Katsaus vuoteen 2011

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on virkakautensa aikana tehnyt joka vuosi yli 20 matkaa ulkomaille, yhtä monta matkaa kotimaassa ja ottanut Suomessa vastaan kymmenkunta valtionpäämiestä.

Presidentinlinnassa, Mäntyniemessä ja Kultarannassa on vuosittain noin 400 tapahtumaa, kokousta, audienssia tai muuta tilaisuutta.

Tämä katsaus on pieni välähdys presidentin toimintaan vuoden 2011 aikana.
Tasavallan presidentin kanslian toimintakertomus laaditaan ja julkistetaan erikseen.

Vuosi alkoi kulttuurilla – ja design seuraa

Vuoden 2011 alkaessa Turku avasi kulttuuripääkaupungin tapahtumavuoden näyttävästi. Presidentti Tarja Halonen oli mukana. Hän kirjoitti Twitteriin viestin, jossa esitetty rohkaisu toive näytti toteutuvan vuoden mittaan:

”Rakkaus kulttuuriin roihahti Turus kummalki puol jokke pakkasesta huolimatta. Kannattaa käydä kauempaakin kulttuurivuoden aikana.”

Mutta Turun rinnalla on tietenkin Tampere, jossa oli toisenlainen juhla:

”Hyvä Tampere ja TTT - 110 vuotta teatteria kansalle!” (Twitter 3.9.2011).

Ruotsinkielinen teatteri sai kannustuksensa ihmisoikeusnäytelmästä. Presidentin tervehdyksen luki teatterissa ohjaaja Marcus Groth ja presidentin twiitti lennähti matkalta:

”Fantastiska kvinnor på Svenskans scen ikväll. Varma hälsningar från flyget till New York.”  (Twitter 18.10.2011)

Kunnes oli Helsingin vuoro laukaista liikkeelle design-pääkaupungin tapahtumat. Yksi näyttävimmistä ennakkotilaisuuksista tapahtui New Yorkissa, kun tasavallan presidentti soitti Nasdaq-pörssin päätöskelloa tapahtumassa, joka näytettiin reaaliaikaisesti New Yorkin Times Squaren isoille monitoreille:

”New Yorkista hyvä alku Helsingin designpääkaupunkivuodelle.” (Twitter 22.10.2011)

Tarkastuskäynti Afganistanissa

Varhain tiistaiaamuna 18. tammikuuta 2011 tasavallan presidentti Tarja Halosta kuljettanut liikelentokone nousi huomaamattomasti Helsinki-Vantaan lentokentältä. Puolustusvoimien ylipäällikkö oli matkalla kohti Afganistanin Mazar-i-Sharifia. Suppeaan seurueeseen kuului myös puolustusvoiminen komentaja kenraali Ari Puheloinen.

Turvajärjestelyt olivat tiukat. Loppumatkan presidentti seurueineen lensi puolustusvoiminen Casa-koneella, joka laskeutui Mazar-i-Sharifiin aikailematta ja jyrkästi. Matkan aikana vallitsi radiohiljaisuus, joka murtui vasta, kun presidenttiä kuljettanut kone oli turvallisesti poistunut Afganistanista keskiviikkona 19. tammikuuta 2011.

Suomen armeijan ylipäällikkö, tasavallan presidentti Tarja Halonen tarkasti jääkäreistä koostuneen kunniajoukkueen heti Camp Northern Lightsiin saavuttuaan. Kuva: Elina Katajamäki/Puolustusvoimat

Presidentin matka oli vahva osoitus suomalaisille rauhanturvaajille ylimmän valtiojohdon tuesta. Sen aikana korostui myös siviilikriisinhallinnan tärkeys sotilaallisen rinnalla. Sotilaat eivät kriisiä ratkaise, mutta siviiliturvan ja - hallinnon luominen vaatii myös sotilaiden tuen.

Suomalaisia rauhanturvaajia oli tuolloin leirissä 177 ja keski-ikä 33 vuotta. Puolet heistä olivat ensikertalaisia, joukossa myös naisia. Camp Nothern Lights’in messissä käydyssä vapaassa keskustelussa monet kertoivat, että niin sanotut ”turvallisuustapahtumat” olivat lisääntyneet. Myös iskuja suomalaisia kohtaan oli enemmän. Ruotsalais-suomalaisen leirin tunnelmat tammikuussa 2011 olivat levolliset, ja vieraanvaraisuuteen kuului tietenkin saunaillan tarjoaminen.

Jännittyneisyys oli painettu pinnan alle, mutta valppautta ei yritettykään kätkeä.
Afganistanin paikallisen turvallisuustilanteen epävarmuus tuli esille muun muassa keskusteluissa, joita presidentti Halonen kävi ISAF-joukkojen komentaja, kenraali David H. Petraeuksen kanssa. Petreaus arvioi siirtymävaiheen sujuvan suunnitelmien mukaisesti, mutta hän arvioi vuoden 2011 olevan vaikean.

Naton korkein siviiliedustaja suurlähettiläs Mark Sedwill oli mukana videokeskustelussa, koska hän ei päässyt sään vuoksi paikan päälle pohjoiseen. Sedwill toi esille erityisesti naisten merkityksen: tyttöjen koulutus on alettu maassa nähdä tärkeäksi.

Pohjoisen alueen (RC N) komentaja, kenraalimajuri Hans-Werner Fritz selosti oman alueensa turvanäkymiä. Paikallisten turvaviranomaisten koulutuksen merkitys tuli esille. Afganistanin armeijalla on parempi rekrytointi- ja koulutusjärjestelmä kuin esimerkiksi paikallisella poliisilla, jonka ammatillinen osaaminen oli vasta kehkeytymässä. Tämä kävi hyvin ilmi, kun presidentti tapasi EUPOL -tehtävissä toimivia suomalaisia ja kuuli heiltä paikallisen poliisin koulutushaasteista: 28 poliisikurssilaisesta yksi oli luku- ja kirjoitustaitoinen.

Presidentti Halonen keskusteli kriisinhallintajoukon komentajan, everstiluutnantti Mikael Feldtin kanssa muun muassa alueen turvallisuustilanteesta. Elina Katajamäki/Puolustusvoimat

Myöhemmin, toukokuussa 2011 Afganistanin presidentti Hamid Karzai vahvisti presidentti Haloselle kiinnostuksen koulutusta ja erityisesti Suomen koulujärjestelmää kohtaan. Presidentti Karzai oli tutustunut Suomessa saavutettuihin oppimistuloksiin kansainvälisessä lehdistössä julkaistusta artikkelista. Presidentti Halonen ja presidentti Karzai tapasivat toisensa toukokuussa Istanbulissa pidetyn kokouksen yhteydessä ja keskustelivat mm Afganistanin ajankohtaisesta tilanteesta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen Twitterissä 20. tammikuuta 2011:

”Vierailu Afganistanissa ohi. Sotilaiden ja siviilien yhteinen työ vie arkea eteenpäin päivä kerrallaan.”

”Demokratiaa ei voi viedä maahan, mutta kansainvälinen yhteisö tekee parhaansa, jotta afgaaneilla olisi edes vapaus valita se tiekseen.”

Helmikuun 15. päivänä 2011 tuli tieto, että suomalainen rauhanturvaaja oli saanut surmansa Afganistanissa. Presidentti Halonen esitti syvän osanottonsa rauhanturvaajan omaisille ja läheisille. ”Suomalaiset rauhanturvaajat tekevät arvokasta työtä yhteiskunnan vakiinnuttamiseksi vaarallisissa ja vaikeissa oloissa Afganistanissa”, presidentti totesi antaessaan lausuntonsa Presidentinlinnassa 15. helmikuuta 2011.

Laveampaan yhteistyöhön Namibiassa - hyvää perintöä vaalitaan

Suomalaisten ja namibialaisten yhteydet solmittiin jo ennen kuin kumpikaan maa oli itsenäisenä valtiona olemassa. Juuret ovat 1870-luvulla, jolloin suomalaiset lähetyssaarnaajat alkoivat perustaa Namibian pohjoisille alueille kirkkoja, mutta myös kouluja ja sairaaloita. Sitä perua on Ondangwassa koulu, joka edelleen on maan parhaita.

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Hifikepunye Pohamba muistaa yhä, että ensimmäinen valkoinen jonka hän näki oli suomalainen. Mutta ilmiö on vastavuoroinen. Monille suomalaisille Nickey Iyambo oli ensimmäinen afrikkalaisystävä. Hän opiskeli ja asui Suomessa, palasi sittemmin kotimaahansa ja oli vierailun aikaan hallituksensa veteraaniasiain ministeri. Iyambo vieraili Suomessa syksyllä 2011 tutustumassa Suomen veteraanipolitiikkaan. Hän tapasi myös vanhoja ystäviään Mäntyniemessä järjestetyssä tilaisuudessa. Tunnelma oli lämmin.

Suomalaiset menivät Namibiaan yli sata vuotta sitten, mutta he menivät tavallisen kansan keskuuteen kuten Namibian presidentti Hifikepunye Pohamba muistuttaa yhä. Suomella ei ole siirtomaavallan taakkaa historiassaan, ja tälläkin haavaa kansalaisjärjestöt toimivat maassa vilkkaasti. Tämä on kiistaton etu, joka antaa Suomelle kokoaan paremmat mahdollisuudet maassa, jonka vauraus piilee muun muassa maaperän rikkauksissa ja yhä koulutetummassa väestössä.

Kaivosteollisuuden kehitystä siellä kannattaa seurata. Suomi ja Namibia eivät enää ole perinteisen kehitysyhteistyön sitomia vaan pyrkivät kehittämään suhteitaan taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti laveammiksi. Tätä valtiovierailu 21.-23. helmikuuta 2011 vahvisti.

Namibialla ja Suomella ei ole poliittisia ongelmia. Sitäkin enemmän presidenttejä puhutti Pohjois-Afrikan tilanne, jossa ensimmäiset kansannousut olivat sysänneet vanhan vallan peruuttamattomasti syrjään. Vapauden pensaspalo roihusi.

Turkki – mallimaa vai inspiroija?

Presidentti Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi tekivät 29.-30. maalikuuta 2011 virallisen vierailun Turkkiin. Ankarassa presidentti kävi keskusteluja Turkin presidentin Abdullah Gülin kanssa ja tapasi parlamentin puhemiehen Mehmet Sahinin. Keskeisiä puheenaiheta olivat Turkin EU-jäsenyysneuvottelut sekä mm. energiayhteistyö Turkin ja Suomen välillä. Terveisiä tuli myös suomalaisille yrityksille, joihin Turkissa toivotaan tiiviimpääkin yhteyttä.

Turkkilaiset tiedotusvälineet ottivat esille myös maassa keskustelua herättäneet toimittajapidätykset. Presidentti Halonen painotti sananvapauden tärkeyttä.
Maaliskuussa 2011 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumat olivat maailman huomion kohteena ja niistä presidentit luonnollisesti kävivät keskusteluja. Turkilla on alueella vahva asema ja vierailun aikana usein nousi esille kysymys, voiko Turkki olla mallimaa alueella. Presidentti Gül itse kuitenkin antoi maalleen mieluummin inspiroijan ja innostajan kuin mallimaan roolin.

Ankarassa presidentti Halonen tapasi yksityisesti myös Turkin oppositiojohtaja Kemal Kilicdaroglun.

Ankarasta presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi matkustivat Turkin kaakkoiskulmassa sijaitsevaan Sanliurfaan, jossa presidentti Halonen mm. piti puheen ja keskusteli opiskelijoiden kanssa Harranin yliopistossa.

Länsi-Balkan: EU-tavoite ja sovinnon politiikkaa

Serbian pyrkimys kohti EU-jäsenyyttä leimasi erityisesti keskusteluita tasavallan presidentin valtiovierailulla Serbiaan 30. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 2011, jonne presidentti Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi matkustivat suoraan Turkista. Näin täydentyi Länsi-Balkanille suuntautuneiden vierailujen sarja. Suomen ja Serbian suhteissa ei ole ongelmia, joskin Serbia toivoisi taloussuhteiden olevan vahvemmat.
Serbialla on suuri työ infrastruktuurin rakentamisessa, oikeusvaltion vahvistamisessa ja korruption kitkemisessä. Vierailun aikana vakuutettiin yhteistyötä ICTY – tuomioistuimen kanssa samoin oikeusvaltion kehittämistä ja korruption vastustamista.

Länsi-Balkanin maat hakeutuvat myös keskinäiseen yhteistyöhön. Juuri vierailun aikaan olivat koolla Serbian, Kroatian ja Slovenian valtuuskunnat. Entisen Jugoslavian mailla on toisiansa täydentävät tuotantorakenteet. Myös Tonavan alueella viriää yhteistoimintaa.

Vierailulla tuli luontevasti esille, miten tärkeätä Suomelle on yhteistyö oman lähialueensa kanssa. Itämeren maiden yhteistyö meren tilan parantamiseksi oli hyvä esimerkki.

Vierailuun kuului myös tapaaminen kansalaisjärjestöjen kanssa sekä käynti Vojvodinan itsehallintoalueella, jossa keskusteluaiheina olivat muun muassa vähemmistöasiat.

Länsi-Balkanin alueellinen yhteistyö tuli esille myös Kroatian presidentin Ivo Josipovicin vieraillessa Suomessa 23.-25. toukokuuta 2011. EU-jäsenyys ja rakentava Balkanin politiikka ovat Josipovicin mukaan tosiaan täydentäviä.

Presidentti Tarja Halosen valtio- ja virallisia vierailuja 2011:

• Namibia
• Serbia
• Turkki
• Mongolia

Sisuterveiset hallitukselle

Sitkeyttä, sisua ja menestystä toivotti presidentti Halonen Jyrki Kataisen hallitukselle 22. kesäkuuta 2011, kun uusi ja lähtevä hallitus kävivät presidentinlinnassa tervehdyskäynnillä – päivälleen vuosi sen jälkeen kun Mari Kiviniemen hallitus oli aloittanut.

Presidentti Halonen ja pääministeri Katainen © Tasavallan presidentin kanslia

Kuuden puolueen hallituksen muodostaminen kesti pitkään. Perustuslain mukaan puolueet muodostavat hallituksen eduskuntavetoisesti. Presidentti kuitenkin tapasi eduskunnan puhemiehen Mäntyniemessä kesäkuun 7. päivänä 2011 myös epävirallisissa keskusteluissa.. Hän kuuli puhemiehen arvion tilanteesta. Omana toiveenaan presidentti Halonen esitti, että keskusteluyhteys eri puolueiden välillä säilyisi mm. edessä olleen talous- ja työmarkkinatilanteen takia. Myöhemmin kesäkuussa hallitusneuvottelijat olivat niin pitkällä, että presidentti saattoi antaa puhemiehelle ilmoituksen pää ministeriehdokkaasta ja niin Jyrki Katainen muodosti tasavallan 72. hallituksen, joka samalla on kuudes hallitus presidentti Tarja Halosen virkakaudella.

