Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuhe Talousseminaarissa Oslossa 26.10.2000

(muutosvarauksin)

Minulle on suuri ilo vierailla jälleen Oslossa ja erityisen mieluista on, että se tapahtuu samaan aikaan Finnairin Oslon-reitin 40-vuotisjuhlien kanssa. Samoin olen tyytyväinen siitä, että tämä seminaari antaa mahdollisuuden talouselämän edustajille tavata ja keskustella mahdollisuuksista Suomen ja Norjan taloudellisten yhteyksien entisestään parantamiseksi. Seminaarin tiimoilla tapaavat myös maittemme kauppa- ja teollisuusministerit

Suomen talouden kehitys EU:hun liittymisen, markkinoiden avautumisen, teknologisen kehityksen ja maapalloistumisen myötä on ollut huimaa. Olemme hyödyntäneet osaamistamme - ja useilla aloilla siirtyneet jopa tiennäyttäjiksi - yhdistämällä eri menestystekijöitä, joista yksi keskeinen on teollisuuden ja yrityselämän sekä julkisen sektorin yhteistyö tutkimuksessa ja kehityksessä. Uusien mahdollisuuksien ja innovaatioiden hyödyntäminen sekä nopeus jolla tuotteet saadaan markkinoille ovat tärkeitä avaimia taloudelliseen menestykseen. Voin tyytyväisyydellä todeta Suomen pystyneen vastaamaan tähän haasteeseen.

Markkinoiden muuttuessa ja globalisoitumisen edetessä olemme sisäistäneet uusia pelisääntöjä; maan kilpailukyvyn ei tule perustua muurien rakentamiseen oman teollisuuden ja tuotannon suojaksi. Päinvastoin, me Suomessa olemme vakuuttuneita siitä, että edellytyksien luominen taloudelliselle yhteistyölle on kasvavan ja kehittyvän talouden perusta. Tässä yhteydessä haluan korostaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan merkitystä positiivisena kilpailutekijänä globalisoituvassa maailmassa.

Erityisesti pohjoismaiden kesken meillä on ainutkertaiset mahdollisuudet kehittää taloudellisia yhteyksiä. Jos emme olleet kaukana toisistamme aiemmin - nyt reaaliaikaisten yhteyksien ansiosta voimme tehdä yhteistyötä käytännössä vierekkäin. Yhteistyön ei tarvitse jäädä pelkästään Pohjoismaiden piirissä tapahtuvaksi. Markkinoiden integroituessa koko maailmassa voisin kuvitella suomalais-norjalaiselle yritystoiminnalle löytyvän yhteisiä toiminta-alueita, markkinoita ja yhteistyökonsepteja ensin Itämeren piirissä ja myös kauempaakin.

Myös investoiminen Suomeen on kasvavan mielenkiinnon kohteena. Emme istu enää Euroopan laidalla. Pikemminkin olemme eri ilmansuunnista virtaavien ajatusten ja ideoiden polttopisteessä.

Meidän on kuitenkin muistettava, että talous ei ole pelkkiä digitaalisia nollia ja ykkösiä. Suomessa - ja muuallakin - on edelleen käyttöä perinteiselle perusosaamiselle Pohjoismaissa. Tämän tietotaidon ylläpitämisen ja kehittämisen on pysyttävä myös yhtenä prioriteettina. Yhdistettynä uusiin teknologisiin ratkaisuihin perinteinen tuotanto voi avata uusia mahdollisuuksia tai hyödyntää muuta yhteiskuntaa mm. suuntautumalla ympäristöystävällisempään tuotantoon.

Onnittelen lämpimästi Finnairia sen saavutettua 40 vuoden merkkipaalun - ja toivotan menetystä myös tulevaisuudessa.

Julistan seminaarin avatuksi.