Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen yhteisen toimitalon Dynamicumin vihkiäisissä 8.11.2005

Vihkiminen on tärkeä tilaisuus. Suomen kielessähän sana vihkiminen on sama, oli sitten kyse kahden ihmisen yhteisestä liitosta tai uuden rakennuksen käyttöönotosta. Tässä vihkimisessä on moderniin tapaan kyse kahdesta varsin itsellisestä ja osaavasta, mutta yhteistyökykyisestä yksiköstä, jotka yhteiseen kotiin muuttamalla voivat luoda jotain aivan uutta.

Vähemmän romanttisesti voi todeta, että nyt vihittävään uuteen toimitaloon Dynamicumiin muuttaneilla Ilmatieteen laitoksella ja Merentutkimuslaitoksella on takanaan varsin pitkä historia. Kummankin laitoksen perustamisen taustalla on ollut ihmisten käytännön tarve hankkia tieteellisen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Jo vuosisatojen ajan on sään ennustaminen ollut tarpeen monilla elämänalueilla. Turvallinen merenkulku on aina edellyttänyt meren ja luonnonolosuhteiden tuntemista.

Tämän alueen tutkijat ovat läpi historian olleet luonnollisia internationalisteja. Vaikka selitykset luonnonilmiöille ovatkin olleet osa kansallista kulttuuriperintöä, kiinnostus toisten kansojen osaamiseen sekä aito halu oppia ja tehdä yhteistyötä on jo vanhaa perua.

Tänään mahdollisuutemme tietää luonnosta on paljon aikaisempaa parempi. Mutta mitä enemmän me tiedämme, sen suuremmaksi on kasvanut tarve ja halu tietää vielä enemmän. Eri tieteenalojen tietämyksen syventäminen on edelleenkin tärkeää. Yhtä lailla on mielenkiintoista tehdä poikkitieteellistä tai monitieteellistä tutkimusta uusien näkökulmien löytämiseksi sekä perinteisten tutkimussuuntien reuna-alueiden tai katvealueiden selvittämiseksi. Tutkimuskohteet ja ennusteiden tekeminen edellyttävät sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen ja sen seurausten torjunnassa sekä meriympäristön suojelussa ja kansainvälisessä merenkulussa tämä yhteistyö on erityisen selvästi nähtävissä.

Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen muutto Kumpulan yliopistoalueelle tarjoaa mahdollisuuden merkittävän tiedeyhteisön syntyyn. Laitosten uusi sijainti helpottaa entistä tiiviimmän yhteistyön luomista Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisten laitosten ja muiden alan osaajien kanssa. Uskon, että ne pystyvät tukemaan toinen toistaan ja tarjoavat hyvät mahdollisuudet korkeatasoiseen, yhteiskuntaa palvelevaan tutkimukseen.

Tällaisen monitieteellisen yhteistyön henkilöitymänä voi täydellä syyllä pitää Merentutkimuslaitoksen edesmennyttä johtajaa, akateemikko, meteorologian tutkija Erik Palménia. Uuden yhteisen toimitalon sijainti hänen mukaansa nimetyllä aukiolla on hyvä merkki vanhan roomalaisen perinteen ”nomen est omen” mukaan.

* * *

Osaaminen, innovaatiot ja uusien teknologioiden tehokas soveltaminen ja kaupallistaminen ovat tärkeä osa Suomen kansainvälistä menestymistä. Olisi hyvä, jos Kumpulan alueelle saataisiin tiedeyhteisöjen oheen myös yrityksiä, jotka hyödyntäisivät tieteellistä osaamista tuotekehittelyssään. Esimerkki tieteen menestyksellisestä kaupallisesta hyödyntämisestä on silloisen Ilmatieteellisen keskuslaitoksen palveluksessa olleen Vilho Väisälän perustama Vaisala. Ehkä sen menestys voisi kannustaa nykyistäkin tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä yritysten yhteistyötä.

Toinen esimerkki on tämän rakennusten tutkijoiden yhteistyössä Helsingin yliopiston seismologian laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa suunnittelema Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä. Sen tehtävänä on tuottaa ajantasaista tietoa Suomen väestöä uhkaavista luonnononnettomuuksista ja varoittaa viranomaisia sekä väestöä. Viime aikoina on useaan otteeseen käynyt ilmi, kuinka herkkä ja haavoittuva nykyajan yhteiskunta on sään ääri-ilmiöiden edessä.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO on arvioinut, että 80 prosenttia luonnononnettomuuksista johtuu sään ääri-ilmiöistä tai poikkeuksellisista sadeoloista. Kaiken lisäksi jopa 94 prosenttia luonnononnettomuuksista tapahtuu kehitysmaissa. Tuhot koettelevat ja lisäävät inhimillistä kärsimystä juuri maailman köyhimmillä alueilla. Ihminen voi korjata tätä epäoikeudenmukaisuutta. Suomi onkin ollut pitkään merkittävä tekijä meteorologisessa kehitysyhteistyössä. Työ on auttanut säästä johtuvien luonnonkatastrofien ennakoinnissa ja estänyt taloudellisia ja inhimillisiä menetyksiä.

