Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Baltic Development Forumin huippukokouksessa Helsingissä 29.10.2006

Minulle on suuri ilo puhua tässä Baltic Development Forumin tämänvuotisessa huippukokouksessa. Kaikilla Itämeren rantavaltioilla on yhteinen kiinnostus alueemme kehityksen edistämiseen. Meidän on työskenneltävä yhdessä rakentaaksemme Itämeren alueesta vahva alueellinen globaalitaloudessa pärjäävä kasvukeskus.

Kerron avoimesti, että uskon itse vahvasti pohjoismaiseen malliin, jossa markkinatalouden dynaamisuuteen on yhdistetty voimakas sijoittaminen inhimillisiin voimavaroihin - ennen kaikkea koulutukseen ja tutkimukseen, mutta myös sosiaaliseen hyvinvointiin. Yksityisen ja julkisen sektorin yhdistäminen tutkimuksessa mahdollistaa saavutusten käytäntöön soveltamisen aikaisempaa nopeammin. Sosiaalinen turvallisuus helpottaa muutoksiin sopeutumista sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. On kiinnostavaa huomata, että useissa kansainvälissä vertailuissa kaikki viisi pohjoismaata ovat menestyneet erittäin hyvin sekä kilpailukyvyn että kestävän kehityksen kannalta. Uudet yhteistyökumppanit Itämeren piirissä ovat tuoneet paitsi kilpailua erilaisten ajatusmallien välillä myös monenlaisia uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Yksi tärkeimmistä uusista aloitteista alueellisen yhteistyön tiivistämiseksi on Itämeren valtioiden neuvosto. Tanskan tuolloisella ulkoministerillä Uffe Ellemann-Jensenillä oli tärkeä rooli neuvoston perustamisessa ja hän on myös tänään huippukokouksensa aloittavan Baltic Development Forumin keskeinen taustahahmo.

Ihmisten väliset yhteydet ovat kaikkien yhteistyömallien vahvuus. On tärkeää, että säännöllinen kanssakäyminen on mahdollista kokousten ja tapaamisten välilläkin. Koherentti näkemys eri yhteistyömahdollisuuksista auttaisi näkemään alueen koko potentiaalin. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa tiedonsaannin monista eri Itämeren ja pohjoisen alueen yhteistyömuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista. Minua kiehtoo ajatus, että tieto Itämeren ja pohjoisen alueen eri toimielimistä, rahoitusmahdollisuuksista, foorumeista ja verkostoista kanavoitaisiin yhden ja saman internetportaalin kautta eli yhden kattosivuston välityksellä. Uskon, että tämä auttaisi kontaktien luomisessa, antaisi mahdollisuuksia myös ennakkoluulottomille yhteistyömuodoille sekä lisäisi aktiivisuutta Itämeren monimuotoisessa yhteistyössä. Idea on vapaasti käytettävissä.

* * *

Baltic Development Forumin painopiste on kilpailukykyyn liittyvissä kysymyksissä. Itämeren alue ei voi kilpailla globaaleilla markkinoilla työn hinnalla vaan meidän on menestyttävä osaamisella. Parantaaksemme kilpailukykyä meidän on sijoitettava varsinkin tutkimus- ja kehitystoimintaan mutta myös muutoinkin inhimillisiin voimavaroihin. Nämä sijoitukset tulee edelleen muuntaa kilpailukykyisiksi palveluiksi ja kulutushyödykkeiksi. Tämän tavoitteen onnistumiseksi tarvitsemme Itämeren alueelle sekä maailmanluokan yrityksiä että hyvin toimivan julkisen sektorin. Perimmäisenä tavoitteena pitää olla kansalaistemme hyvinvointi, johon kuuluu puhdas elinympäristö. Sen saavuttaminen on helpompaa vakaissa ja vauraissa yhteiskunnissa, jotka perustuvat sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Kysymys Itämeren tilasta on ollut alueellisen yhteistyön keskeistä sisältöä jo usean vuosikymmenen ajan. Itämeren suojelukomissio (Baltic Marine Environment Protection Commission, tunnettu HELCOMina) on jo kolmen vuosikymmenen ajan tuottanut olennaista tietoa meren tilasta. Ihmisten tietoisuuden taso on nousussa, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti. Valitettavasti Itämeren tila on huono. HELCOMin tavoitteena on tuottaa ensi vuoden syksyyn mennessä erityinen toimintasuunnitelma Itämeren tilan parantamiseksi. Toivon meidän kaikkien yhdistävän voimamme, jotta voimme tarttua ongelmiin entistä päättäväisemmin.

