globalisaation on perustuttava yhteisille arvoille ja tuettava avoimien yhteiskuntien ja talouksien kestävää politiikkaa.

Vastauksena ilmeiseen tarpeeseen Kansainvälinen työjärjestö - ILO - asetti globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission, jonka puheenjohtajana minulla on kunnia toimia yhdessä Tansanian presidentti Benjamin Mkapan kanssa. Komission tavoitteena on seuraavan vähän yli vuoden aikana tehdä ehdotuksia siitä, miten mahdollisimman monet ihmiset, kansat ja maat pääsevät osalliseksi globalisaation eduista ja miten mahdollisimman harvat kärsisivät sen haitoista.

Ruotsalaisuus Suomessa ja suomalaisuus Ruotsissa rikastavat maittemme välistä vuorovaikutusta. EU:ta ja Euroopan neuvostoa on pidettävä pienten kielten ja kulttuurien esitaistelijoina maailmassa, jossa englanti ja muut suuret kielet hallitsevat sekä kulttuuri- että tiedemaailmaa. Tarvitsemme toki yhteistä kieltä, kuten keskiajalla latinaa, mutta meidän on kuitenkin myös suojeltava monipuolista ja rikasta kulttuuriamme.

Suomella ja Ruotsilla on erikoisetuja toistemme maissa ja suurlähetystömme valvovat ja edistävät näitä etuja. Samalla suurlähetystömme kummassakin pääkaupungissa symboloivat maittemme välistä yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.

Täten julistan täällä Tukholman Gärdetissä sijaitsevan Suomen suurlähetystön vihityksi. Tämä arkkitehti Kristian Gullichsenin piirtämä arkkitehtoninen luomus kantakoon nimen Finska Borgen.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 6.5.2002

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi