Presidentti Halonen: Toiminta EU:ssa tärkein osa Suomen ulkopolitiikkaa

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan jäsenyys ja toiminta Euroopan unionissa ovat tärkein osa Suomen ulkopolitiikkaa, ja EU-jäsenyys on edistänyt Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia samoin kuin vahvistanut kansainvälistä asemaamme. Presidentti Halonen puhui Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta maanantaina 13. marraskuuta Jyväskylässä, jossa hän piti tämänvuotisen Martti Ahtisaari –luennon. Luentotilaisuuden järjestivät Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto ja sanomalehti Keskisuomalainen.

Presidentti Halonen puhui Jyväskylässä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kuva: Lehtikuva.

"Toimimalla EU:ssa tavoitteenamme on edistää omaa hyvinvointiamme ja turvallisuuttamme, mutta samalla myös vahvistaa yleiseurooppalaista hyvinvointia ja turvallisuutta. Unionin lisäarvo syntyy nimenomaan yhteisöllisyydestä. Toimimalla yhteisönä saavutamme paremman tuloksen verrattuna siihen, että jokainen jäsenmaa toimisi yksin", presidentti Halonen totesi.

Presidentti Halosen mukaan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä on edistytty. "Parempi maailma on eurooppalaisillekin turvallisempi. Olemme pitkälti yhtä mieltä arvoista ja tavoitteista, mutta käytännön yhteistyössä on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa."

Suomi osallistuu presidentti Halosen mukaan jatkossakin täysimääräisesti unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Perinteisen sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalla tarvitaan kuitenkin myös siviilitoimia. "Suomi ja Ruotsi ovat johdonmukaisesti korostaneet siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteyttä ja olemme olleet aloitteellisia siviilikriisinhallinnan lisäämisessä unionin tehtäviin. Tässä työssä on saavutettu tuloksia, ja EU onkin nyt ollut suunnannäyttäjänä muille kansainvälisille toimijoille."


Suomi ei ole liittymässä Naton jäseneksi

Presidentti Halosen mukaan Suomella on toimiva yhteistyösuhde sotilasliitto Naton kanssa, ja Nato arvostaa Suomen panosta luotettavana kumppanimaana. Osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin, harjoituksiin tai rauhankumppanuusohjelmaan ei kuitenkaan tarkoita, että Suomea vietäisiin vähitellen Naton jäseneksi.

"Pidän tärkeänä, että säilytämme itse selvän eron nykyisen kaltaisen yhteistyön ja jäsenyyden, tai edes jäsenyyden kaltaisen suhteen, välillä. Siksi en esimerkiksi pidä mahdollisena, että Suomi tekisi yleisen poliittisen sitoumuksen osallistua Naton nopean toiminnan joukkoihin, mikäli nämä ylipäätään kumppanimaille avattaisiin."

Presidentti Halonen viittasi vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, jonka mukaan Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan kansalliseen puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen ja johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä. Nato-jäsenyys säilyy mahdollisuutena jatkossakin.


Venäjä ja Yhdysvallat tärkeitä

Presidentti Halonen käsitteli puheessaan myös Suomen suhteita naapurimaihin ja erityisesti Venäjään. "Venäjällä on tavoitteena ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion toteuttaminen sekä tehokkaan markkinatalouden kehittäminen. Edistystä on toki tapahtunut, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Oikeusvaltion kehittäminen on sekä kansalaisten että elinkeinoelämän kannalta on aivan ensisijaista, mutta myös ihmisten itsensä on opittava kunnioittamaan toinen toistensa erilaisia mielipiteitä."

Myös suhde Yhdysvaltoihin on presidentti Halosen mukaan tärkeä niin Suomelle kuin EU:llekin. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella on edistetty aktiivisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä, jota tarvitaan monien maailmanlaajuisten haasteiden ja kriisien ratkaisemisessa.

Lopuksi presidentti Halonen muistutti, että tämän päivän maailmassa turvallisuus ja hyvinvointi ovat yhteisiä. "'Maailmanparannus' on sekä oikeudenmukaista että Suomen etujen ajamista. Paremman maailman rakentaminen edellyttää toimivia ja tehokkaita monenvälisiä instituutioita ja järjestelyjä. - - Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa YK:n jäsenenä ja antaa oman panoksensa järjestön toiminnan kehittämiseen."