Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe YK:n yleiskokouksen 66. istunnossa New Yorkissa 21.9.2011

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan aluksi onnitella Teitä valinnastanne, arvoisa puheenjohtaja. Suomi tukee johtajuuttanne kaikin tavoin.

Haluan myös vielä onnitella Teitä, arvoisa pääsihteeri, valinnastanne toiselle kaudelle, jolle toivotan onnea ja menestystä. Suomi tukee kunnianhimoisia tavoitteitanne.

Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että integraation ja keskinäisten yhteyksien aikakaudella mikään maa ei voi löytää ratkaisua kaikkiin haasteisiin yksin, kuten totesitte uudelleenvalintanne yhteydessä. Jokaisen maan on oltava osa ratkaisua. Yhteisiä toimia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Yhdistyneiden kansakuntien merkitys onkin lisääntynyt.

YK – ”G193-ryhmä” – on ollut menestys. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan perusperiaatteet – rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja kehitystyö – ovat kantaneet halki vuosikymmenten. Vuosituhattavoitteet ovat tuore esimerkki YK:n maailmanlaajuisesta vaikutusvallasta. Tavoitteet ovat innostaneet hallituksia ryhtymään toimiin, jotka pelastavat ihmishenkiä päivittäin. Yhdistyneet kansakunnat on ollut etulinjassa myös tukemassa naisten voimaannuttamista. UN Women antaa naisille ja tytöille vahvemman ja yhtenäisemmän äänen.

* * *

Globalisaatio on edistänyt merkittävää talouskasvua. Kasvun hedelmät ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti maiden välillä ja sisällä. Se on väärin ja kestämätöntä. Velvollisuutemme on taata kestävä tulevaisuus planeetallemme ja sen asukkaille. Kestävyys tarkoittaa lyhyesti sanottuna kestävää planeettaa, joka kykenee vastaamaan kaikkien ihmisten tarpeisiin.

Kansainvälinen yhteisö on saavuttanut paljon YK:n hyväksyttyä vuosituhatjulistuksen ja vuosituhattavoitteet yksitoista vuotta sitten. Molemmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi lievittää äärimmäistä köyhyyttä.

Työtä täytyy nyt jatkaa entistä tarmokkaammin. Kestävällä kehityksellä on sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen ulottuvuus. Meidän on tunnustettava näiden kolmen ulottuvuuden keskinäinen riippuvuus. Kehitys ei voi olla kestävää, jos yksikin ulottuvuus jää uupumaan.

Viimeaikaiset tapahtumat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä korostavat jälleen kerran kehityksen, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja turvallisuuden keskinäistä yhteyttä. Kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet kuuluvat kaikille, kuten myös taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet.

Minulla on ilo toimia kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajana yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa. Paneeli jättää suosituksensa loppuvuodesta. Paneelin tavoitteena on ”poistaa köyhyys ja vähentää eriarvoisuutta sekä tehdä kasvusta kattavaa ja tuotannosta ja kulutuksesta kestävämpää vastaamalla samaan aikaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja huomioiden planeetan kantokyvyn rajat”. Paneeli on täysin vakuuttunut köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen keskinäisestä riippuvuudesta. Uskomme myös, että molemmat tavoitteet voidaan saavuttaa.

Paneeli pyrkii rakentamaan siltoja talouden, ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välille. Naisten ja nuorten voimaannuttaminen on tavoitteemme kannalta välttämätöntä. Yhteiskunnallisessa kehityksessä on hyödynnettävä kaikki inhimilliset voimavarat.

Tavoitteiden asettamisen lisäksi olemme keskustelleet keinoista, joilla ne voidaan saavuttaa. Itse uskon, että vuosituhattavoitteiden laajentaminen kestävän kehityksen tavoitteilla vuonna 2015 auttaisi kansainvälistä yhteisöä jatkamaan köyhyyden vastaista taistelua ja kestävän kehityksen edistämistä.

* * *

Nykypäivän maailmassa on liikaa konflikteja. Koska ne ovat usein valtioiden sisäisiä, ne ovat erityisen vaarallisia siviiliväestölle. Tällaisten epäsymmetristen konfliktien taustalla on usein epäoikeudenmukaisuutta, ihmisoikeusloukkauksia ja vähemmistöjen syrjintää.

Herra puheenjohtaja, olette valinneet yleiskeskustelulle erittäin tärkeän teeman: rauhanvälityksen. Kiistojen rauhanomainen ratkaisu, konfliktien ennaltaehkäisy ja rauhanvälitys ovat Yhdistyneiden kansakuntien ydintehtäviä. Välitystoiminta on tarpeen konfliktin kaikissa vaiheissa. YK:n toimintakykyä tällä alalla on lisättävä. Koulutus ja ohjaus ovat keskeisessä asemassa. Myös naisten osallistuminen, ruohonjuuritason toiminta sekä kansalaisjärjestöjen työ ovat tärkeitä.