Presidentti Halonen myös toivoi hallitusneuvottelujen aikaan puhuessaan Amnestyn vuosijuhlassa että ” muodostumassa oleva hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa lupauksen rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaisesta toiminnasta”. Tämä toivomus ei tullut hallitusneuvottelujen vetäjälle Jyrki Kataiselle yllätyksenä.
”Olen ollut huolissani rasismin ja muukalaisvihamielisyyden kasvusta Suomessa”, presidentti jatkoi kesäkuussa uudelle hallitukselle. ”Voin ymmärtää pohjalla olevien ongelmien aiheuttavan huolta, mutta rasismi on väärä vastaus. Olen tyytyväinen, että hallitus sitoutuu työskentelemään määrätietoisesti tätä ilmiötä vastaan.”
Myöhemmin kesällä ja syksyllä 2011 keskustelu rasismista roihahti. Presidentti Halosen alkukevään kannanotot olivat ennakoineet tilanteen hyvin.

Norja – kauhua ja järkytystä sekä kansakunnan voimaa

Mutta kukaan ei voinut ennakoida sitä, mitä Norja joutui kokemaan 22. heinäkuuta 2011. Silmitön verityö surmasi 77 ihmistä.

Presidentti Tarja Halonen lähetti välittömästi ensitietojen jälkeen surunvalittelunsa Norjan kuninkaalle Harald V:lle ampumatragedian ja pommi-iskun johdosta. Hän lähetti surunvalittelut myös pääministeri Jens Stoltenbergille.

Tapahtuman jälkeisen viikonlopun presidentti omalla hiljaisuudellaan kunnioitti norjalaisten surua. Hän oli myös yhteydessä norjalaiseen ystäväänsä, entiseen pääministeri Gro Harlem Brundtlandiin ja keskusteli puhelimitse Suomen sisäministeri Päivi Räsäsen kanssa.

Surmaviikonlopun jälkeen presidentti käsitteli asiaa useissa lausunnoissa ja haastatteluissa. ”Suru ja järkytys ovat yksi asia, ja norjalaisille pitää antaa mahdollisuus myös surra”, hän sanoi keskiviikkona 27. heinäkuuta 2011. ”Toinen asia on miettiä, mitä olisi tehtävä, jottei tällaista enää toistuisi muissa maissa. Onko sellaisia poliittisia ilmiöitä – niin kuin luulen että on – joita täytyisi jo ennalta vastustaa, jotka rakentuvat suvaitsemattomuudelle ja vihalle. Eri poliittisissa liikkeissä voi syntyä ääriryhmiä, joissa ajatellaan että aate antaa oikeuden väkivaltaan, toisten väheksyntään ja jopa surmaamiseen.”

”Mutta sanan- ja mielipiteen vapauden vastapainona on toisten mielipiteen sietäminen. Se että on oma mielipide, ei oikeuta loukkaavaan käytökseen muita kohtaan.”

Avoimuus, vuorovaikutus ja demokratia ovat vastaus. Ei viha ja väkivalta.

Kestävän kehityksen kolminaisuus: talouskasvu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, planeetan kestokyky

YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin asettama kestävän kehityksen paneeli työsti raporttiaan tiiviisti vuoden 2011 ajan.

Paneeli piti kokouksen myös Helsingissä toukokuussa 16.-17. toukokuuta 2011. Tiiviissä keskusteluissa paneelin työn päälinja alkoivat hahmottua. Paneelin jäsenet saivat rohkaisua Tukholmasta, kun osoittautui, että Nobel-palkittujen tiedemiesten seminaari oli samoilla linjoilla kuin paneeli omissa keskusteluissaan. Nobelistit evästivät paneelia raportissaan, jonka presidentti Halonen otti vastaan toukokuun 18. päivänä 2011 Tukholmassa.

Kestävän kehityksen paneeli kokousti toukokuussa 2011 Helsingissä. Gro Harlem Brundtland (vas.), presidentti Tarja Halonen ja Michelle  Calmy-Rey keskustelevat. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Vuoden aikana kävi monin tavoin selväksi, että kestävä kehitys oli noussut kansainvälisen yhteisön ykkösaiheiden joukkoon. Aihe tuli toistuvasti esille presidentti Halosen vierailuilla, mediatapaamisissa ja puhetilaisuuksissa.
Kestävän kehityksen teema on nostanut esille myös suomalaista osaamista mm. ympäristöliiketoiminnassa . Itämeren huippukokous (BSAS) on ollut hyvä esimerkki alueellisesta yhteistyöstä valtioiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kesken.
Kestävä kehitys vei presidentti Halosen 27.-28. tammikuuta 2011 Davosiin World Economic Forumin paneeliin, johon osallistuivat muun muassa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, Meksikon presidentti Felipe Calderón, Wall-Mart -kauppaketjun pääjohtaja Mike Duke sekä Bill Gates.