Pohjoinen ulottuvuus on yksi tämän huippukokouksen pääteemoista. Pohjoinen ulottuvuus on politiikkaa, joka lähti liikkeelle tarkoituksena tuoda pohjoisen Euroopan erityiskysymykset koko EU:n tietoisuuteen. Kyse oli niin haasteista kuin mahdollisuuksistakin. Tämä alun alkaen EU:n politiikkana alkanut toiminta on saanut uutta pontta, kun on sovittu Pohjoisen ulottuvuuden olevan unionin ja sen pohjoisten kumppaneiden eli Venäjän, Norjan ja Islannin yhteistä politiikkaa.

Pohjoinen ulottuvuuden puitteissa on saatu aikaan konkreettisia tuloksia kansanterveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristöasioiden aloilla. Viime vuonna minulla oli ilo osallistua Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden tähän asti mittavimman saavutuksen, Pietarin lounaisen jäteveden puhdistamon avajaisiin yhdessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ruotsin silloisen pääministerin Göran Perssonin kanssa. Odotan innokkaana tämän ympäristöyhteistyön synnyttämiä uusia ideoita.

Kuljetusten – ja erityisesti merikuljetusten – määrä kasvaa taloudellisen toimeliaisuuden ja kaupankäynnin kasvun myötä. Silloin kasvavat myös riskit. Tämän vuoksi on erinomainen asia, että Suomen, Venäjän ja Viron yhteistyönä on otettu käyttöön kolmikantainen Suomenlahden merenkulun valvontajärjestelmä.

* * *

Euroopan unionin ja Venäjän suhteista keskustellaan monella foorumilla tänä syksynä. Voimme olla tyytyväisiä vastikään Lahdessa järjestettyyn tapaaminen EU:n ja Venäjän johtajien kesken. EU osoitti kykenevänsä löytämään yhteisen linjan energiakysymyksissä, ja olemme iloisia, että myös Saksa, unionin seuraava puheenjohtajamaa, on sitoutunut viemään energia-asioita eteenpäin.

Euroopan tulevaisuudesta puhuttaessa ei voi ohittaa energiaa. On hyvä, että EU:ssa pyritään yhteiseen näkemykseen energiakysymyksistä. Unionin on selvittävä haasteista, joita ovat energian saannin turvaaminen, energian hinnan nousu sekä ilmastonmuutoksen liittyvät kysymykset. Keskinäisen luottamuksen lujittaminen tärkeimpien kolmansien osapuolien, erityisesti Venäjän, kanssa on ensiarvoisen tärkeää energiavarmuuden turvaamiseksi. Tässä yhteydessä haluan sanoa, että Suomi on pitänyt suunniteltua Itämeren kaasuputkea sinänsä hyväksyttävänä asiana. Olemme luonnollisesti painottaneet, että kaasuputkihankkeen toteuttamisessa on huolehdittava ympäristönäkökohdista.

Energialähteet saattavat tuntua meidän sukupolvestamme suunnattomilta, mutta ne ovat kuitenkin rajallisia. Meidän tulee työskennellä yhdessä – myös alueellisesti – ilmastonmuutoksen torjumiseksi vähentämällä päästöjä, säästämällä energiaa sekä kehittämällä puhtaampia teknologioita ja edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Olen varovaisen toiveikas, kun ajattelen Itämeren alueen yhteistyön tulevaisuutta. Meillä on toki paljon haasteita. Olen puhunut pääasiassa taloudellisista ja ympäristökysymyksiin liittyvistä haasteista, mutta myös terveysuhkat ja tarttuvat taudit vaativat rajat ylittävää yhteistyötä. Ympäristökysymysten ja ilmastonmuutoksen tavoin ne kuuluvat uusiin turvallisuusuhkiin, joihin meidän on vastattava. On hyvä, että kansanterveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeren alueen yhteistyön painopistealueita.

Yhteistyömme voi entisestään vahvistua, jos panostamme myös kulttuurien tuntemukseen. Kun tuntee toisen tavat ja taustan, on paljon helpompi tehdä yhteistyötä. Uskon, että Itämeren alueellisen yhteistyön tulisi sisältää myös vahva kulttuuriulottuvuus. Yksi tapa vahvistaa tätä ulottuvuutta voisi olla Itämeren kulttuurifooruminen perustaminen yhteistyössä alueellisten toimijoiden kesken.

Toivotan kokoukselle menestystä!