Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe valtiovierailun kunniaksi Singaporessa järjestettävällä lounaalla Istanassa 20.2.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulle ja puolisolleni on suuri ilo ja kunnia tehdä valtiovierailu Singaporeen. Kiitän Teitä saamastamme kutsusta samoin kuin meille osoittamistanne ystävällisistä sanoista.

Maidemme väliset suhteet ovat erinomaiset. Uskon, että Singaporen ja Suomen välillä on molemminpuolista kiinnostusta oppia tuntemaan toisiamme entistäkin paremmin ja laajentaa yhteistyötämme.

Singaporella ja Suomella on paljon yhteistä. Olemme väestömäärältämme suurin piirtein samankokoisia. Molemmat maat ovat varsin edistyneitä tietoyhteiskuntia. Singapore ja Suomi painottavat erityisesti inhimillisten resurssien tärkeyttä – olemme sijoittaneet koulutukseen ja korostaneet tutkimuksen ja innovaatioiden merkitystä.

Kansan hyvinvointi ja maan kilpailukyky eivät suinkaan sulje toisiaan pois. Uskon lujasti pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin, jossa markkinatalouden dynamiikka yhdistyy voimakkaaseen sosiaaliseen vastuuntuntoon. Esimerkiksi koulutusjärjestelmämme lähtökohtana on tarjota koulutusmahdollisuudet maassamme kaikille ihmisille asuinpaikasta, sukupuolesta, taloudellisista lähtökohdista, kulttuuritaustasta tai äidinkielestä riippumatta. Perustuslaissamme taataan kaikille oikeus ilmaiseen peruskoulutukseen.

Suomi sijoittui jälleen kärkeen OECD:n viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa, joissa arvioitiin 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia. Hyvät oppimistulokset sekä lisäksi hyvin pienet erot eri koulujen ja opiskelijoiden välillä tekevät järjestelmämme ainutlaatuisen.

Mutta nuorten opiskelun lisäksi meidän on tuettava myös vanhempien sukupolvien tietojen ja taitojen päivittämistä. Sen vuoksi elinikäiseen oppimiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Meille kahdelle maalle tämä on erityisen tärkeä haaste. Singapore ja Suomi kuuluvat maihin, jotka joutuvat monia muita maita aikaisemmin varautumaan ikääntyvän väestön tuomiin muutoksiin työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa. Uskon, että maamme voisivat löytää hyödyllisiä yhteistyökohteita tällä sektorilla.

Maidemme tutkimuslaitosten välillä on jo paljon yhteistyötä, mutta näkisin, että potentiaalia tämänkin alan yhteistyön laajentamiseksi ja syventämiseksi on olemassa. Myös tutkijavaihtoa on mahdollista lisätä.

Suomella ja Singaporella on osaamista esimerkiksi ympäristökysymyksissä, mitä voisimme yhteisesti hyödyntää. Ilmastonmuutos on globaali haaste. Kansainvälinen yhteistyö ja sitoutuminen vuoden 2012 jälkeisiin ratkaisuihin on välttämätöntä. Onneksi tämä on nyt tiedostettu ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on tullut yhteinen tavoitteemme. On tärkeää, että panostamme uusiutuviin energialähteisiin ja otamme teknologian olennaiseksi osaksi globaalia yhteistyötä.

* * *

Mukanani tällä vierailulla on kauppa- ja kehitysministeri Väyrysen lisäksi laaja ja korkeatasoinen liikemiesvaltuuskunta. Singaporessa on pitkään toiminut useita suomalaisia yrityksiä ja myös investoinnit tänne ovat lisääntyneet. Tällä hetkellä suomalaisten tai suomalaista alkuperää olevien yritysten lukumäärä Singaporessa on noin 80. Toivon, että kauppa maidemme välillä kasvaa ja että Suomi tulisi tutummaksi myös teidän yrityksillenne – myös potentiaalisena investointikohteena.

Singapore on tärkeä kumppani Euroopan unionille. ASEANin alueella Singapore on Euroopan Unionin suurin kauppakumppani. ASEANin ja EU:n välinen vapaakauppasopimus olisi tärkeä instrumentti, joka edistäisi osaltaan alueidemme välistä lähentymistä.

Singapore on alueellisesti aktiivinen toimija. ASEANin tämänhetkisenä puheenjohtajana se on luotsannut järjestöä kohti integroidumpaa yhteistyötä kaikilla järjestön toimialueilla. ASEANin peruskirjan allekirjoittaminen marraskuun huippukokouksessa oli merkittävä saavutus.

Singaporen asema on vahva myös kansainvälisesti. Singapore ja Suomi toimivat molemmat aktiivisesti Yhdistyneissä kansakunnissa ja tukevat maailmanjärjestön roolin vahvistamista. Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2013-14. Toivon, että voimme saada tukenne tälle pyrkimyksellemme.

* * *

Singaporessa on perinteisesti vieraillut paljon suomalaisia taiteilijoita – erityisesti musiikin alalta. Kapellimestari Okko Kamu on johtanut Singapore Symphony - orkesteria säännöllisesti pari kertaa vuodessa yli kymmenen vuoden ajan. Tämän lisäksi suomalaisia solisteja nähdään usein erityisesti upean Esplanadin näyttämöllä. Alvar Aalto –näyttely viime syksynä voi toivottavasti olla alku entistä tiiviimmälle yhteistyölle myös arkkitehtuurin ja designin alalla. Singapore on kulttuurisesti rikas ja monimuotoinen maa. Me toivomme näkevämme enemmän singaporelaisia taiteilijoita eri aloilta myös Suomessa.

Herra Presidentti,

Haluan kohottaa maljan Teidän ja rouva Nathanin kunniaksi ja Singaporen kansan onneksi ja menestykseksi sekä maidemme väliselle erinomaiselle yhteistyölle.