Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa 28. huhtikuuta 2009

(puheen kieli englanti)

Haluaisin kiittää kutsusta Strasbourgiin ja tilaisuudesta osoittaa sanani Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle.

Tänä vuonna on Euroopan neuvoston kuudeskymmenes merkkivuosi ja Suomi tulee olleeksi järjestön jäsenenä 20 vuotta. Maailmamme on vuosien kuluessa muuttunut monella tavalla, mutta perusperiaatteet demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioajattelu ovat edelleen työssämme keskeisiä. Näille yhteisille arvoille meidän on edelleenkin tulevaisuuttamme rakennettava. Tämä työ on oleellisen tärkeää Euroopalle ja Euroopan demokratian kehittymiselle.

Euroopan neuvosto ja sen toiminta on pitkään ollut Suomen huomion kohteena. Eduskunta ja suomalaiset parlamentaarikot ovat olleet parlamentaarisen yleiskokouksen työstä erityisen kiinnostuneita ja hyvästä syystä. Parlamentaarinen yleiskokous on Euroopan neuvoston todellinen sydän. Itsellänikin on ollut ilo osallistua neuvoston työhön poliittisen urani eri vaiheissa.

* * *

Eurooppa on kokenut toisen maailmansodan jälkeen useita muutoksia. Euroopan neuvosto ja sen työ on ollut mitä arvokkainta. Se on huolehtinut, että demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita on sovellettu. Ja työ jatkuu, koska meillä on yhä edessämme monia haasteita.

Kansainvälinen talouskriisi koskee meitä kaikkia. Taloudellinen toimeliaisuus on monissa maissa huomattavasti vähentynyt johtaen kasvavaan työttömyyteen. Se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja siitä saattaa aiheutua yhteiskunnallista epävakautta. Kriisin laajuudesta ja vaikutuksista ei edelleenkään ole tarkkaa käsitystä, mutta meidän on valmistauduttava kohtaamaan vaikeita aikoja.

Taloutta on elvytettävä tavalla, joka on tehokas muuta samalla sosiaalisesti oikeudenmukainen. Laajempana tavoitteena olisi oltava reilu globalisaatio, joka edistää vakaata kasvua, tarjoaa yrityksille riittävästi rahoitusta ja vastaa työntekijöiden ihmisarvoisten työn tarpeeseen. Meidän on muistettava, että ihmisten hyvinvointi kulkee käsi kädessä luonnon hyvinvoinnin kanssa. Markkinat yksinään eivät voi antaa vastauksia kaikkeen.

Euroopan neuvosto voi tarjota meille hyödyllisiä työkaluja vastatessamme nykyisen kriisin haasteisiin. Meidän on pidettävä ihmisoikeudet vahvasti mielessämme ja yhdessä toimittava jakamiemme periaatteiden ja arvojen edistämiseksi. Ihmisoikeuslähtöinen tarkastelutapa johtaa tasapuolisempiin ja kestävämpiin ratkaisuihin.

* * *

Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuin ovat neuvoston lippulaivoja. On huolehdittava siitä, että tuomioistuin voi hoitaa tehtäviään tehokkaasti. Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14. lisäpöytäkirjan tärkeydestä. Meidän on lisäksi muistettava, että ihmisoikeussopimuksen asianmukainen kansallinen ja alueellinen toimeenpano on ihmisten kannalta parasta. Se voi johtaa myönteisesti siihen, että ihmisoikeustuomioistuimeen tuotavien asioiden määrän vähenee.

Huolehdittaessa demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on tärkeää seurata, miten jäsenvaltiot sitoumuksiaan noudattavat. Tällä hetkellä parlamentaarinen yleiskokous noudattaa uusien jäsenvaltioiden kohdalla valtiokohtaista julkista seurantaa. Uskon, että voitaisiin tutkia parlamentaarisen yleiskokouksen monitoroinnin laajentamista kaikkia jäsenvaltioita koskevaksi. Olen kaiken kaikkiaan alkanut miettiä, miten ihmisoikeusprosessit voitaisiin kohdata rohkaisuina eikä ”rankaisuina”, naapurille, mutta ei minulle.

Suomi oli perustamassa ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa, ja olemme tuloksiin tyytyväisiä. Ihmisoikeusvaltuutetut Alvaro Gil-Robles ja Thomas Hammarberg, ovat molemmat hyvin menestyksellisesti lisänneet ihmisoikeustietoisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.

