Vastuullinen yritystoiminta, Suomen turvallisuuspolitiikka ja presidentin valtaoikeudet nousivat esille tasavallan presidentti Tarja Halosen avatessa vuoden 2008 valtiopäivät eduskunnassa tiistaina 5. helmikuuta. ”Mikä on vastuullista yritystoimintaa?”, presidentti Halonen kysyi. Myös yrityksillä on hänen mukaansa yhteiskunnallinen vastuu ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta kestävästä kehityksestä. Kemijärven tilanteeseen ei helppoja vastauksia ole. ”Eduskunnalla on viime kädessä valta päättää valtion toiminnasta ja myös valtion omistajapolitiikasta. Valtaa seuraa vastuu.” Inhimillinen turvallisuus on presidentti Halosen mukaan noussut entistä selvemmin valtiokeskeisen turvallisuuskäsityksen rinnalle. Tämän päivän turvallisuushaasteisiin voi vastata vain yhdistämällä voimat sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti: ”Yhteistyö muun muassa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja oikeudenmukaisen globalisaation edistämiseksi on välttämätöntä.”
Turvallisuuspolitiikkamme tavoitteena on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. On kuitenkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) periaatteiden mukaista, että emme edistä omaa turvallisuuttamme muiden kustannuksella. ”Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja”, presidentti Halonen sanoi puheessaan eduskunnalle.
Laaja edustus on vahvuus
”Suomen pitää aina olla valmis kantamaan itsenäisen valtion vastuu maamme sotilaallisesta puolustamisesta. Tämä pätee kaikissa tilanteissa, olemme sitten minkä tahansa unionin tai liittokunnan jäseniä. Mahdollisen hädän hetkellä tukenamme voi olla myös muita, niin kuin me olemme tarvittaessa auttaneet ja tulemme auttamaan myös muita”, presidentti Halonen sanoi. Hänen mukaansa ei ole realistista uskotella, että, että joku muu huolehtisi Suomen puolustuksesta meidän puolestamme.
Presidentti Halonen totesi, että perustuslain uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat toteutuneet ylinten valtioelinten vallan tasapainottamisen osalta. Laaja edustus on ollut kansainvälisessä kanssakäymisessä vahvuus: ”Suomen ulkopolitiikkaa on johdettu presidentin ja valtioneuvoston, erityisesti pääministerin ja ulkoministerin kesken hyvässä yhteistoiminnassa (--) Myös päätöksenteossa on eduksi, että ylimmät valtioelimet ovat sidoksissa toisiinsa yhteistoimintavelvoitteen kautta. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä suuremman yhteisymmärryksen pitäisi vallita”
”Kansa, jolta valta on peräisin, näyttää olevan perustuslakiin kohtuullisen tyytyväinen samoin kuin oikeuteensa valita itse valtion päämies. Merkittävien muutosten tekeminen näin nopeasti edellyttäisi painavia perusteita ja kansalaisten hyväksyntää”, presidentti Halonen sanoi.