Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Arjen turvaaja-palkintojen jakotilaisuudessa 4.2.2010

Elämme varsin ristiriitaisten odotusten aikaa. Taloudellisesti tiukkana aikana avun ja tuen tarvitsijoita on tavallista enemmän ja rahaa vähemmän. Lisäksi suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, jolloin työvoimaa on vähemmän ja kasvavan vanhusväestön myötä palvelujen tarve todennäköisesti nousee.

Kuntien tiukka taloudellinen tilanne onkin yleisesti tiedossa. Kuntarakenteen muutokset hämäännyttävät vielä ehkä lisää. Eipä siis ihme, että monet kuntalaiset tuntevat melkoista huolta palvelujen riittävyydestä ja laadusta. Eilen eduskunnan avajaispuheessani toinkin kansanedustajien tietoon oman huoleni palvelujen laadun jäämisestä kaikkien näiden tuottavuus- ja tehokkuusprojektien jalkoihin.

Uskon, että parhaita keinoja on tehostaa yhteistyötä ja priorisoida asioita. Työntekijöiden ammattitaito on todella tärkeää tässä työssä, jotta vältymme väärän säästämisen vahingoilta. On uskallettava puhua solidaarisuudesta huonommassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan ja nähtävä myös riittävän tulopohjan merkitys palvelujärjestelmän kehittämisessä.

* * *

Tämän päivän seminaarissa olette tutkailleet Suomen kulttuurin muutosta. Aihevalinta on hyvä. Muutoksen hallintaahan meidän on syytä opetella koko ajan.

Kulttuuri muodostuu ihmisten kohtaamisesta. Meille muuttaa eri syistä muualta ihmisiä. Meiltä muuttaa ihmisiä työn ja opiskelun vuoksi lyhyemmäksi ja pidemmäksi ajaksi muualle. Pelkän turisminkin vuoksi tilanteet muuttuvat. Puhumattakaan sitten mediasta ja kulttuurista, joiden kautta maailma tulee meille kylään.

Uudet muuttajat saavat meidät huomaamaan myös vanhat vähemmistömme. Emme me ole koskaan olleetkaan pelkästään pellavatukkaisia, sinisilmäisiä, suomea puhuvia evankelisluterilaisia. Mutta meissä on myös heitä. Omasta kulttuuristaan saa olla ylpeä, mutta pitää antaa arvo muillekin.

Viime vuosina maahanmuutto ja monikulttuurillisuus ovat puhuttaneet sekä meillä että muualla EU:ssa. Onkin ehdottoman tärkeää oppia tuntemaan sekä muualta tulevien kulttuuria että myös omaansa ja sen historiaa ja jakaa näitä tietoja keskenään. Suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt pitää oppia niin kuin kielikin, mutta oppimisprosessi on kahdensuuntainen.

Maahanmuutto vaikuttaa monin tavoin kuntien palveluihin neuvoloista vanhainkoteihin asti. Uudet suomalaiset ovat sekä työntekijöitä että asiakkaita. Avoin vuorovaikutus ja peruskunnioitus toinen toistaan kohtaan on tarpeen sekä eri etnisten kulttuurien että myös eri sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa. Se on teoreettisesti yksinkertainen asia, mutta haasteellinen käytännössä.

Kiitos teille kaikille, jotka teette työtä päivittäin ihmisten perusoikeuksien toteuttamiseksi.

* * *

Te teette työtä päivittäin monenlaisten ihmisten parissa. He voivat olla pitkäaikaistyöttömiä, sotainvalideja ja -veteraaneja, lastenkotilapsia tai vaikkapa maahanmuuttajia. Kanssaihmisiä ja lähimmäisiä, joille meidän kaikkien tuki kuuluu. Te olette työllänne auttaneet heitä tulemaan kuulluiksi, hallitsemaan omaa elämäänsä ja olemaan tasavertainen osa yhteiskuntaamme.

Onnittelen teitä lämpimästi ja lähetän parhaat terveiseni myös työyhteisöillenne. Teette hyvää työtä ja osaatte arvostaa toinen toistanne. Kannustakoon se meitä kaikkia.