Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Italian presidentin Giorgio Napolitanon valtiovierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 9.9.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Sallikaa minun vielä kerran toivottaa Teidät, puolisonne rouva Napolitanon ja seurueenne lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Tiedän, ettette ole ensimmäistä kertaa käymässä maassamme, mutta olemme iloisia, että halusitte Italian valtionpäämiehenä tehdä valtiovierailun Suomeen.

Minulla ja puolisollani on myös ollut mahdollisuus vierailla usein Italiassa ja nauttia historiallisista nähtävyyksistä ja monipuolisesta kulttuuristanne. Muistamme tietenkin myös hienosti järjestetyt Torinon talviolympialaiset helmikuussa 2006.

Euroopan unionin syntyhistoria liittyy läheisesti Italiaan: sitoumukset etenivät Messinan konferenssista Rooman sopimukseen. Italialla on ollut useita eurooppalaisia vaikuttajia. Te, Herra Presidentti, olette kiistatta yksi heistä. Teidän näkemyksiänne arvostettiin Euroopan parlamentissakin yli puoluerajojen. Meillä kahdella on ollut mahdollisuus keskustella Euroopan unionista ja tulevaisuuden näkymistä jälleen tänään, mutta myös aikaisemmin kahdeksan presidentin tapaamisissa. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa presidenttien tapaamista, jonka isäntänä Te olette luvannut toimia.

* * *

Euroopan unioni ei ole Eurooppa. Eurooppalaista yhteistyötä tehdään myös Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä. Georgian kriisi on konkreettisesti osoittanut, kuinka tärkeää on näiden järjestöjen välinen tiivis vuorovaikutus. Emme pystyneet valitettavasti torjumaan konfliktin syntymistä, mutta toimikaamme tehokkaasti yhdessä konfliktin ratkaisemiseksi. Nämä monimutkaiset hyvin vanhat konfliktit ovat vain hauraasti pinnalta jäätyneitä. Purskahtaessaan taas auki, ne aiheuttavat arvaamatonta tuhoa.

Suomi toimii parhaillaan ETYJ:n puheenjohtajamaana ja ennen kaikkea ulkoministerimme Alexander Stubb on osallistunut Georgian kriisin välitystehtäviin. Suomen toiminta keskittyi tulitauon aikaansaamiseen, humanitäärisen avun perille menon turvaamiseen ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittamiseen. Uskon, että myöhemmin meidän on kestävämmän ratkaisun aikaansaamiseksi pystyttävä selvittämään laajemmin ja syvällisemmin näiden ristiriitojen syitä ja rakenteita.

Te olette omissa puheissanne usein viitannut inhimillisen turvallisuuden käsitteeseen. Tälle aiheelle – samoin kuin laajalle turvallisuuskäsitteelle yleensäkin – tulisi antaa enemmän huomiota EU:n ja muun kansainvälisen yhteistyön piirissä.

Italia tunnetaan modernin globaalin demokratian rakentajana. Tämän päivän kansainvälisessä yhteistyössä tuette demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista sekä kestävään kehitykseen tähtäävää työtä. Samat asiat ovat myös meille tärkeitä. Maailman yhteisinä huolina ovat ruoka- ja energiakriisit, joiden vaikutukset köyhyyden torjuntaan tai yleiseen turvallisuuteen voivat olla arvaamattomat. Muutaman viikon päästä alkavassa Yhdistyneiden kansakuntien 63. yleisistunnossa keskustellaan juuri näistä teemoista.

Suomea ja Italiaa yhdistää myös vahva sitoutuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Kesään 2006 – jolloin Suomen EU-puheenjohtajuus oli juuri alkanut – osui Libanonin kriisi. Arvostimme Italian ripeää toimintaa Libanonin operaation toteutuksessa.

* * *

Suomen ja Italian väliset suhteet ovat erinomaiset. Tutkija- ja koulutusvaihto sekä muu sivistyksellinen yhteistyö sujuu hyvin. Suomen tutkimuspainotteinen innovaatiomalli ja koulutusjärjestelmä näyttävät herättävän myönteistä kiinnostusta Italiassa.

Kansalaisjärjestöjen kanssakäyminen ja kulttuuriyhteistyö on aktiivista ja laajapohjaista. Molemmilla mailla on kulttuuri-instituutit toistemme pääkaupungeissa: Suomen Rooman instituutti, Villa Lante, Gianicolo-kukkulan rinteellä, ja Italian kulttuuri-instituutti täällä Helsingissä. Parhaillaan Suomessa vietetään italialaista syyskuuta – Italia näkyy ja tuntuu monissa tapahtumissa ympäri maan.

Viime keväänä me suomalaiset saimme tutustua Amos Anderssonin museossa mielenkiintoiseen Talo Pompejissa -näyttelyyn. Ensi vuonna odotamme Savonlinnan oopperajuhlille vieraaksi Palermon Teatro Massimoa. Helsingin kaupunginorkesteri on juuri ollut kiertueella Italiassa ja esiintynyt Milanossa ja Torinossa.

Italia kuuluu Suomen kymmenen tärkeimmän vienti- ja tuontimaan joukkoon. Kokonaiskauppa on kasvanut tasaisesti ja nousee jo lähes neljään miljardiin euroon. Suomalaisista tuotteista tuttuja ovat muun muassa hissit, paperi ja dieselmoottorit. Molemmat maat ovat tunnettuja muotoilu- ja lasiteollisuuden tuotteistaan. Italiassa toimii noin 80 yritystä, joissa on suomalaista pääomaa. Italialaisperäisiä yrityksiä on asettunut Suomeen kymmenkunta.

* * *

Meret yhdistävät Euroopan unionia naapureihimme. Italiaa tuhansin kilometrein syleilevä Välimeri, Mare Nostrum kuten te sanotte, ja meidän rantojamme huuhteleva Itämeri ovat luonnollisia yhteistyöalueita. Viime heinäkuun Pariisin huippukokouksessa perustettu Välimeren unioni kannustaa meren kummallakin puolella olevia maita ja maaryhmiä aiempaa läheisempään yhteistyöhön. Me suomalaiset tuemme Välimeren alueen yhteistyötä. Itämeren rantavaltiona jaamme huolenne meriympäristöjen heikkenevästä tilasta.

Suomalainen antiikintutkija ja Suomen Rooman instituutin, Villa Lanten, johtajana toiminut professori Päivi Setälä on todennut, että Euroopalla on pitkä yhteinen historia, joka on syntynyt suunnattomasta moninaisuudesta ja osin ristiriidoista. Tähän voisi lisätä, että paljon puhuttu eurooppalainen kulttuuri on monilta osin lähtöisin Italiasta.

Maantiede, historia tai kulttuuri eivät siten erota kahta kansaamme. Suomen ja Italian välillä on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä – ja usein myös oppimista toinen toisiltamme. Eurooppalainen dialogi on saamista ja antamista.

Herra Presidentti, haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne kunniaksi, Italian kansan onnelle ja hyvinvoinnille sekä maittemme väliselle ystävyydelle ja yhteistyölle.