Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Suomen ja Kiinan välisten diplomaattisuhteiden 60- vuotisjuhlavastaanotolla Pekingissä 25. toukokuuta 2010

(muutosvarauksin, puheen kieli englanti)

Olen hyvin iloinen voidessani osallistua tähän Suomen tasavallan ja Kiinan kansantasavallan välisten diplomaattisuhteiden 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävään tilaisuuteen.

Suomi oli vuonna 1950 ensimmäisiä länsimaita, jotka tunnustivat Kiinan kansantasavallan ja solmivat diplomaattisuhteet sen kanssa. Suomi oli myös ensimmäinen länsimaa, joka teki Kiinan kanssa pitkän aikavälin kahdenvälisen kauppasopimuksen jo vuonna 1953.

Suomen suurlähetystö Pekingissä avattiin vuonna 1952. Maidemme välillä erityisesti kaupan alalla lisääntyvän yhteistyön myötä Suomi on myöhemmin avannut pääkonsulaatit Shanghaihin, Hongkongiin ja Kantoniin.

Viime vuosikymmenten aikana maidemme välisten korkean tason vierailujen määrä on kasvanut tasaisesti. Kaksi kunnianarvoisaa edeltäjääni, presidentti Mauno Koivisto ja presidentti Martti Ahtisaari, vierailivat Kiinassa.

Jatkan mielelläni tätä perinnettä. Minulla on myös miellyttäviä muistoja monilta virallisilta ja yksityisiltä vierailuilta presidenttikauttani edeltäneeltä ajalta. Tasavallan presidenttinä tein valtiovierailun Kiinaan vuonna 2002. Viimeisimmät vierailuni Kiinaan tein vuonna 2007, kun osallistuin Maailman talousfoorumin WEF:in kokoukseen Dalianissa, ja vuonna 2008, kun matkustin seuraamaan Pekingin olympialaisia sekä osallistuin ASEM huippukokoukseen. Kiina on kuitenkin niin suuri, että sen ymmärtämiseksi perusteellisemmin tarvitaan useita vierailuja.

Olen hyvin iloinen, että myös Kiinan johtajia on vieraillut usein Suomessa. Olimme iloisia saadessamme presidentti Jiang Zeminin valtiovierailulle vuonna 1995. Viimeksi varapääministeri Li Keqiang vieraili Suomessa kesäkuussa 2009 ja varapresidentti Xi Jinping kaksi kuukautta sitten. Tapasin lisäksi presidentti Hu Jintaon Washingtonissa viime kuussa järjestetyn ydinturvallisuushuippukokouksen yhteydessä, ja odotan erittäin paljon hänen tapaamistaan jälleen tämän Pekingin vierailuni aikana.

* * *

Taloudellisella yhteistyöllä ja kaupalla on aivan alusta alkaen ollut merkittävä asema Kiinan ja Suomen välisissä suhteissa. Kiinasta on viime vuosina tullut Suomen johtava kauppakumppani Aasiassa ja neljänneksi suurin kumppanimme maailmassa. Kauppamme tärkeimmät alat ovat tieto- ja viestintätekniikka sekä metsä- ja paperiteollisuus. Ympäristöteknologioista on nopeassa kehittymässä uusi keskeinen yhteistyöalue.

Tällä vierailulla mukanani oleva korkean tason yritysvaltuuskunta edustaa Suomen liike elämän tärkeimpiä aloja. Heidän läsnäolonsa korostaa maamme halua vahvistaa edelleen yhteistyötämme Kiinan kanssa.

Odotan huomista seminaaria, joka järjestetään täällä Pekingissä puhtaasta teknologiasta. Suomelle ja Kiinalle on yhteistä kasvava kiinnostus ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin, jotka auttavat meitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

* * *

Kiinan ja Suomen välinen lisääntyvä vuorovaikutus näkyy myös koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla. Suomen kielen opetus alkoi Pekingissä jo 1960 luvulla. Kiinan ja Suomen välillä on ollut opiskelijavaihtoa vuodesta 1973 alkaen. Helsingissä toimii nykyään ala-aste, jossa lapset voivat opiskella kiinan kieltä ensimmäisestä luokasta alkaen.

Kulttuurivaihtomme on vilkastunut jatkuvasti. Esimerkiksi kiinalaista uutta vuotta juhlitaan nykyään laajasti Helsingissä. Tänä vuonna täällä Kiinassa nähdään myös kaksi yhdessä tuotettua suomalaista näytelmää. Toinen esimerkki luovasta vaihdostamme on yhteistyöhankkeen "Aalto−Tongji Design Factory" perustaminen Shanghaihin.

Pekingistä jatkamme Shanghaihin, jossa avaan Suomi päivän vuoden 2010 maailmannäyttelyssä. Olen hyvin iloinen, että Suomi esittelee saavutuksiaan paviljongissamme, jonka nimi on suomeksi Kirnu ja kiinaksi Binghu.

* * *

Suomen ja Kiinan välinen yhteistyö on lisääntynyt nopeasti, ja se kattaa kaikki yhteiskunnan alat. Meillä on erittäin hyvä syy juhlistaa 60-vuotisia diplomaattisuhteitamme. Minulle on kerrottu, että kiinalaisessa perinteessä 60 vuotta tarkoittaa yhden jakson päättymistä ja uuden alkamista.

Haluan kohottaa maljan uudelle kukoistavalle kaudelle maidemme välisissä suhteissa ja kansojemme terveydelle ja onnellisuudelle.