Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Itävallan presidentin Heinz Fischerin kunniaksi järjestetyillä juhlapäivällisillä 8.9.2011

(muutosvarauksin)

On suuri ilo toivottaa teidät ja puolisonne sydämellisesti tervetulleiksi Suomeen. Vierailunne palauttaa mieleeni ystävällisyyden ja lämpimän vieraanvaraisuuden, joista olemme mieheni kanssa saaneet aina nauttia vieraillessamme Itävallassa, viimeksi joulukuussa.

Herra presidentti, teillä on Suomessa paljon ystäviä, joista osa on tänään läsnä. Siteenne pohjoismaihin ovat läheiset jo perheenne kautta. Myös me olemme tunteneet toisemme jo vuosikymmenten ajan. Arvostan suuresti ystävyyttämme. Voimme avoimesti keskustella kaikista asioista. Sama luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen henki vallitsee myös maidemme välillä.

Suomen ja Itävallan tiet ovat lähihistoriassa yhtyneet monessa kohtaa. Liityimme yhtä aikaa, vuonna 1955, Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1995, liityimme Euroopan unioniin. EU-jäsenyys on tiivistänyt yhteistyötämme ja tehnyt maistamme entistä läheisempiä. Kuulumme molemmat niiden eurooppalaisten valtioiden joukkoon, jotka ovat jäseninä EU:ssa ja tekevät yhteistyötä Naton kanssa.

Arvomme ja painopisteemme ovat samanlaiset. Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen on keskeisellä paikalla kummankin maan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niinpä on luontevaa, että Suomen ja Itävallan yhteistyö kansainvälisillä foorumeilla on varsin tiivistä.

Pidämme molemmat tärkeänä monenkeskistä yhteistyötä. Arvostamme Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa globaalina järjestönä. Olemme myös keskeisesti mukana oman maanosamme järjestöjen, Euroopan neuvoston ja Etyjin, toiminnassa. Painotamme molemmat konfliktien ennalta ehkäisyä ja kriisinhallintaa. Euroopan unionin piirissä sekä Suomi että Itävalta tukevat EU:n ulkoisen roolin vahvistamista.

Euroopan unioni ei ole koko Eurooppa. Sekä Suomi että Itävalta toimivat aktiivisesti Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi maanosassamme. Eikä vastuumme lopu Eurooppaan. Tiedän teidän ja puolisonne kiinnostuksen ihmisoikeuksien ja demokratian sekä kansainvälisen kanssakäymisen ja suvaitsevaisuuden edistämiseen.

Globalisaation eteneminen on korostanut koko maailmaa koskevien teemojen merkitystä kansainvälisessä politiikassa. Maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuus on perustavalla tavalla riippuvainen kestävästä kehityksestä. Uskon, että Suomella ja Itävallalla on paljon annettavaa kestävän kehityksen takaamiseksi.

Suomen ja Itävallan suhteet ovat lämpimät. Kanssakäyminen on läheistä. Itävalta ja sen kulttuuri ovat Suomessa hyvin tunnettuja. Maanne on myös suomalaisten suosima matkailukohde. Parhaiten suomalaiset taitavat tuntea mäkiviikon sekä uuden vuoden konsertin. Monessa suomalaiskodissa ne kuuluvat vuoden alun perinteeseen.

Itävalta on kuuluisa musiikin alalla. Musiikki myös yhdistää itävaltalaisia ja suomalaisia. Olen iloinen siitä, että suomalainen musiikki Sibeliuksesta Saariahoon on löytänyt tiensä maanne konserttisaleihin. Toivon, että huominen vierailunne Euroopan tämänvuotiseen kulttuuripääkaupunkiin Turkuun antaa teille entistä monipuolisemman kuvan suomalaisesta kulttuurista.

Tämä valtiovierailunne on omiaan edelleen vahvistamaan ja monipuolistamaan siteitä Suomen ja Itävallan välillä. Arvoisa presidentti, hyvä ystävä, sallikaa minun kohottaa malja teidän ja puolisonne kunniaksi, Itävallan kansan onneksi sekä maidemme välisen yhteistyön menestykseksi.