Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 27.8.2009

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa 27.8.2009


Tasavallan presidentti ja puolustusvoimain ylipäällikkö Tarja Halonen sekä puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen tervehtivät valmistuvia kadetteja. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Kadetit!

Onnittelen teitä lämpimästi menestyksellisesti suorittamastanne upseerin tutkinnosta. Ylennän teidät luutnanteiksi ja nimitän teidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin.

Teillä on nyt takananne uusittu, entistä parempi koulutus. Tehdyillä uudistuksilla on haluttu vastata yhteiskunnan muuttumiseen ja myös kehittää opintojen sisältöä siten, että koulutus luo vahvan pohjan entistäkin osaavammalle upseerikunnalle.

Uusi tutkintorakenne sisältää kolmen vuoden kandidaattivaiheen, neljän vuoden työelämäjakson ja kahden vuoden maisterivaiheen. Ne muodostavat nousujohteisen ja monia mahdollisuuksia antavan kokonaisuuden. Työelämäjakso vahvistaa käytännön osaamistanne ja antaa arvokasta kokemuspohjaa, jota voitte hyödyntää ylemmän korkeakoulututkinnon, sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisessa.

Puolustusvoimien tehtävien mukaisesti painopiste upseerikoulutuksessa on edelleen Suomen sotilaalliseen puolustukseen liittyvissä asioissa. Tehtävää toteutetaan nyt valmistumisen jälkeen konkreettisesti eri tehtävissä niin maa-, meri-, kuin ilmavoimissakin.

Yleiseen asevelvollisuuteen pohjaavassa järjestelmässämme upseerien vastuu ja vahva osaaminen varusmiesten ja reserviläisten kouluttajina ovat tärkeitä laadun ja toimivuuden takaajia.

Asevelvollisten - varusmiesten ja reserviläisten – kouluttaminen on puolustusvoimien rauhan ajan päätehtäviä, jossa riittää paljon haasteita. Erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät myös asevelvollisten kanssa toimiessa. Nuoret ovat usein kriittisiä, mutta myös tiedonhaluisia. Tämä edellyttää kouluttajilta ammattitaitoa – koulutuksen ja harjoitusten huolellista suunnittelua sekä vuorovaikutustaitoja. Yhteisvastuu ja – henki ovat yksilön ja yhteisön tärkein voimavara ja menestystekijä.

Koulutuksenne pohjalta teillä on perusvalmiudet myös puolustusvoimien toisen tehtävän hoitamiseen eli muiden viranomaisten tukemiseen. Osallistuvathan niin puolustusvoimien kuin rajavartiolaitoksenkin upseerit samoille kursseille jo kadettiajasta lähtien. Tällä jo koulutusvaiheessa alkaneella yhteistyöllä pyritään luomaan hyvät mahdollisuudet molemminpuoliselle viranomaistuelle.

Kadetteina olette saaneet jo perusvalmiudet puolustusvoimien kolmanteen tärkeään tehtävään eli kansainväliseen kriisinhallintaan. Kansainvälinen yhteistyömme edellyttää upseerilta kansainvälisten sotilaallisten toimintatapojen tuntemista ja hyvää kielitaitoa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme lähtökohta on laaja käsitys turvallisuudesta. Haluamme vaikuttaa kriisien ja konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen kehitys-, ihmisoikeus- ja asevalvontapolitiikan keinoin sekä osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan. Tämä osallistuminen on sekä osa Suomen turvallisuuden rakentamista että kansainvälistä vastuun kantamista. Yhteistyöstä saamiemme kokemusten kautta voimme vahvistaa samalla kansallista puolustuskykyämme.

Lähtökohtaisesti kriisinhallintaoperaatioilla, joihin Suomi osallistuu, tulee olla YK:n valtuutus, vaikka vuonna 2006 voimaan tulleessa kriisinhallintalaissa sallitaankin tiettyjä poikkeuksia. Tällä hetkellä suomalaisia on mukana YK:n, EU:n ja NATOn johtamissa operaatioissa ja niissä on takana YK:n valtuutus.

Kansainvälisen yhteisön eteen tulevat kriisit ovat aikaisempaakin monimutkaisempia. Olemme pitäneet tärkeänä, että sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö ja humanitäärinen apu ovat osa kansainvälisen yhteistyön kokonaisuutta. Kestävän tuloksen aikaansaaminen voi viedä vuosia. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että operaatioilla on mahdollisimman vahva ja laaja kansallinen ja kansainvälinen tuki.

Nykyajan aseellisissa konflikteissa sota on siirtynyt rintamilta toreille ja pihoille. Tästä kärsivät eniten siviilihenkilöt, lapset, vanhukset - ja naiset. Naiset on otettava nykyistä paremmin mukaan myös rauhanrakentamiseen. Suomessa tämä huomioidaan aikaisempaa enemmän YK:n päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" vaatimusten mukaisesti. Käytännön työssä tämä tulee teille olemaan ympäri maailmaa vielä suuri haaste, mutta olkaa vahvoja.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat,

Haluan jälleen kiittää teitä ansiokkaasta työstä, jota teette. Te takaatte suomalaisen upseerikoulutuksen korkean tason, jota arvostetaan kansainvälisestikin. Teidän opetus- ja johtamistaitonne antavat nuorille upseereille edellytykset menestyä tulevissa tehtävissään.

Nuoret upseerit!

Tämä on varmasti teille mieleenpainuva päivä. Olette ansainneet onnittelut ja huomionosoitukset, joita tänään saatte. Muistakaa myös olla kiitollisia siitä tuesta, mitä olette saaneet läheisiltänne.

Toivotan teille kaikille menestystä tulevissa tehtävissänne. Isänmaanne luottaa teihin.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 27.8.2009

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi