Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Barents-foorumissa Helsingissä 18.3.2010

(muutosvarauksin)

Pohjoisimman Euroopan kansat ovat olleet kanssakäymisissä toistensa kanssa vuosisatojen ajan. Nykymuotoinen yhteistyö sai alkunsa Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) ja Barentsin alueneuvoston (BRC) perustaminen myötä vuonna 1993.

Tavoitteeksi otettiin alusta lähtien yhteyksien luominen sinne, missä ne olivat olleet pitkälti keskeytyksissä vuosikymmenien ajan. Yhteistyöhön ovat alusta alkaen osallistuneet sekä valtakunnallisen että aluetason toimijat.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kiinnostus yhteistyötä kohtaan on jatkuvasti kasvanut. Barentsin alueen mahdollisuudet talouden, energian, liikenteen ja logistiikan aloilla lisäävät kilpailukykyä ja avaavat uusia näköaloja.

Yhteistyö on tullut kattamaan yhä uusia aloja. Talouden ja ympäristön lisäksi esillä ovat myös alkuperäiskansojen elinolojen turvaaminen ja pelastusyhteistyön kehittäminen.

* * *

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Pohjois-Euroopassa on erilaisia arvioita. Toisaalta ilmaston lämpeneminen uhkaa haurasta arktista luontoa ja alkuperäiskansojen perinteistä kulttuuria ja elinkeinoja. Toisaalta se tarjoaa uusia taloudellisia näkymiä avaamalla merireittejä ja helpottamalla luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksia.

Varautuminen ilmaston lämpenemiseen lisää joka tapauksessa yhteistyön tarvetta entisestään. On pidettävä huoli siitä, että Barentsin ja koko arktisen alueen valtiot ennakoivat muutoksia ja sopivat yhdessä niiden edellyttämistä toimista.

Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Kestävä kehitys merkitsee sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin lisäämistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uutta tietämystä ja osaamista. Suomalaisten laadukkaalla ympäristöteknologialla on jo nyt kasvavaa kysyntää.

Barentsin alueelle odotetaan tulevina vuosina kymmenien miljardien investointeja. Samoin Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän välisen kaupan odotetaan kasvavan merkittävästi. Näiden tulevaisuudennäkymien edistämiseksi liikenneyhteyksiä on parannettava ja rajanylitystä helpotettava.

Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden käsite sisältää ”arktisen ikkunan”. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksien avulla voidaan toteuttaa hankkeita myös Barentsin alueella. Erityisesti vuonna 2009 perustetun liikenne- ja logistiikkakumppanuuden odotetaan hyödyttävän Barentsin liikennehankkeita.

Alueellista yhteistyötä tuetaan kansainvälisten rahoituslaitosten toimesta mutta myös kahdenvälisin lähialueyhteistyövaroin. Yksi lähialueyhteistyömme painopisteistä on taloudellinen yhteistyö, johon kuuluvat suomalaisten yritysten etabloituminen Luoteis-Venäjälle ja verkostoituminen venäläisten yritysten kanssa.

* * *

Itämeri-yhteistyön puitteissa käsitellään pitkälti samoja kysymyksiä kuin Barents-yhteistyössä. Itämeri-yhteistyössäkin on paljon toimijoita, mutta on ollut myös olemassa selvä tarve yhteistyön vahvistamiseen. Pääministeri Vanhasen ja minun kutsuun alueen valtioiden ja hallitusten päämiehille tuli todella myönteinen vastaus. Baltic Sea Action Summit olisi tuskin onnistunut ilman kansalaisjärjestöjen ja yritysten suurta aktiivisuutta. Ihmisestä itsestäänhän on lopulta kysymys.

Itämeren ympäristön pelastamisesta on nyt tullut tavoite, johon kaikki alueen valtiot, muut julkisyhteisöt, yritykset ja kansalaisjärjestöt osallistuvat. Kaikki nämä toimijat tekivät helmikuun huippukokouksessa merkittäviä sitoumuksia yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Toivon tämän kannustavan entisestään Barentsin alueen toimijoita.

Yhteistyö Pohjois-Euroopassa on viime vuosina edennyt varsin myönteisesti, kun on sovittu yhteisistä, kaikkia hyödyttävistä tavoitteista ja toimintamuodoista. Toivon, että Suomen yrittäjät, Finpro ja Opora Rossii osaltaan kehittävät yhteistyötämme Barentsin alueen ja sen ihmisten hyväksi. Kaikille on todella tilaa ja tarvetta.