Valtuutettu Hammarbergillä on äskettäin ollut aktiivinen rooli Georgian viimevuotisen kriisin jälkeisen ihmisoikeustilanteen seurannassa. Kannustan kaikkia osapuolia toteuttamaan ao. kuutta periaatetta.

* * *

Viime kuussa minulla oli kunnia yhdessä Liberian presidentin Ellen Johnson-Sirleafin kanssa kutsua Liberian Monroviaan koolle naisten voimauttamista käsitellyt kansainvälinen keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuus lähetti vahvan viestin tarpeesta kaikin osin toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus". Euroopan neuvostolla on tärkeä rooli päätöslauselman toteuttamisen tukemisessa. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi laadittava kansallinen toimintasuunnitelma tämän työn tukemiseksi.

Meidän on myös päättäväisesti tuomittava raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta, jota esiintyy konfliktien yhteydessä, ja pidettävä huolta naisten ja tyttöjen perus- ja ihmisoikeuksista. Toistan ehdotukseni, että järjestelmälliset raiskaukset aseellisissa konflikteissa luokiteltaisiin sota-aseeksi.

Naisiin kohdistuva väkivalta on kaikissa olosuhteissa ihmisoikeuksien rikkomista. Euroopan neuvoston huippukokouksessa Varsovassa vuonna 2005 sovimme Euroopan laajuisesta kampanjasta naisiin kohdistuvan väkivallan, myös kotiväkivallan torjumiseksi. Olen ilahtunut siitä, että kampanja poiki päätöksen yleissopimuksen valmisteluun ryhtymisestä.

On itsestään selvää, että lapset, niin tytöt kuin pojat, tarvitsevat erityistä suojelua. Meidän on ryhdyttävä tiukkoihin toimiin kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. On keskeisen tärkeää, että jäsenvaltiot ratifioivat ja toimeenpanevat ne oikeudelliset instrumentit, joita on olemassa lasten seksuaalisen riistämisen ja hyväksikäytön, ihmiskaupan ja lapsille haitallisten tapojen ja käytänteiden estämiseksi.

Kaikille lapsille olisi taattava riittävä elintaso, sosiaaliturva, terveys ja koulutus, eli hyvä lapsuus. Erityisesti on varmistettava vähemmistöihin ja maahanmuuttajayhteisöihin lukeutuvien lasten pääsy koulutukseen. Lasten oikeudet on valtavirtaistettava neuvoston ja jäsenmaiden kaikkiin toiminta-alueisiin.

* * *

Demokratia perustuu ihmisten väliseen tasavertaisuuteen. Suomi kiinnittää erityistä huomiota vähemmistöjen oikeuksiin. Keskeisiä tavoitteitamme on romanien yhteiskunnallisten ja vähemmistöoikeuksien lujittaminen. Olen iloinen, että Euroopan romanifoorumista on tullut yhteinen hankkeemme. Foorumilla on arvokas rooli huolehdittaessa siitä, että romaneja kuullaan heihin vaikuttavissa päätöksissä sekä keskinäisen ymmärryksen edistämisessä. He eivät voi tehdä tätä työtä yksinään, vaan tarvitsevat meidän tukeamme ja yhteistyötämme.

Kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen on nykyajan globalisoituneessa maailmassa ratkaisevan tärkeää. Yhteiskuntamme ovat entistä monikulttuurisempia, ja niiden rauhanomainen kehitys riippuu eri etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten yhteisöjen suvaitsevaisuudesta ja toistensa huomioon ottamisesta. Olen hyvin iloinen Sivilisaatioiden allianssi -hankkeen edistymisestä. Meidän kaikkien olisi vakavasti pyrittävä toteuttamaan sen tavoitteita omissa maissamme.

Euroopan neuvoston saavutukset kuluneina 60 vuotena ovat olleet vaikuttavia. Se on osaltaan ollut tekemässä Euroopasta demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioiden mannerta. Se on rakentanut erinomaisen verkoston Euroopan unionin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Arvoisat jäsenet, kiitän teitä tekemästänne työstä, kannustan teitä uusiin saavutuksiin ja lupaan teille vilpittömän tukeni.