Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Venäjän federaation presidentin Dmitri Medvedevin ja rouva Medvedevan kunniaksi järjestettävillä päivällisillä 20.4.2009

(muutosvarauksin)

Sallikaa minun vielä kerran ilmaista iloni siitä, että Te, herra presidentti, olette saapunut valtiovierailulle maahamme. Suomi on toki Teille jo tuttu maa Pietarin ajoiltanne.

Tämänkertaiseen vierailuunne liittyy aivan erityinen historiallinen perspektiivi. Vuonna 1809 päättyi Suomen lähes 700-vuotinen valtiollinen yhteys Ruotsiin. Alkoi kansakuntamme autonomian aika Venäjän yhteydessä. Tuohon ajanjaksoon sisältyi paljon myönteistä kehitystä, joskin myös vaikeita vaiheita.

Me käymme yhdessä huomenna Porvoossa, missä valtiopäivät kokoontuivat ensimmäisen kerran Suomen alueella. Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I lupasi tuolloin pitää voimassa perustuslait, suomalaisten uskonnon ja oikeudet. Tämän lisäksi hän piti siellä kuuluisan puheensa, jossa hän korotti Suomen vastaisuudessa kansakunnaksi kansakuntien joukkoon.

Kolme viikkoa sitten tämä kaikki toistettiin historiallisena kavalkadina Porvoossa ja seuraavana päivänä osallistuin yhdessä kuvernööri Matvijenkon kanssa merkkivuoden kulttuuritapahtumien sarjan avajaisiin Pietarissa. Merkkivuoden pysyvänä saavutuksena Pietariin rakennetaan Suomi-taloa, joka avataan syksyllä.

Tämäkin talo on monella tavoin osa yhteistä historiaamme. Moni suomalainenkaan ei tiedä, että täällä Presidentinlinnassa on yli kolmenkymmenen teoksen keisarillinen taidekokoelma. Silloisen vasta alkuvaiheessaan olleen suomalaisen maalaustaiteen kannalta oli hienoa, että keisarit pitivät tärkeänä, että Linnan kokoelmaan hankittiin nimenomaan suomalaisten taiteilijoiden teoksia.

Sekä Venäjä että Suomi ovat kokeneet monenlaisia vaiheita sen jälkeen, kun tiemme erosivat. Tänä päivänä maidemme väliset suhteet ovat erinomaiset ja yhteydenpitomme on säännöllistä.

Kanssakäyminen kattaa laajasti koko yhteiskuntaelämän ja myös kansalaisemme ovat löytäneet toisensa. Erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämiseksi.

Venäläiset ovat nykyään suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä maassamme. Viime vuonna Suomen edustustot Venäjällä myönsivät 750 000 viisumia. Luku on suurempi kuin yhdelläkään muulla Euroopan unionin jäsenmaalla. Mekin matkailemme aktiivisesti Venäjällä. Suomalaisia työskentelee Venäjällä ja suomalaiset yritykset työllistävät kymmeniä tuhansia venäläisiä.

Rajan toimivuus on molemmille kansoille tärkeä asia. Meidän onkin tehtävä edelleen työtä, jotta raja toimii tehokkaasti ja turvallisesti. Se on arjen ystävyyttä.

* * *

Nykyinen talouskriisi ja siihen johtaneet tapahtumat osoittavat, että globaalia finanssiarkkitehtuuria on todella kehitettävä. Tavoitteena olisi oltava laajemmaltakin oikeudenmukainen globalisaatio, joka edistää vakaata kasvua, tarjoaa riittävät toimintaedellytykset yrityksille ja vastaa työntekijöiden säällisen työn tarpeisiin. Suomi haluaa olla aktiivinen toimija kansainvälisissä asioissa – Euroopan unionin jäsenvaltiona ja maailmanyhteisön jäsenenä.

Hyvän hallinnon edistäminen myös kansainvälisellä tasolla on korostunut globalisaation aikakaudella, kun kaikkinainen kanssakäyminen sekä valtioiden välinen keskinäisriippuvuus ovat entisestään kasvaneet.

Presidentti Medvedev, Te olette vedonnut voimakkaasti oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi Venäjällä. Olen kanssanne samaa mieltä. Oikeusvaltion merkitys on tavattoman tärkeää. Se luo kansalaisille turvallisuutta ja uskoa demokratiaan. Lait muuttuvat todellisuudeksi hyvän hallinnon ja oikeusvaltion kautta. Ihmiset kokevat, että se, mitä tehdään on totta ja oikein. Hyvä hallinto takaa luotettavan toimintaympäristön myös yksityissektorille, investoinneille sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle.
Tämä on myös meidän kokemuksemme. Suomen kehityksessä nykyaikaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi on myös koulutuksella, tieteellä ja kulttuurilla ollut ratkaiseva merkitys.

Tutkimus ja teknologia ovat muodostumassa tärkeiksi alueiksi Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä. Vuosi sitten Pietariin perustettiin innovaatiokeskus, jonka kautta venäläiset saavat yhteyden suomalaisiin toimijoihin. Ja viime syksynä nanoteknologian alalla toimiva Rusnano ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriö aloittivat yhteistyön.

Viime vuonna Venäjästä tuli Suomelle tärkein yksittäinen maa sekä viennin että tuonnin osalta. Myös investointien määrä on kasvanut. Suomalaisinvestoinnit ovat perinteisesti keskittyneet enimmäkseen Pietarin ja Moskovan alueille. Kaikkien aikojen suurin suomalainen investointi on tosin tehty sähkön- ja lämmöntuotantoon Länsi-Siperiassa.

Suomelle Euroopan unionin jäsenvaltiona on erittäin tärkeää, että EU:n ja Venäjän väliset suhteet vahvistuvat ja että meneillään olevat neuvottelut uudesta perussopimuksesta etenevät. Toivomme, että Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelut saataisiin mahdollisimman pian myönteiseen päätökseen.

* * *

Taloudellinen kasvu on tärkeää, mutta meidän on huolehdittava, ettei se tapahdu ympäristön kustannuksella. Joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa on saavutettava aidosti maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Toivon, että me kaikki osoitamme vastuuta hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Venäjä ja Suomi kuuluvat Itämeren rantavaltioihin. Näiden kesken ympäristöalan yhteistyö on kasvanut nopeasti. Valitettavasti Itämeren tila on edelleenkin huono. Meren pelastaminen vaatii vielä laajaa yhteistyötä, jotta voisimme antaa tuleville sukupolville puhtaan Itämeren.

Tämänkin päivän keskusteluissa ovat olleet esillä niin Suomenlahti liikenne- ja kuljetusväylänä, merenkulun turvallisuus kuin valmiutemme torjua onnettomuuksia – eikä maatalouden kasvavat jätevesiongelmatkaan jääneet huomiotta. Toivon, että jatkamme voimakkaasti ympäristöalan yhteistyötä, vaikka taloudellinen tilanne onkin aikaisempaa haasteellisempi.

* * *

Naapuruus on luonteva pohja yhteistyölle, josta molemmat osapuolet – Venäjä ja Suomi – hyötyvät.

Haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne kunniaksi sekä Venäjän ja Venäjän kansan menestykseksi – ja maidemme väliselle yhteistyölle.