Tohtori Pentti Arajärven puhe sosiaalisen yritystoiminnan forumin avajaisissa 24.11.2004

Sosiaalisen yritystoiminnan foorumin tavoitteena on selvittää sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön tarkoittaman toiminnan menestymisen edellytykset, saada tietoja kansainvälisistä esimerkeistä ja kokemuksista sekä hyvistä käytännöistä. Tavoite on myös kartoittaa karikot. Forumin tavoitteena on myös laatia suosituksia sosiaalisen yritystoiminnan kehittämisestä ja edistämisestä ja ehkä myös luoda näkemyksiä asiaa koskevan lainsäädännön ja hallinnon kehittämistä varten. Tavoite on saada sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen ja tukeminen pitkän aikavälin toiminnaksi ja organisoida pysyvä tukirakenne.

Tässä tilaisuudessa esittävät myöhemmin eri alojen asiantuntijat näkökohtia sosiaalisen yritystoiminnan lähtökohdista, kokemuksista ja mahdollisuuksista. Foorumiin on koottu eri alojen ylimmän tason johto- ja asiantuntijatehtävissä toimineita henkilöitä, jotka eivät toiminnassaan joudu ristiriitaan sosiaalisen yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tavoitteiden välillä. Sosiaalisella yritystoiminnalla on paikkansa, mitä osoittaa asiaa koskevan lainsäädännönkin aikaansaaminen, mutta tasapaino sosiaalisen yritystoiminnan ja varsinaisen elinkeinotoiminnan välillä on herkkä ja tarkka. Lainsäädäntö määrittää sosiaaliset yritykset, edellyttää erityistä rekisteröitymistä ja antaa tarvittaessa mahdollisuudet poistaa rekisteröity sosiaalisten yritysten rekisteristä. Tavoitteena on erityisesti tukea vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen mahdollisuuksia tarvittaessa työvoimaviranomaisten myöntämällä tuella. Parhaimmillaan sosiaalinen yritys tietysti siirtyy normaaliksi elinkeinoelämän yritykseksi ja poistuu niin tuen kuin sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröinnin piiristä.

Sosiaalinen yritystoiminta antaa mahdollisuuksia erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneen väestöosan työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Se vastaa eräiltä osin työelämän polarisoitumiseen ja ehkä myös suurten ikäluokkien ikääntymisen johdosta ennustettuun työvoimapulaan erityisesti heikosti arvostetuilla, matalapalkkaisilla ja alhaisen koulutustason työtehtävissä. Se saattaa osaltaan edistää kestävää kehitystä, kun vähemmän kilpailluilla aloilla voidaan käyttää vanhaa tekniikkaa ja hyödyntää käytöstä poistettuja laitteita, välineitä ja materiaaleja. Sosiaaliset yritykset eivät todennäköisesti kohtaa kansainvälistä kilpailua, jolloin työvoiman kvalifikaation vaatimukset jäävät vähäisemmiksi, mutta yritys voi kuitenkin hyödyntää uusia innovaatioita ja toimintamuotoja.

Tärkeää on, että sosiaalista yritystoimintaa ei pidetä vain sosiaalisen tuen toteuttamismuotona, vaan järkevänä ja realistisena, vaikkakin toimialaltaan rajoitettuna elinkeinotoimintana. Siksi tuki ei saa muodostua sellaiseksi, että yrittäjät ja heidän järjestönsä kokevat sosiaalisen yritystoiminnan kilpailutilannetta vääristävänä ja julkista tukea väärinkäyttävänä toimintana. Tärkeää on myös, että sosiaalisessa yritystoiminnassa toimivilla on riittävät tiedot ja taidot toiminnan luomiseen ja ylläpitämiseen ja ettei toiminta lähde liikkeelle spekulatiivisin lähtökohdin. Itse sosiaalisen yritystoiminnan sisälläkin on pidettävä huolta siitä, että yritysten työvoima, johto ja asiantuntijat muodostavat kokonaisuuden, jolla on todellinen halu toimia. Niiden tulee voida olla luontevalla paikallaan yritystoiminnan kokonaisuudessa ja voida käyttää myös monipuolisesti hyväkseen niitä mahdollisuuksia, joita elinkeinoelämä tarjoaa. Niiden tulee houkutella myös esimerkiksi johto- ja asiantuntijatehtäviin koulutuksen saaneita ja kokemusta omaavia kansalaisia muillakin kuin auttamisen motiiveilla. Sosiaalisen yritystoiminnan tulee osaltaan kyetä myös kilpailemaan. Sosiaalisen yritystoiminnan riskejä ovatkin mainitsemani seikat. Yritystoiminta voi muodostua raskaaksi ja rahoitus voi olla vaikea järjestää. Pimeä työ saattaa hyvinkin hakeutua sosiaalisen yritystoiminnalle ominaisille markkinoille.

Hyvät kuulijat,

Edellä mainitsemiani mahdollisuuksia käyttämään ja uhkia torjumaan tarkoitettu sosiaalisen yritystoiminnan foorum on tänään julkistamassa toimintaohjelmaansa. Toivon asiasta syntyvän sellaista keskustelua, joka antaa mahdollisuuksia tämän tyyppisen toiminnan kehittämiseen. Sosiaalisella yritystoiminnalla on merkitystä niin vajaakuntoisille kuin pitkäaikaisesti työttömille työntekijöille, mutta se myös parantaa koko yhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja voi paikata niitä moninaisia reikiä, jota elinkeinotoiminnan kokonaisuudessa on.