Mutta myös Brysseliin 7.-8. kesäkuuta. Pitäessään lehdistötilaisuutta yhdessä presidentti Halosen kanssa komission päämajassa Berlaymontissa puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmaisi selkeän tukensa paneelin työlle.

Samalla sekä presidentti Halonen että puheenjohtaja Barroso kertoivat kannattavansa pääsihteeri Ban Ki-moonin uudelleenvalintaa YK:n pääsihteeriksi.

Brysselissä myös Euroopan ammattiyhdistysliikkeen ETUCin pääsihteeri Bernadette Ségol vakuutti, että hänen johtamansa järjestö on halukas levittämään kestävän kehityksen tavoitteita oman jäsenkuntansa joukossa ja voimin.

Presidentti Halosen ulkomaisia työ- ja kokousmatkoja 2011:

• Afganistan (Suomen Afganistanissa palvelevan kriisinhallintajoukon tarkastusmatka)
• Sveitsi (osallistuminen World Economic Forumiin)
• Etelä-Afrikka (kestävän kehityksen korkeatason paneelin 2. kokous)
• Yhdysvallat (tasavallan presidentti Tarja Halonen kertoi YK:n yleiskokoukselle kestävän kehityksen paneelin työstä)
• Unkari (presidenttien tapaaminen, 9 maan ryhmä)
• Turkki (YK:n vähiten kehittyneitä maita koskeva LDC4-konferenssi)
• Ruotsi ("3rd Nobel Laureate Symposium on Global Sustainability" -kokous)
• Sveitsi (UNCTAD Panel of Eminent Persons kokous Genevessä)
• Italia (Italian yhdistymisen 150-vuotisjuhlatilaisuus Roomassa)
• Belgia (matka Brysseliin )
• Venäjä (Pietarin talousfoorumi)
• Venäjä (Pietarin vedenpuhdistamohankkeiden juhlallisuudet)
• Liettua (Women Enhanced Democracy: Best Practices kokous Vilnassa )
• Yhdysvallat (YK:n yleiskokous New Yorkissa)
• Sveitsi (UNCTAD Panel of Eminent Persons –ryhmän kokous Genevessä)
• Yhdysvallat (kestävän kehityksen korkeatason paneelin 5. kokous)
• Tshekki (Tshekin tasavallan entisen presidentin Václav Havelin hautajaisten muistotilaisuus )

Kultaranta-kauden vilkas avaus…

Tasavallan presidentti Tarja Halosen ja tohtori Pentti Arajärven venematka Helsingin Kauppatorilta Naantalin Kultarantaan lauantaina 10. kesäkuuta 2011 oli historiallinen: koskaan ennen ei Suomen tasavallan presidentti ole siirtynyt Helsingistä Kultarannan kesävirka-asuntoon veneellä. Matkalla presidentti poikkesi Tvärminnen tutkimusasemalle. Itämeren tila herkistää kesällä.

Kultaranta-kauden avaukseen kuului myös puistokonsertti, jonka Naantalin musiikkijuhlat järjesti 11. kesäkuuta 2011 Kultarannassa. Sää oli helteinen, mutta pylväspergola suojasi esiintyjiä auringonpaahteelta. Yleisöä oli nurmikolle levittäytyneenä ja puiden varjoon hakeutuneina noin 500.

Myös Kultarannan veistosnäyttely avautui heti kesän alussa. Näin se jo toisena vuotenaan sai vakiintuneen aseman. Kesällä 2011 puistossa oli esillä kuvanveistäjä Kaisu Koiviston teoksia. Veistokset sopivat puistoon, presidentti Halonen totesi myös tämän toisen kesänäyttelyn avajaisissa. Ensimmäinen veistosnäyttely järjestettiin presidentti Halosen aloitteesta kesällä 2010. Nyt hankkeeseen on tullut mukaan Alfred Kordelinin säätiö puheenjohtajansa Leila Lotin johdolla.

Helsingissä tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä puolestaan julkistettiin joulukuun 19päivänä 2011 taideteos ”Oksisto – valon ja varjon viivoja”. Helena Hietasen ja Jaakko Niemelän teos on ulkona Mäntyniemen sisääntuloaukioon uurrettuna. Kutsukilpailun järjestäjä ja teoksen tilaaja on valtion taideteostoimikunta. ja se on osa valtion taidekokoelmaa.