On tärkeää, että suomalaista osaamista hyödynnetään tulevaisuudessakin hyvinvoinnin laajentamiseksi ja globaalin turvallisuuden lisäämiseksi. Suomella on edelleen paljon annettavaa luonnonkatastrofien torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä kehitysmaissa. Maailma on toisellakin tavoin yhteinen: teollisuusmaiden sääpalvelujen taso on riippuvainen kehitysmaiden säähavaintojärjestelmien toimivuudesta.

Tiedämme jo nyt, että sään ääri-ilmiöt ja sen myötä luonnonkatastrofien määrä lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tutkimusten mukaan selvästi nähtävissä. Vuosisadan puoliväliin mennessä vuoden keskilämpötilojen ennustetaan olevan kahdesta viiteen astetta nykyistä korkeampia.

On entistä tärkeämpää, että tämänkaltaiseen ilmastonmuutos- ja sopeutumistutkimukseen panostetaan. Ilmastonmuutos ei pysähdy kuluvalle vuosisadalle, vaan 2100-luvulla ilmaston lämpeneminen jatkuu edelleen ellei merkittäviin päästörajoituksiin kyetä lähimmän kahden vuosikymmenen aikana. Se vaatii poliittista tahtoa. Niin kansakuntien päättäjät kuin kansalaisetkin tarvitsevat lisää tietoa ymmärtääkseen, miten ihmisen toiminta vaikuttaa ilmaston muuttumiseen ja millaisia toimia tarvitaan, jotta ilmastomme negatiivinen muutos kyetään välttämään.
Ladies and Gentlemen

Ilmakehää koskevan globaalimuutoksen mallintamiseksi Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos ovat aloittaneet yhteistyön kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Ilmastonmuutos, luonnonmullistukset, saastuminen ja otsonikato ovat uhkia, joihin varaudutaan parhaiten kansainvälisellä yhteistyöllä. Kansainvälisillä sopimuksilla on jo kyetty saamaan parannuksia Euroopan happamoitumisongelmaan ja vähennettyä otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden päästöjä. Kansainvälisen poliittisen päätöksentekojärjestelmän seuraava koetinkivi on saada aikaan edistystä kasvihuonekaasujen vähentämisessä.

* * *

Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi, meidän on tehtävä paljon muutakin yhteisen ympäristömme suojelemiseksi. Otan vain yhden käytännön esimerkin. Meriliikenne kasvaa Itämerellä ja Suomenlahdella edelleen hyvin nopeasti. Meriliikenne on kansainväliseen kauppaan perustuvan kansantaloutemme kannalta tärkeää. Kasvava liikenne edellyttää uusia toimenpiteitä liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi. Ympärivuotisen laivaliikenteen varmistamiseksi tarvitaan Merentutkimuslaitoksen laatimia ennusteita ja kansainvälistä yhteistyötä, josta voidaan mainita esimerkkinä Suomenlahden alusliikennettä turvaava pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä.

Monitieteellistä merentutkimusta ja kaikkien rantavaltioiden yhteistyötä tarvitaan merenkulun lisäksi Itämeren suojelemiseksi. Itämeren herkkään ja erityisen haavoittuvaan ekosysteemiin kohdistuu monenlaisia uhkia. Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi tarvitaan nopeasti toimenpiteitä kaikissa Itämeren maissa. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo oli merkittävä askel oikeaan suuntaa ja esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä. Mikään valtio ei yksin voi ratkaista yhteisen meremme tulevaisuutta. Suomi onkin ollut aloitteentekijä ja edelläkävijä kansainvälisen merentutkimusyhteistyön aikaansaamisessa erityisesti Itämerellä.

Toivotan onnea ja menestystä Ilmatieteen laitokselle ja Merentutkimuslaitokselle sekä niiden henkilökunnalle. Tänään vihittävä yhteinen toimitalo Dynamicum tarjoaa oivan ympäristön tutkimusyhteisöille, jotka ovat yhdessä enemmän kuin tekijöidensä summa.