Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Itämeri

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 1.1.2009

Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 1.1.2009

Kansalaiset,

Uusi vuosi alkaa monella tavoin vakavissa tunnelmissa. Väkivaltaisuuksia on ilmennyt eri puolilla maailmaa. Eniten huolestuttaa tilanne Gazassa. Väkivallan kierre olisi katkaistava ja asioista olisi sovittava neuvottelupöydässä.

”Rauha on tahdon asia”, sanoi presidentti Ahtisaari joulukuun 10. päivänä vastaanottaessaan Nobelin rauhanpalkinnon. Palkinto oli tunnustus ennen kaikkea hänen henkilökohtaiselle työlleen rauhan rakentamiseksi. Uskon meidän monien kokeneen sen myös kannustuksena kansainväliselle yhteisölle löytää sovinto vielä ratkaisematta oleviin konflikteihin. Tahtoa rauhaan tarvitaan nyt erityisesti Lähi-idässä.

Maailman päälle ovat kaatuneet myös vaikeat talousongelmat. Kansainvälinen talouskriisi on laukaissut kehityskulun, joka vaikuttaa varmasti myös Suomeen. Talouskehitys on jo voimakkaasti heikentynyt ja työllisyys huonontunut. Tässä tilanteessa yhteisvastuun merkitys korostuu.

Monelle on jo varmasti tullut mieleen 1990-luvun lama. Sen pitkät varjot näkyvät tutkimusten mukaan edelleen joissakin perheissä. Nyt kansallinen lähtötilanne on asiantuntijoiden mukaan Suomessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla paljon parempi. Mutta opittavaa noista ajoista on.

On kiinnitettävä ajoissa riittävää huomiota työllisyyteen. On toimittava siten, etteivät taloudellisen kehityksen hidastumisen seuraukset kohdennu raskaimmin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Aktiivinen talouspolitiikka tarvitsee tuekseen tehokasta koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Samoin pitää panostaa uuteen osaamiseen – teknologisiin ja toiminnallisiin innovaatioihin. Tavoitteena on oltava koko väestön hyvinvointi.

Yhteiskuntamme vahvuus perustuu yhteistyölle. Kansainvälinen kilpailu säilyy kovana huononakin taloudellisena aikana. Suurten ikäluokkiemme myötä väestömme ikääntyy nopeasti, vaikka syntyvyys Suomessa on suurempaa kuin monessa muussa Euroopan maassa. Meillä on siis monta syytä sijoittaa koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi tieto luo laatua elämään kaikenikäisille ihmisille

Kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin heikkoudet ovat itse asiassa olleet tiedossa pitkään. Monet asiantuntijat ovat tästä varoittaneet. Kansainvälisen työjärjestön, ILOn, asettama globalisaation maailmankomissio totesi jo viisi vuotta sitten valmistuneessa raportissaan, että epävakauden vähentämiseksi kansainvälistä finanssiarkkitehtuuria olisi nopeasti uudistettava. Tavoitteeksi asetettiin vakaa rahatalouden järjestelmä, joka edistää maailmanlaajuista kasvua, tarjoaa riittävän rahoituksen yrityksille ja vastaa työntekijöiden säällisen työn tarpeisiin.

Tänään tuo tavoite on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Nyt tarvitaan laajaa yhteistä tahtoa. Suomen on oltava jatkossakin vahvasti yhteistyössä sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti, jotta voimme yhdessä vaikuttaa tilanteen rauhoittumiseen ja vakaampaan kansainväliseen kehitykseen.

* * *

Talouskasvulla voidaan luoda edellytyksiä hyvinvoinnin lisäämiseen. Sen on kuitenkin oltava ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaista.

Puolassa joulukuussa pidetty Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous osoitti, että maailman maat ovat tosissaan lähteneet torjumaan ilmastonmuutosta talouskriisistä huolimatta. Kööpenhaminassa tämän vuoden lopulla pidettävässä maailmanlaajuisessa YK:n huippukokouksessa on tarkoitus saada aikaan sopimus, jossa kaikki maat sitoutuvat kansalliseen päästöjen vähentämiseen. Teollisuusmailla on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta myös kehitysmaiden mukanaolo on ehdoton välttämättömyys.

Meidän suomalaistenkin aktiivisuutta tarvitaan. Voimme auttaa kehitysmaita monin tavoin: ennakkovaroitusjärjestelmin ja tulvasuojelumekanismein tai kehittämällä hyvää hallintoa, energiatehokkuutta ja metsätaloutta. Suomella voi olla paljon annettavaa tässä yhteistyössä.

Itämeren alueen asukkaita pidetään yleisesti sangen ympäristötietoisina ihmisinä. Tästä huolimatta Itämeri on kuitenkin yksi saastuneimmista meristä maailmassa. Viime vuodenvaihteessa kirjoitin yhdessä pääministeri Matti Vanhasen kanssa kaikkien Itämeren rantavaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehille kirjeen, jossa kutsuimme ja rohkaisimme maita ryhtymään yhteistyöhön meren tilan kohentamiseksi. Vastaukset aloitteeseemme ovat olleet hyvin myönteisiä.