Toisenlaista taidetta oli nähtävänä kuukautta myöhemmin, 19. tammikuuta 2012 Presidentinlinnassa. Tasavallan presidentin aloitteista järjestettiin nimittäin piirustuskilpailu, ja siihen kutsuttiin syksyllä 2011 kouluja eri puolilta Suomea. Loppuvaiheeseen seuloutui kaikkiaan kymmenen työtä, joista kolme oli tasavertaisia voittajia, loput pääsivät kunniamaininnoille. Kaikki tähän vaiheeseen asti kivunneet nuoret, seitsenluokkalaiset taiteilijat saivat kutsun Presidentinlinnaan 19.1.2012. He tervehtivät presidenttiä ja saivat kuulla tämän kiitokset osallistumisesta ja onnittelut menestyksestä.

Voittajatöistä on sommiteltu tyylikäs kortti presidentin käyttöön.

… ja näyttävä, hiljainen vierailu

Etelä-Sudan oli juuri hyväksytty YK:n 193. jäsenmaaksi ja maan lippu vedetty salkoon YK:n edustalla, kun pääsihteeri Ban Ki-moon suuntasi matkansa Suomeen ja Poriin.
Perjantaina 15. heinäkuuta 2011 hän tervehti iloisesti hymyillen Porin Areenan yleisöä mutta vakavoitui muistuttamaan Afrikan sarven hälyttävästä tilanteesta. Siellä vallitsi nälänhätä, apua tarvitaan. Pääsihteeri Ban Ki-moon ja presidentti Halonen olivat tulleet Poriin keskustellakseen MTV3 järjestämässä SuomiAreenassa kestävästä kehityksestä. Teemaa juoksutti Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila.

Porista pääsihteeri ja rouva Ban siirtyivät presidentti Halosen ja tohtori Arajärven vieraiksi Kultarantaan. Luonteeltaan yksityinen vierailu oli ystävällinen, keskusteleva ja sangen merellinen; säät suosivat, merivesi oli lämmintä eikä levälauttoja näkynyt. Vieraat viihtyivät Kultarannan puistossa ja vierastalon laiturilla, risteilivät Kultaranta VIII:lla Seilin saarelle ja konserttiin Kustaviin sekä jalkautuivat sunnuntaiaamun kierrokselle Naantalin keskustaan.

Viikonloppu Kultarannassa oli pääsihteeri Banille mieluinen, ja tiettävästi myös harvinainen vapaa hetki. Tätä kokemustaan hän lämpimästi muisteli myöhemmin New Yorkissa puhuessaan presidentti Halosen kunniaksi järjestetyllä vastaanotolla.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja tasavallan presidentti Tarja Halonen SuomiAreenan keskustelussa 15. heinäkuuta 2011. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

20 Presidenttifoorumia

Tasavallan presidentti Tarja Halonen polkaisi elokuussa 2006 käyntiin Presidenttifoorumit. Ne olivat yksi tapa käydä arvokeskustelua. Suomalaisen työn kilpailukyvystä alkanut keskustelujen sarja päättyi tammikuun 19. päivänä 2012 kun nuoret pohtivat miltä maailma näyttää.

Silloin oli Presidentinlinnassa 20. Presidenttifoorumi teemalla ”Nuoret ja tulevaisuus”.

Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet, muutosten Suomi, perus- ja ihmisoikeudet, työllisyys ja työttömyys, ilmastonmuutos, lähisuhdeväkivalta, globalisaatio ja YK:n vuosituhattavoitteet, rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta, arktiset alueet, kestävä kehitys, kulttuuri sekä Euroopan ja maailman tila.

Viime kesänä Presidenttifoorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Kultarannassa. Teemana oli kulttuuri.

Presidenttifoorumeista on viimeisen kuuden vuoden aikana tullut Tarja Halosen luoma brändi.

Siviilit sotilaiden rinnalla

Tasavallan presidentti käy armeijan ylipäällikkönä tarkastuskäynneillä puolustusvoimien yksiköissä. Viime syksynä 17. marraskuuta 2011 presidentti vieraili puolestaan Lapinjärven koulutuskeskuksessa tutustumassa siviilipalveluun.

Presidentti Halosen aikana on myös Presidentinlinnassa alettu tarjota siviilipalveluspaikkoja aivan niin kuin Presidentinlinnassa jo pitkään on palvellut asevelvollisia. Lapinjärven vierailu oli osa itäiselle Uudellemaalle suuntautunutta maakuntavierailua. Esillä oli vahvasti myös kuntatilanne.

Lisäksi presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi tutustuivat Neste Oilin tutkimushankkeisiin, jotka tähtäävät biopolttoaineen tuottamiseen eri materiaaleista. Kestävän kehityksen periaatteet saivat käytännöllisen ulottuvuuden.

Ahvenanmaa – ystävien saari

Tasavallan presidentti Tarja Halosen vieraili Ahvenanmaalla 1. marraskuuta avaamassa maakuntapäivät. Tunnelmana Itsehallinnon juhlan tunnelma oli lämmin ja voimakas, kun Ahvenanmaan ystävänä tunnettu presidentti vieraili tehtävässään viimeisen kerran rauhan saarilla. ”Suomen perustuslaki edellyttää presidentin seuraavan tarkoin Ahvenanmaan asioita. Mutta olen tehnyt sen myös oman vakaan kiinnostukseni vuoksi. Olen käynyt presidenttinä – ja usein myös puolisoni kanssa – Ahvenanmaalla säännöllisesti, presidentti Halonen totesi.