Yleiskokous hyväksyi kesäkuussa yksimielisesti Suomen ja Turkin aloitteesta syntyneen välitystoimintaa koskevan päätöslauselman, joka on ensimmäinen laatuaan YK:n historiassa. Päätöslauselma pyrkii vahvistamaan Yhdistyneiden kansakuntien roolia rauhanvälityksessä. Haluan kiittää jäsenvaltioita niiden tuesta tässä prosessissa. Jatkakaamme yhteisiä toimiamme 66. yleiskokouksessa.

Rauhanprosessien on oltava kattavampia. Haluan korostaa, että naisten täysimääräinen osallistuminen rauhanprosessin kaikissa vaiheissa on äärimmäisen tärkeää. Nykytilanne ei ole kovin mairitteleva, sillä neuvottelupöytien äärestä löytyy edelleen silmiinpistävän vähän naisia. Otan ilolla vastaan UN Womenin toimet tilanteen muuttamiseksi, ja kehotan meitä kaikkia sitoutumaan siihen, että tähän työhön otetaan mukaan enemmän naisia.

Suomi tukee YK:ta vankkumatta sekä sanoin että teoin. Suomi osallistuu aktiivisesti rauhanturvaamiseen, kehitystyöhön ja ihmisoikeuksien edistämiseen eri puolilla maailmaa. Suomi tahtoo jatkossakin kantaa vastuunsa ja pyrkiikin tämän vuoksi tuellanne turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013–2014. Sitoutumisemme, kykymme toimia neuvostossa ja saavutuksemme puhuvat puolestaan.

* * *

Suomi toivottaa Etelä-Sudanin tasavallan lämpimästi tervetulleeksi Yhdistyneiden kansakuntien 193. jäsenmaaksi. Kattavan rauhansopimuksen aikaansaaminen on osoitus rauhanvälitystoiminnan ja alueellisen johtajuuden tärkeydestä. Kiitän presidentti Mbekin ja hänen paneelinsa pyrkimyksiä Sudanin ja Etelä-Sudanin välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

Arabimaailman dramaattinen ja nopeasti kehittyvä tilanne on ollut kansainvälisen yhteisön huomion keskipisteessä. Naiset ja miehet ovat yhdessä marssineet paremman tulevaisuuden puolesta. On tärkeää, että he myös rakentavat demokraattista yhteiskuntaa yhdessä. Demokratiaa ei voida saavuttaa ilman naisten täysimittaista osallistumista.

Samalla kun toivotamme uuden Libyan tervetulleeksi maailmanyhteisöön, Suomi haluaa kiittää siirtymäajan kansallista neuvostoa siitä, että se on korostanut kansallisen yhteyden, sovinnon sekä kansalaisten tasavertaisuutta ja ilmaisun vapautta puolustavan osallistavan poliittisen järjestelmän tärkeyttä.

Suomi antaa täyden tukensa Libyan kansan toiveita heijastelevalle muutokselle. Olemme valmiit tukemaan oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvan demokraattisen yhteiskunnan rakennustyötä. Erityisen tärkeää on naisten ihmisoikeuksien toteutuminen.

YK:lla on oltava keskeinen rooli kansainvälisen yhteisön tuen koordinoinnissa. Suomi pitää YK:n tukioperaatiota Libyassa erittäin tervetulleena.

* * *

Ratkaisun löytyminen Lähi-idän konfliktiin on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Palestiinalaisilla on oikeus omaan valtioonsa, YK:n yleiskokoukseen kokoontuneen maailmanyhteisön on näytettävä, että sen viesti osapuolille on yhtenäinen. Neuvotteluiden on jatkuttava pian ja johdettava sovitussa aikataulussa kahden valtion ratkaisuun, jossa Israelin valtio sekä itsenäinen, demokraattinen ja toimintakykyinen Palestiinan valtio elävät rauhanomaisesti ja turvallisesti rinnakkain. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Herra puheenjohtaja, minulla on ollut tilaisuus johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n yleiskokouksessa vuodesta 1995 lähtien. Yhteinen asialistamme on tänä aikana laajentunut merkittävästi. Tämän päivän päätökset vaikuttavat meidän lisäksemme myös tuleviin sukupolviin. Muutos on välttämätöntä ihmiskunnan selviytymiseksi. Uskon, että Yhdistyneet kansakunnat on ainoa yleismaailmallinen foorumi, joka kykenee vastaamaan maailmaa kohtaaviin haasteisiin.