Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys SAK:n 100-vuotisjuhlavaltuustossa Tampereella 15.4.2007

Olemme viettäneet viime aikoina useita suomalaisen kansanvallan merkkitapahtumia. Olemme myös kansainvälisesti olleet monesti edistyksen eturintamassa, kuten esimerkiksi antaessamme naisille täydet poliittiset oikeudet. Paras tapa kunnioittaa tätä esi-isiemme ja -äitiemme työtä on pitää suomalainen yhteiskunta jatkossakin demokraattisen kehityksen kärjessä. Tässä globalisoituvassa maailmassa se onkin välttämätön, mutta hyvin vaativa tehtävä.

Suomen ja suomalaisten mahdollisuus pärjätä maailmassa perustuu laatuun. Tämä tosiasia on ennemmin tai myöhemmin kaikkien edessä, mutta pienen kansakunnan kohdalla vaatimus korostuu jo nyt. Vaikka globalisaation vaikutus alkoikin vientiteollisuudesta, se ulottuu nyt jo koko yhteiskuntaan. Se on antanut ja antaa meille lisää mahdollisuuksia, mutta se aiheuttaa myös ongelmia. Globalisaation edut ja haitat jakaantuvat sekä eri maiden välillä että maiden sisällä epätasaisesti. Asioiden korjaamiseksi tarvitaan sekä tahtoa että osaamista.

Viime aikojen irtisanomisuutisista huolimatta uskallan väittää, että globalisaation merkitys on ollut talouden osalta tähän asti vielä voittopuolisesti myönteinen. Pelko työpaikkojen siirtymisestä edelleen muualle on meilläkin aiheellinen. Kilpailu työstä on kansainvälinen; ihmisen tarve kunnon työhön on yhtä keskeisen tärkeä niin etelässä kuin pohjoisessakin.

Suomella on edelleenkin erinomainen pohja menestymiselle. Tämä pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamallimme antaa hyvät valmiudet osallistua globalisaatioon. Demokratia yhdistettynä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen luo yhtäältä yhteiskunnallista vakautta. Toisaalta sosiaalinen turvallisuus ja vahva panostus opetukseen ja tutkimukseen mahdollistavat sekä ihmisille että yrityksille nopean ja joustavan liikkumisen kilpailutilanteen mukaan. Toivon, että tätä vahvuutta osataan kehittää edelleen.

En malta tässä yhteydessä olla mainitsematta sukupuolten tasa-arvoa. On niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta tärkeää, että jokainen ihminen saa sekä hyvän peruskoulutuksen että mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen. Meidän tulee myös arvostaa työyhteisöissämme tätä osaamista. Tässä meillä on vielä paljon parannettavaa. Uskon, että ammattiyhdistysliike tulee olemaan myös tässä uudistustyössä innolla mukana.

* * *

Maatamme on rakennettu yhdessä ja se on ainoa mahdollisuutemme menestyä myös tulevaisuudessa. Suomen malli – yhteistyön, sopimisen ja yhteensovittamisen malli – tunnetaan laajasti ulkomailla. Sillä on ollut myös olennainen rooli Suomen kilpailukyvyn luomisessa ja maamme erinomaisessa menestymisessä erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa.

Kaikessa kanssakäymisessä on ristikkäisiä etuja. Niitä ei pidä kieltää, vaan löytää keinoja niiden sovittelemiseksi ja säätelemiseksi. Suomalaisille työmarkkinajärjestöille on annettava kiitosta suppeaa palkkapolitiikkaa laajemmasta yhteiskunnallisesta näkemyksestä maamme kehittämiseksi. Tulopoliittiset ratkaisut ovat yksi osoitus Suomen mallin toimivuudesta. Ne ovat tuoneet palkansaajille ostovoimaa, työhyvinvointia ja muutosturvaa. Elinkeinoelämälle ne ovat taanneet osaavaa työvoimaa, yhteistyön mahdollisuuksia yhteiskunnan eri sektorien - myös tieteen ja tutkimuksen - kanssa sekä suhteellisen vakaan toimintaympäristön. Meille kaikille se on antanut mahdollisuuksia kestävämpään kehitykseen.

Suomalaisen sopimusyhteiskunnan vahvuuksista on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin. Vanha ohje maltista rikastua sopii yhtä hyvin palkansaajalle, yrittäjälle kuin kokonaiselle kansakunnallekin.

* * *

Tulevaisuutemme on rakennettava kestävälle kehitykselle. Kaikilla mailla ja ihmisillä on oikeus tavoitella kehitystä ja parempaa hyvinvointia samalla kun meillä on myös vastuu globaaleista ympäristöhaasteista. Onnistumiseen tarvitsemme yhteistyötä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Suomi on perinteisesti ollut vahvan kansalaisyhteiskunnan maa. Ammattiyhdistysliike on olennainen osa sitä. Nykyisenä globalisaation aikana kansanvallan suuri haaste on tarjota ihmisille mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan eri tavoin heitä itseään koskeviin päätöksiin. Kansalaisyhteiskunnan omatkin verkostot on saatava käännettyä globaaliin aikaan!

Meidän tulee kuitenkin muistaa, että modernin tietoyhteiskunnan tarjoamia keinoja voivat käyttää vain ne, jotka osaavat tämän uuden yhteiskunnan luku- ja kirjoitustaidon. On vielä paljon työtä edessä, jotta eri maiden kansalaiset riippumatta sosiaalisesta asemastaan, sukupuolesta, rodusta, taustastaan tai varallisuudestaan omaavat samat mahdollisuudet ja valmiudet osallistua maailmanlaajuisen yhteisön toimintaan. Siinäpä tulevaisuuden haaste!

Hyvä ammattiyhdistysväki,

kuluneeseen sataan vuoteen sisältyy paljon tekemäänne työtä ja upeita saavutuksia. Haluan esittää kiitokseni työstänne suomalaisen palkansaajan ja yhteiskunnan eteen. Samalla toivotan menestystä tulevaisuuden rakentamiseen niin SAK:lle, sen jäsenliitoille kuin koko jäsenistölle. Parhaimmat onnitteluni 100 vuotiaalle!