Ahvenanmaan maakuntapäivien puheenjohtaja Roger Nordlund arvioi kiitossanoissaan presidentin puolustaneen Ahvenanmaata oikealla tavalla. ”Olette tehneet syvän vaikutuksen meihin ahvenanmaalaisiin ja luoneet luottamusta”, hän sanoi.

Presidentti Tarja Halosen vierailuja kotimaan kohteissa:

• Turun kulttuuripääkaupunkivuoden avajaiset
• WEARTCÁDIZ – Espanjalaisen nykytaiteen näyttelyn avajaiset Riihimäen taidemuseossa
• Keski-Suomen Osuuspankin Tammikuun kihlaus -seminaari Jyväskylän Paviljongilla
• Maakuntamatka Forssaan
• Studia Generalia – Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 50 vuotta -luentotilaisuus
• Kansallinen veteraanipäivän pääjuhla Turun Messukeskuksessa
• Osallistuminen SM-voimistelukilpailuihin Jyväskylässä
• SAK:n edustajiston kokouksen avajaiset Tampere-talolla
• Tutustuminen Pertti Palmroth kenkätehtaan Sarankulman tuotantoyksikköön
• In Honorem Maris-konsertti Naantalissa
• Farmari-näyttely ja Villa Ruskan virkistys- ja koulutuspaikan vihkiminen Porissa
• ”Suomi sydämessä” –ulkosuomalaisjuhla Turun Tuomiokirkkotorilla
• Vierailu Hakkapeliittatapahtumatorilla Tammelan Mustialassa
• Suomen Wanhat Toverit-yhdistyksen retkeily- ja kulttuuripäivien pääjuhla Turussa
• Mariinski teatterin orkesterin ja Valerie Gergijevin konsertti Turun konserttitalolla
• Maarianhamina 150 vuotisjuhlallisuudet Ahvenanmaalla
• Veikko Helteen 100-vuotissyntymän kunniaksi pystytettävän muistomerkin paljastustilaisuus Vihdin Nummelassa
• Tampereen Työväen Teatterin 110-vuotisjuhla
• Maakuntamatka Joensuu
• Maakuntapäivien avajaiset Ahvenanmaalla
• Matka Jyväskylään – tutustuminen Viestikoelaitokseen (Puolustusvoimat)

Sininen taivas, nouseva maa

Nouseva talous ja maaperän rikkaudet ovat houkuttelevat Mongoliaan ulkomaisia investointeja. Mongolian oman kiinnostus kohti ”kolmatta naapuria” Venäjän ja Kiinan puristuksesta on lisännyt sen poliittista vetovoimaa.

Suomen presidentin valtiovierailu 30.8 – 1.9.2011 Mongoliaan oli ensimmäinen korkean tason Pohjoismainen vierailu. Tasavallan presidentin ja tohtori Pentti Arajärven seuruetta täydensi monipuolinen yritysvaltuuskunta. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli ja naisten aseman edistäminen herättivät laajaa kiinnostusta Mongoliassa.

Presidentti Halosen ja presidentti Tsakhia Elbegdorjin kanssa keskiviikkona 31. elokuuta. Keskusteluissa oli esillä mm. maiden kahdenvälisten suhteiden kehittäminen, demokratia- ja oikeusvaltiokehitys sekä ajankohtaiset kansainväliset ja alueelliset asiat.

Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi tutustuivat presidentti Tsakhia Elbegdorjin ja rouva Khajidsuren Bolormaan opastamina mongolialaiseen perinteiseen Naadaam-juhlaan, jossa lajeina ovat mongolialainen paini, ratsastus- ja jousiammunta. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

YK – yleismaailmallinen yhteisö

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on johtanut tasavallan presidenttinä ja ulkoministerinä Suomen valtuuskuntaa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa aina vuodesta 1995 lähtien; viimeisen kerran tasavallan presidenttinä 16- 24. syyskuuta 2011. New Yorkin kokousviikon suuret teemat olivat Libya ja Palestiinan YK-jäsenyyshakemus.

Koko vuoden 2011 ajan Suomi on myös aktiivisesti kampanjoinut kaikilla tasoilla päästäkseen YK:n turvallisuusneuvostoon vaalissa, joka tapahtuu vuoden 2012 syksyllä.

Pääsihteeri Ban Ki-moon oli kutsunut koolle korkean tason Libya-kokouksen, johon osallistui noin 80 maata. Ensimmäistä kertaa myös Suomi oli kutsuttu mukaan kokoukseen 20. syyskuuta 2011. Puheenvuorossaan presidentti Halonen korosti naisten ja miesten rajoittamattomien oikeuksien tärkeyttä ja toivoi, että YK koordinoisi kansainvälisen yhteisön ponnistelut Libya auttamiseksi. Itävallan liittopresidentti Heinz Fischer kiittikin kokouspuheessaan presidentti Halosen toimintaa naisten aseman parantamiseksi.

