Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys Suomen Sydänliiton 50-vuotispääjuhlassa Kansallisteatterissa 25.9.2005

Maamme johti 50 vuotta sitten maailman sepelvaltimotautikuolleisuustilastoja. Syitä oli varmasti monia, mutta selkeinä uusina syinä nähtiin se, että miehet olivat oppineet tupakoimaan rintamalla, ja että pula-ajan jälkeen syötiin innolla kaikkea sitä, mistä aikaisemmin oli ollut puutetta.

Noista vuosista suomalaisten työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut lähes 80 prosenttia. Suurin selittäjä myönteiselle kehitykselle on ollut väestön elintavoissa tapahtunut muutos: vähemmän kovaa rasvaa, suolaa ja tupakkaa. Juhlivalla järjestöllä on ollut tässä työssä valtava urakka. Väestön muuttuneet elintavat selittävät yli puolet myönteisestä kehityksestä, vaikka tietysti lääketieteen kehityskin näkyy kuolleisuuden vähenemisessä 1980-luvun puolesta välistä lähtien.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 80 prosenttia sepelvaltimotaudista ja 90 prosenttia aikuistyypin diabeteksesta voitaisiin edelleenkin välttää terveellisemmillä ravintotottumuksilla ja lisäämällä liikuntaa sekä lopettamalla tupakointi. Suomalaisten elintapojen pitkään jatkunut myönteinen kehitys näyttää valitettavasti nyt pysähtyneen ja kääntyneen joiltakin osin jopa huonompaan suuntaan.

Meidän ihmisten tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ravinnosta saadun energian ja liikunnan tasapainoon. Saamieni tietojen mukaan rasvan määrän väheneminen ruokavaliossa ja sen vuoksi myös väestön kolesterolitason lasku on pysähtynyt. Tupakoitsijoiden kokonaismäärä on Suomessa edelleenkin yli 1,2 miljoonaa. Monesta syystä erityisen huolestuttavaa on se, että tyttöjen ja nuorten naisten tupakointi on lisääntynyt.

Suomessa terveyspolitiikan tavoitteena on väestön mahdollisimman hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot väestöryhmien välillä. Tavoitteena on taata kaikille kansalaisille terveyspalvelujen tasapuolinen saanti ja korkea laatu. Vaikka Suomi on tulonjaoltaan Euroopan tasa-arvoisimpia maita, on huolestuttavaa, että kuolleisuuserot sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole pienentyneet, vaan jopa jonkin verran kasvaneet.

Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat tavattomasti inhimillistä kärsimystä ja surua. Sen lisäksi nämä taudit kuormittavat raskaasti kansantaloutta: ne ovat suurimpia työkyvyttömyyseläkkeen syitä. Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat vuosittain noin miljoona lääkekorvausoikeutta. Pelkästään sepelvaltimotaudin sairaalahoitopäiviä on vuosittain lähes 700 000. Meidän pitäisi pitää parempaa huolta itsestämme.

Tänään vietetään maailman sydänpäivää. Maailman terveystilanne on muuttumassa: kroonisten tautien riskitekijät yleistyvät nopeasti kehitysmaissa. Sielläkin ylipaino ja krooniset taudit ovat siirtymässä vähitellen köyhimpien ihmisten ongelmaksi. Vain Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa tartuntataudit ovat vielä johtava kuolinsyy. Muualla krooniset taudit, erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet ovat kärjessä. Meidän suomalaisten myönteiset kokemukset sydän- ja verisuonitautien hoidossa voisivat sekä kannustaa meitä itseämme että toimia kehitysyhteistyön kautta globaalina apuna muillekin.

Onnittelen sydämellisesti 50-vuotiasta Suomen Sydänliittoa ja toivotan mitä parhainta menestystä tärkeässä työssänne. Tehdään yhdessä terveistä elämäntavoista sydämen asia!