Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Suomen taiteen kulta-aika -näyttelyn avajaisissa Viron taidemuseossa KUMU:ssa Tallinnassa 27.3.2008

(puheen kieli englanti)

Helmikuussa 2006 minulla oli ilo ja kunnia osallistua KUMUn eli Viron taidemuseon avajaisiin. Museon nimi on johdettu viron kielen taidemuseota tarkoittavasta sanasta – KUnsti MUuseum. Vironkielessä kumu –sana tarkoittaa huhua tai kuulopuhetta. Suomen kielessä ”kumu” merkitsee mahtavan ääntä tai sen kaikua. KUMU onkin tullut suosituksi molemmin puolin Suomen lahtea.

Tänäänkin voimme taas todeta, että Suomen ja Viron kulttuuriyhteistyö tuottaa upeita tuloksia. Turun taidemuseo on tuonut KUMUun Suomen kuvataiteen rakastetuimpia teoksia. Näillä Suomen niin sanotun kultakauden kuvaamataiteilijoilla on ollut tärkeä merkitys suomalaisen identiteetin rakentajina – samalla tavoin kuin kirjailija Aleksis Kivellä, runoilija Eino Leinolla ja säveltäjä Jean Sibeliuksella. Tässäkin suhteessa Suomen ja Viron historiassa on yhtäläisyytensä.

Suomen ja Viron välisellä kulttuuriyhteistyöllä on pitkät perinteet – jo sata vuotta sitten Viron taiteilijoiden kärkikaarti viihtyi kesäisin Õnningebyn siirtokunnassa Ahvenanmaalla ja suomalaiset taitelijat kävivät Virossa.

Tänä päivänä virolaiset käyvät ahkerasti Ateneumissa, Kiasmassa, Emmassa ja muissa taidemuseoissa, ja suomalaiset ovat ottaneet omakseen KUMUn.

Suomalaisina ja virolaisina meidän on syytäkin vaalia ja tukea kaikin tavoin sitä, että myös naapurimaan kulttuuri kiinnostaa ihmisiä. Kiinnostus naapureiden kulttuuriin auttaa meitä oppimaan tuntemaan toinen toisemme paremmin. Molemminpuolinen ymmärrys lisää yhteistyömahdollisuuksia kaikilla aloilla.

Kulttuuri ja luovuus ovat innovatiivisuuden perustekijöitä. Kulttuuri – ihmisen hengen ravinto – on yhtä tärkeä kuin ruumiinkin ravitseminen. Luovuus on kulttuurin perusvoima. Luovuus auttaa meitä myös selviytymään tänä nykyisenä nopeasti muuttuvan globalisaation aikana. Ehkä vieläkin tärkeämpää on se, että taide voi auttaa meitä erottamaan olennaisen epäolennaisesta.

Tallinna ja Turku tekivät yhteistyötä jo keskiajalla. Yhteistyö on kestänyt erilaisten aikakausien läpi. Turun taidemuseoon kesällä ja Malmön taidemuseossa myöhemmin syksyllä tuleva Viron taidemuseon kokoelmista koostuva Punaste lippude all -näyttely kuvaa meille vähemmän tunnettua, mutta hyvin mielenkiintoista aikakautta taiteen avulla.

Suomen taiteen kultakauden katselmus sopii puolestaan hyvin talveen, jolloin sekä Suomi että Viro ovat juuri juhlineet 90-vuotista itsenäisyyttään. Viime joulukuussa tuli myös kuluneeksi 70 vuotta Suomen ja Viron kulttuurisopimuksen solmimisesta.

Suurlähettiläs Matti Maasikas kirjoitti vuonna 2005 maidemme suhteista, että paras löytää aina tiensä yli Suomenlahden. Totta, mutta ei ilman yhteisiä ponnisteluja, jotka ovat olleet tarpeen myös tämän merkittävän suomalaisen taiteen näyttelyn aikaansaamiseksi. Sydämelliset kiitokset kaikille tässä mukana olleille. Haluan kiittää erikseen nimeltä mainiten Turun taidemuseota ja Viron valtion taidemuseo KUMUa tämän hankkeen toteuttamisesta. Erityiset kiitokset näyttelystä kuuluvat myös kuraattoreille, Tiina Abelille KUMUsta sekä Christian Hoffmannille ja Mia Haltialle Turun taidemuseosta.

Yhdessä me suomalaiset ja virolaiset voimme olla tekemässä Itämerestä eri kulttuureja yhdistävän meren – meren, joka yhdistää eikä erota. Tallinna ja Turku ovat vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Uskon, että KUMUlla ja Turun taidemuseolla on hyvät mahdollisuudet jatkaa yhteistyötään kulttuuripääkaupunkihankkeissa.

Julistan Suomen kulta-ajan taiteen näyttelyn avatuksi.