Itämeren luontoympäristö on ainutlaatuinen. Sen erityispiirteet tekevät siitä kuitenkin myös erityisen herkän. Kaikki toiminta niin sanotulla valuma-alueella vaikuttaa mereen. Onneksi voimme vielä korjata ihmisen toiminnan aiheuttamia haittoja. Se ei ole tietenkään helppoa, sillä meidän on tarkasteltava vakavasti omia elintapojamme ja jokapäiväisiä valintojamme – ja oltava valmiita muutoksiin.

Tyhjästä ei toki tarvitse aloittaa. Monia myönteisiä hankkeita on jo käynnissä. Alueella on luotu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, monialaisia ja valtioiden rajat ylittäviä verkostoja. Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja kannustuksesta. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Lupaan tehdä parhaani myös tulevaisuudessa yhteisen meremme pelastamiseksi.

* * *

Joudun tänäkin vuonna puuttumaan suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuuteen. Olen siitä todella huolissani. Viime vuodenkin aikana moni suomalainen menetti rakkaansa väkivallan uhrina. Kauhajoen koulusurmat viime syyskuussa ja useat muut väkivallanteot eri puolilla maata ovat järkyttäneet meitä kaikkia.

Koulusurmat ja muu julkista huomiota saanut väkivalta ovat valitettavasti vain jäävuoren huippu. Maassamme surmataan vuosittain yli sata ihmistä. Henkirikollisuus on suurelta osin miesten keskinäistä väkivaltaa, mutta kymmenet naiset menettävät vuosittain henkensä lähisuhdeväkivallan uhreina. Raiskaukset ja muu väkivalta on vielä tätäkin yleisempää. Me emme voi emmekä saa ummistaa silmiämme tältä. On saatava aikaan muutos.

On paljon syitä, jotka johtavat väkivaltaan. Viime kädessä väkivalta on yksittäisen ihmisen teko, josta hän kantaa vastuun ja tätä ei tule väheksyä.

Voimme vaikuttaa asiaan myös yhteisin toimin. Yleinen hyvinvointipolitiikka ehkäisee syrjäytymistä. Riittävät mielenterveyspalvelut tai ennaltaehkäisevä sosiaalityö olisivat voineet auttaa monissa tilanteissa. Koulukiusaamiseen on puututtava ajoissa. Väkivaltakäyttäytymisen kovuuteen vaikuttavat myös ampuma-aseiden suuri määrä ja rankka alkoholin käyttö.

Ei ole olemassa yhtä ihmekeinoa väkivallan poistamiseen, mutta on monia tehokkaita tapoja sen vähentämiseen. Olen tyytyväinen, että hallitus ja eduskunta ovat ryhtyneet toimenpiteisiin alkoholin haittavaikutusten vähentämiseksi ja käsiaseiden saannin rajoittamiseksi. Toivon, että molempien asioiden osalta edetään määrätietoisesti ja rivakasti. Kannustan myös edelleen väkivaltakäyttäytymisen muuhun vähentämiseen. Väkivallan ei tule kuulua meidän elämäntapaamme.

* * *

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksisataa vuotta siitä, kun Suomi saavutti autonomian ja sai oman keskushallinnon. Suomen yli kuusisataavuotinen valtioyhteys Ruotsiin katkesi. Suomesta tuli suuriruhtinaskuntana osa Venäjän keisarikuntaa. Porvoon valtiopäivillä Aleksanteri I totesi, että Suomi korotetaan kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Yhdessä pitkän rauhan kauden kanssa nämä tapahtumat loivat edellytyksiä kansakuntamme rakentamiselle ja viimein maamme itsenäistymiselle.

Suomen sota ja Haminan rauha, Porvoon valtiopäivät sekä hallituskonseljin perustaminen liittyivät koko Euroopan murrokseen. Näitä tapahtumia muistetaan tänä vuonna, ja olen iloinen siitä, että tiedossa on useita satoja paikallisia merkkivuoden tilaisuuksia.

Uskon merkkivuoden viettämisen lisäävän tietoisuuttamme oman maamme historiasta ja ponnisteluistamme rakentaa demokraattista yhteiskuntaa. Samalla voimme suomalaisina jatkaa yhteistyötä naapureidemme kanssa pohjoisessa Euroopassa.

Avaan näin vuotta 1809 muistavan valtiollisen merkkivuotemme.

Kansalaiset,

Suomi on edelleen maailman mittakaavassa hyvä maa elää ja asua. Edessämme ovat haasteelliset ajat, mutta yhdessä ja yhteistyössä selviämme. Taloudellisesti ja sosiaalisesti eheä yhteiskunta on ollut vahvuutemme menneisyydessä ja sen varaan pitää rakentaa myös tulevaisuutemme.

Kiitän omasta ja puolisoni puolesta yhteydenotoista ja kannustuksesta kuluneen vuoden aikana. Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta 2009!

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 31.12.2008

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi