Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Chilen presidentin virallisen vierailun juhlaillallisella 25.2.2002

(muutosvarauksin)

Toivotan Teidät ja seurueenne sydämellisesti tervetulleiksi talviseen Suomeen. Ulkona voi olla kylmä, mutta vastaanotamme teidät suurella inhimillisellä lämmöllä.

Chileläinen kulttuuri, erityisesti runous, on maailmankuulua. Nobel-palkittujen Gabriela Mistralin ja Pablo Nerudan runot ovat vuosikymmenien ajan sykähdyttäneet ihmisiä sekä Chilessä että Suomessa ja muualla maailmalla. Emme myöskään voi unohtaa Vicente Huidobron ja Nicanor Parran runoutta tai Isabel Allenden upeaa tuotantoa.

Suomalaisten kiinnostus Chileen on hyvin vanhaa perua jo ajalta, jolloin matkanteko oli hidasta ja uutiset viipyivät. Suomalainen maailmanmatkaaja ja seikkailija Carl Edward Bladh saapui Chileen vuonna 1821 ja vietti siellä seitsemän vuotta kauppiaana ja merenkulkijana tehden tarkkoja ja mielenkiintoisia havaintoja maasta. Hänen kirjansa Republiken Chile julkaistiin sittemmin myös espanjan kielellä.

Nykyaikana maantieteellinen etäisyys on menettänyt merkityksensä. Bladhin päivistä Latinalaisen Amerikan tutkimus ja tietämys maanosasta Suomessa on laajentunut käsittämään tieteen, talouden, politiikan ja kulttuurin koko kirjon. Vuoden 1973 sotilasvallankaappauksen ja niitä seuranneiden diktatuurivuosien aikana Suomessa nousi voimakas solidaarisuus Chilen kansaa kohtaan. Tätä tunnetta vahvisti omalta osaltaan Suomeen tulleet chileläiset pakolaiset. Yhtä suurella kiinnostuksella olemme seuranneet Chilen paluuta demokratiaan.

Chile on vuodesta 1990 lähtien -17 vuoden sotilasdiktatuurin jälkeen - vahvistanut demokratiaansa. Kuten itse olette sanonut, Herra Presidentti, tämä siirtymäkausi ei ole vielä päättynyt. Tiedämme, että johtamanne koalitiohallitus pyrkii uudistamaan perustuslain siten, että viimeisetkin sotilasvallan aikaiset demokratiaa rajoittavat säännökset poistuvat laista. Teillä on ollut merkittävä osuus kansallisen yhtenäisyyden lujittamisessa, eri kansanosien välisen vuoropuhelun rohkaisemisessa sekä riippumattoman oikeusjärjestelmän toimivuuden turvaamisessa vaikeissakin tilanteissa.

Tänään Chile on malliesimerkki maasta, jossa on harjoitettu pitkäjänteistä politiikkaa. Chilen tavoite on selvä: tasa-arvoisemman yhteiskunnan luominen ja köyhyyden poistaminen vahvistamalla demokratiaa ja ylläpitämällä taloudellista kasvua.

Chile, kuten Suomikin, pyrkii ylläpitämään hyvät ja toimivat kahdenväliset suhteet muihin maihin ja toimimaan aktiivisesti Yhdistyneissä kansakunnissa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen ja oikeudenmukaisuuden edistäminen, sekä globalisaation kehittäminen palvelemaan ihmisen ja luonnon parasta, on yhteinen toiveemme.

Suomi antaa täyden tukensa assosiaatiosopimuksen solmimiselle Euroopan Unionin ja Chilen välille. Tavoitteenamme on sopimuksen aikaansaaminen lähikuukausien aikana. Neuvotteluissa on vielä kummallekin osapuolelle vaikeita kohtia, mutta tämä kuuluu neuvottelujen luonteeseen. Sopimus on nimensä mukaisesti paljon enemmän kuin vapaakauppasopimus. Se luo pohjan syvenevälle yhteistyölle niin taloudellisen, poliittisten, sosiaalisten kuin kulttuurisuhteidenkin alalla.

Vaikka kauppavaihtomme ei määrällisesti ole kovin suurta, se sisältää kummankin maan kannalta tärkeitä tuotteita, kuten kaivos- ja metsäteollisuuden käyttämää teknologiaa. Tavalliselle kuluttajalle Suomessa ovat puolestaan käyneet tutuiksi Chilen mainiot viinit. Talvisin herkuttelemme mm. chileläisillä puutarhatuotteilla.

Pidän myös erittäin tärkeänä yhteistyötämme koulutuksen alalla. Tätä ovat vauhdittaneet Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston valtuuskunnan vierailu Chileen vuonna 2000 ja samana vuonna Santiagossa järjestetty Suomen yliopisto-opetusta esittelevä seminaari. Uskon, että tämänkin päivän nuorison opiskelukokemuksilla ja tuolloin luoduilla henkilökohtaisilla suhteilla on tärkeä, vuosikymmenien päähän ulottuva merkityksensä maiden välisten suhteiden tiivistämisessä integroituvassa maailmassa.

On ilahduttavaa, että myös kulttuurin alalla yhteytemme lisääntyvät. Osoituksena tästä on ensi vuonna tapahtuvat Savonlinnan Oopperan ja Teatro Municipalin vastavuoroiset esiintymiset.

Suomen ja Chilen suhteet ovat vakaalla pohjalla. Viime vuonna tuli kuluneeksi 70 vuotta diplomaattisten suhteiden solmimisesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut runsaasti kontakteja hallitus- ja valtionpäämiestasolla ja myös parlamenttiemme välillä. Muistan suurella mielihyvällä osallistumistani Teidän virkaanastujaisiinne maaliskuussa 2000. Teidän vierailunne, herra Presidentti, yhdeksän vuotta sen jälkeen kun presidentti Patricio Aylwin vieraili Helsingissä uuden Chilen edustajana, on ilmaus Chilen halusta vahvistaa ja kehittää maittemme välisiä suhteita. Annamme vierailullenne suuren arvon.

Kohotan maljani Presidentti Lagosin ja rouva Durán de Lagosin kunniaksi sekä Chilen kansan onneksi ja menestykseksi.