Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Euroopan neuvoston huippukokouksessa Varsovassa 16.5.2005

Yhteiset eurooppalaiset arvot – demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio – yhdistävät meitä eurooppalaisia. Näille arvoille perustuva Euroopan ihmisoikeussopimus sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat luoneet kestävän pohjan Euroopan integraatiolle.

Euroopan neuvosto on onnistunut uusien jäsentensä luotsaamisessa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tielle. Toivon, että tämä menestys kannustaisi meitä jatkuvaan uudistumiseen kaikissa jäsenmaissa. Sillä halusimme tai emme, meitä odottavat jo uudet yhteiset haasteet, joista voimme selvitä vain hyvällä yhteistyöllä ja vahvalla demokratialla.

Globalisaatio ja uusi avoin maailma tuo meille paljon mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen, mutta samalla se mahdollistaa myös kielteisten ilmiöiden leviämisen aikaisempaa nopeammin. Terrorismi, ihmiskauppa ja järjestäytynyt rikollisuus ovat yhteisiä vihollisiamme, jotka järkyttävät myös eurooppalaisten perusturvallisuutta ja riistävät monelta ihmisarvon.

Tarvitsemme näiden uusien uhkien torjuntaan tehokkaampaa yhteistyötä. Tässä yhteistyössä ja kansallisessa toiminnassa on noudatettava yhteisiä periaatteitamme ja arvojamme.

Paraskaan viranomaisten välinen yhteistyö ei korvaa ihmisten keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä. Yhteisten arvojen aito omaksuminen antaa meille turvallisen mahdollisuuden olla myös erilaisia. Juuri tämä on myös rikkautemme. Kulttuurien välisen vuoropuhelun onnistuminen on tärkeä edellytys Euroopan tasa-arvoiselle, demokraattiselle ja suvaitsevalle huomiselle.

Toivon myös, että Euroopan neuvosto kiinnittäisi kasvavaa mielenkiintoa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen kaikilla sektoreillaan. Olen tyytyväinen, että Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaa on vauhditettu Euroopan laajuisella kampanjalla. Naisiin kohdistuva väkivalta, myös perheväkivalta, on ihmisoikeusloukkaus ja haaste kaikille maille.

Demokratia on välttämätön, mutta ei riittävä, edellytys modernille yhteiskunnalle. Demokratia on perustaltaan enemmistövaltaa. Ihmisoikeudet kuuluvat sen sijaan kaikille. Sen vuoksi demokratiassakin joudutaan kiinnittämään erikseen huomiota vähemmistöjen asemaan.
Euroopan neuvoston yhteyteen on viime vuonna perustettu Euroopan romanien ja vaeltajien foorumi. Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia, jotka osallistuivat aloitteeni tekemiseen todeksi. Foorumin tarkoitus on tuoda romanien ääni kuuluviin heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Saamme käyttöömme kipeästi kaivattua asiantuntemusta ja foorumi tulee myös rikastamaan kuvaamme romaneista ja heidän kulttuuristaan ja sitä myötä eurooppalaisuudesta.

Demokratiaan kuuluu avoimuus. On tärkeää, että ihmiset voivat osallistua kaikilla tasoilla heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämä edellyttää myös sitä, että ihmiset tietävät missä ja miten päätökset syntyvät. Vasta kansalaisten osallistuminen tekee demokratiasta todellisuutta.

Aktiivinen ja kriittinen kansalaisyhteiskunta on ollut eurooppalaisten demokratioiden rakentamisessa korvaamaton. Hallitusten ja kansalaisjärjestöjen avoimella ja toisiaan kunnioittavalla yhteistyöllä ihmisoikeuksia voidaan edistää tehokkaimmin ja parhaiten. Samoin korruptoitumaton hyvä hallinto on välttämätön edellytys sille, että ihmisoikeudet ja demokratia toteutuvat aidosti ihmisten arjessa.

Rakentaessaan avointa demokraattista Eurooppaa Euroopan neuvoston tulee tietysti katsoa myös omia toimintatapojaan. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on jokaisen hallinnon haaste, niin myös Euroopan neuvoston.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivuuden säilyttäminen on Euroopan neuvoston ajankohtaisin haaste. On välttämätöntä, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14. lisäpöytäkirja ratifioidaan viipymättä. Sen jälkeen on mietittävä miten muuten voisimme tehostaa tuomioistuimen toimintaa kunnioittaen yksilövalitusoikeutta. Jäsenvaltioiden tehokas oikeusvaltiotoiminta edesauttaa tuomioistuimen tehokkuutta ja vähentää tuomioistuimen työn ruuhkautumista.

Vaikka tuomioistuimen rooli Euroopan ihmisoikeusjärjestelmässä on korvaamaton ja ainutlaatuinen, tarvitaan sen rinnalle myös muita tehokkaita tapoja edistää ihmisoikeuksia. Euroopan neuvoston ihmisoikeustyö on vahvistunut ja tullut näkyvämmäksi ihmisoikeusvaltuutetun viran perustamisen myötä. Olen ilolla seurannut, miten tämä instituutio on lunastanut paikkansa itsenäisenä, riippumattomana sekä hyvin käytännönläheisenä ja operatiivisena toimijana. Suuri kiitos tästä kuuluu viran ensimmäiselle haltijalle Alvaro Gil-Roblesille.

Parlamentaarinen yleiskokous seuraa tiiviisti jäsenmaiden ihmisoikeuskehitystä ja toimii jo nyt tärkeänä kohtauspaikkana eurooppalaisille parlamentaarikoille. Eurooppalaisen integraation edetessä myös paikallis- ja aluetason rooli korostuu.

Euroopan neuvoston rooli yhteiseurooppalaisten normien luomisessa on keskeinen. Erinomainen esimerkki on täällä Varsovassa hyväksyttävät kolme mitä ajankohtaisinta yleissopimusta: ihmiskauppaa, terrorismin ehkäisyä sekä terrorismin rahoitusta koskevat sopimukset.

Terrorismi on maailmanlaajuinen ilmiö ja siksi on selvää, että terrorismin vastaisessa työssä YK:lla on korvaamaton rooli. Euroopan neuvostolla on oma luonteva roolinsa kysymyksissä, joissa tarvitaan juuri Euroopan neuvoston erityisosaamista eli asiantuntemusta ihmisoikeuskysymyksissä. Sopimusten esittämä yhteistyö, koordinointi ja työnjako eri järjestöjen välillä tuo tervetullutta tehokkuutta terrorismin vastaiseen työhön.

Ihmiskauppa on aikamme keskeisiä ihmisoikeushaasteita niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopassakin. Euroopan neuvoston juuri hyväksytty ihmiskaupan vastainen sopimus on hyvä esimerkki siitä, miten kansalliset ja eri järjestöjen kansainväliset toimet tule kytkeä riittävän hyvin yhteen, jotta pystymme suojaamaan ihmiskaupan uhreja ruohonjuuritasolla.

Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen luo kestävän pohjan yhteiselle eurooppalaiselle ihmisoikeusalueelle. Euroopan neuvostolla on paljon annettavaa Euroopan unionille - ja myös päinvastoin. Mielestäni on tärkeää, että Euroopan unioni hyödyntää täysimääräisesti Euroopan neuvoston ihmisoikeusosaamista.

Euroopan neuvosto ja ETYJ muodostavat toisiaan täydentävän parin. ETYJ:n rooli on keskeinen akuuttien kriisi- ja konfliktitilanteiden ratkaisemisessa ja sen selkeä vahvuus on operationaalisessa kenttätoiminnassa. Euroopan neuvosto puolestaan keskittyy pitkäjänteiseen kriisien ennaltaehkäisyyn ja jälkihoitoon.

Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan neuvoston merkitys maanosamme rauhalle ja vakaudelle on tulevaisuudessakin korvaamaton. Olemme varmasti kaikki yksimielisiä siitä, että Euroopan neuvoston perustehtävä on jatkossakin demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistäminen maanosassamme. Tehtävä on laaja ja se on myös haasteellinen.