Presidentti Tarja Halonen naisten poliittista osallistumista käsittelevässä kokouksessa New Yorkissa 19. syyskuuta 2011. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

YK:n yleiskokousta 2011 sähköisti Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbasin puheenvuoro perjantaina 23. lokakuuta 2011. Siinä hän ilmoitti virallisesti kello 12.50 Palestiinan hakevan YK:n jäsenyyttä. Tunnelma istunnossa oli tiheä, jotkut poistuivat salista, kuultiin välihuutoja. Tiedossa oli kuitenkin, että jäsenyyshakemuksen käsittely vaatisi oman aikansa, mikä puolestaan antoi mahdollisuuden käydä asiasta neuvotteluja.

”Palestiinalaisilla on oikeus omaan valtioonsa”, presidentti Halonen oli todennut jo aiemmin omassa puheessaan. ”Neuvotteluiden on jatkuttava pian ja johdettava sovitussa aikataulussa kahden valtion ratkaisuun, jossa Israelin valtio sekä itsenäinen, demokraattinen ja toimintakykyinen Palestiinan valtio elävät rauhanomaisesti ja turvallisesti rinnakkain. ”

Päättäessään puheenvuoronsa yleiskokouksessa presidentti Halonen samalla toi julki yhden oman politiikkansa johtoteeman: ”Uskon, että Yhdistyneet kansakunnat on ainoa yleismaailmallinen foorumi, joka kykenee vastaamaan maailmaa kohtaaviin haasteisiin.”

Jäähyväiset naapurimaissa

Tammikuun 17. päivänä 2012 presidentti Halonen tapasi Moskovassa Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin, pääministeri Vladimir Putinin ja liittoneuvoston puhemiehen Valentina Matvienkon. Keskustelut olivat tuttuun tapaan vilpittömät ja avoimet. Tuli selväksi, että tapaamisissa puhuttiin kiertelemättä ja kaartelematta, niin kuin presidentti Halonen median edessä isännälleen totesi.

Presidentti Halonen toivoi kaikissa tapaamisissa, että Pietarissa vuonna 2012 pidettävä Itämeri -kokous olisi mahdollisimman korkealla tasolla. Pietarin kokous on jatkoa Suomessa 2010 järjestetylle huippukokoukselle (Baltic Sea Action Summit).
Tammikuinen matka Moskovaan oli presidentti Halosen jäähyväismatka naapurimaahan. Hän on vieraillut Venäjällä presidenttikautensa aikana 27 kertaa.

Jäähyväisvierailullaan Tallinnassa 30. tammikuuta presidentti Halonen tapasi Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen. Presidentit muistelivat hieman haikeina tiivistä yhteistyötään, joka alkoi jo 1990-luvulla molempien ollessa ulkoministereinä. Molemmat totesivat Suomen ja Viron suhteiden lähentyneen entisestään kuluneiden vuosien aikana.

”Suomen ja Viron suhteet ovat erinomaiset ja tunteikkaat. Olemme niin hyviä ystäviä, että uskallamme olla joskus eri mieltäkin”, presidentti Halonen sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa keskustelujen jälkeen.

Presidentti Ilves kiitti presidentti Halosta tuesta Viron liittyessä EU:hun. Hän totesi, että Suomella ja Virolla voisi olla vielä nykyistä enemmänkin yhteistyötä esimerkiksi korkean teknologian aloilla.

Presidentti Halonen kävi Virossa presidenttikaudellaan yhteensä 18 kertaa. Hän lupasi tulla uudestaan myös kauden jälkeen - syventämään myös viron kielen opintojaan.

Ruotsissa presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi vierailivat 21. helmikuuta 2012. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia tarjosivat presidentti Haloselle ja tohtori Arajärvelle lounaan Tukholman Kuninkaanlinnassa. Yksityiseen lounastilaisuuteen osallistuivat myös kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä prinsessa Christina puolisoineen.

Tilaisuuden tunnelma oli erittäin lämmin, mutta samalla haikea. Presidentti kertoi tutustuneensa kuningasperheen jäseniin vuosien varrella erittäin hyvin ja kuvaili suhteita lämpimiksi. ”Toivottavasti voimme jatkossakin pitää yhteyttä esimerkiksi ympäristöön ja Itämeren suojeluun liittyvissä asioissa”, presidentti Halonen sanoi.

Presidentti Halonen vei lahjaksi kruununprinsessalle ja prinssi Danielille muumiaiheisia mukeja ja pian syntyvälle lapselle muumiastiaston ja -aterimet. Kuningaspari sai suomalaista taidekeramiikkaa ja prinsessa Christina puolisoineen taidelasia.

Ruotsin prinssi Daniel, tohtori Pentti Arajärvi,kuningas Kaarle XVI Kustaa, presidentti Tarja Halonen, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria. Kuva: Henrik Garlöv/Kungahuset.se