Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan romanien ongelmiin tulisi pyrkiä löytämään ratkaisuja myös eurooppalaisella tasolla. "Romanit ovat eurooppalainen vähemmistö. On hyvin tärkeää, että pääsemme EU:ssa yhteisymmärrykseen yhteisistä tavoitteista ja sitoudumme yhdessä romanien tilanteen parantamiseen. Samalla on kuitenkin muistettava, että viime kädessä vastuu kansalaisista kuuluu kansalliselle tasolle", presidentti Halonen sanoi Bukarestissa romanien asemaa koskevassa keskustelutilaisuudessa. Presidentti Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi olivat virallisella vierailulla Romaniassa 8.-9. kesäkuuta 2008.
Komission on tarkoitus lähiaikoina antaa romanien asemasta tiedonanto, joka tulee Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. "Romanien tilanne tuodaan EU:n korkeimmalle päätöksentekotasolle. Toivon, että tämä johtaa konkreettisiin parannuksiin eurooppalaisten romanien ja romaniyhteisöjen arkielämässä", presidentti Halonen sanoi.
Hänen mukaansa erityistä huomioita tulisi kiinnittää romanilasten ja -naisten aseman edistämiseen. Koulutus on avainasemassa romanien tilanteen parantamiseksi. Esimerkkinä presidentti Halonen mainitsi panostuksen romanilasten esiopetukseen, mistä on Suomessa saatu hyviä kokemuksia.
Eurooppalaiset ongelmat
Presidentti Halonen korosti myös muiden eurooppalaisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin merkitystä romaniasioiden käsittelyssä. "Ei pitäisi yleistää, mutta näyttää siltä että monet romanit kohtaavat samanlaisia ongelmia joka puolella Eurooppaa, liittyvät ne sitten asuinoloihin, opetukseen tai terveydenhuoltoon. Myös romanien kohtaama syrjintä on – valitettavasti – totta koko Euroopassa."
Avainasemassa ongelmien ratkaisemiseksi ovat romanit itse, ja presidentti Halonen painottikin romanien omien järjestöjen, kuten Euroopan romanifoorumin, merkitystä. Lisäksi tarvitaan paikallisten järjestöjen ja yhteisöjen aktiivisuutta. "Paras tulos saavutetaan, kun voimme yhdistää nämä kolme tasoa: eurooppalainen, kansallinen ja paikallinen", presidentti Halonen sanoi.
Bukarestissa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen osallistui mm. Romanian hallituksen, keskeisten virastojen ja ministeriöiden sekä romanijärjestöjen edustajia. Suomesta keskustelutilaisuudessa olivat mukana presidentti Halosen lisäksi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, Suomen romanifoorumin toiminnanjohtaja Miranda Vuolasranta sekä vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
Romanit ovat Euroopan suurin vähemmistö, heitä on yhteensä 8-10 miljoonaa. Romanian romanivähemmistö on Euroopan suurimpia, joskin arviot romanien määrästä vaihtelevat suuresti.
Yhteistyöhankkeita monilla aloilla
Romanivähemmistöjen tilanne oli esillä myös vierailun virallisissa tapaamisissa Romanian presidentin Traian Basescun, pääministeri Calin Popescu-Tariceanun sekä parlamentin edustajien kanssa.
Keskusteluissa todettiin Suomen ja Romanian kahdenvälisten suhteiden olevan hyvät. Yhteisiä EU-hankkeita on tehty mm. hallinnon kehittämiseksi ja korruption kitkemiseksi sekä sosiaali- ja terveysalalla, rajavalvonnassa ja aluekehityksen tukemisessa. Myös taloudelliset ja kauppasuhteet ovat kehittyneet myönteisesti.
Romanialaiset olivat erityisesti kiinnostuneita rajavalvontayhteistyöstä. Myös merien ympärille rakentuva yhteistyö kiinnostaa molempia maita, ja Romania toivoi voivansa hyödyntää Suomen kokemuksia Itämeri-yhteistyöstä Mustanmeren yhteistyön rakentamiseen.
Kansainvälisistä aiheista esillä olivat mm. Kosovon tilanne sekä Venäjä-suhteet.