Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Belgian valtiovierailun juhlapäivällisillä 30.3.2004

Haluan lausua parhaan kiitokseni kutsusta saapua vierailulle Belgiaan sekä siitä lämmöstä, jolla meidät on tänään vastaanotettu. Me muistamme elävästi Teidän Majesteettienne valtiovierailun Suomeen kahdeksan vuotta sitten.

Bryssel on kaikille eurooppalaisille tänään käsite. Meille, jotka Euroopan unioni tuo tänne yhä useammin, Brysselin kokouspaikat, kadut ja ravintolat ovat tulleet tutuiksi. Mutta vaarana on, että Belgia Belgiana jää monille vieraaksi. Arvostan suuresti, että tarjoatte meille valtiovierailullamme tilaisuuden syventää tietämystämme tästä maasta, joka vaikutti keskeisesti eurooppalaisen kulttuurin kehitykseen jo vuosisatoja ennen kuin Brysselistä tuli Euroopan pääkaupunki.

Suomen yhteyksillä Belgiaan on vuosisataiset perinteet, joiden perustana oli tältä alueelta käsin harjoitettu merenkulku ja kauppa kaikkialle tunnettuun maailmaan, myös pohjoiselle Itämerelle. Tänäkin päivänä laivat liikennöivät Belgian ja Suomen satamien välillä ja kauppa on laajaa, mutta 1900-luvun kuluessa kansojemme keskinäinen vuorovaikutus on laajentunut ja monipuolistunut kaikille elämän aloille. Ratkaiseva muutos tapahtui Euroopan integraation myötä, jo vuosikymmenet ennen kuin Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995.

Belgian kulttuuri on vuosisatoja edustanut maanosamme huippua, varsinkin kuvataiteen ja musiikin alalla. Moderni suomalainen kulttuuri sai syntyvaiheessaan monia vaikutteita täältä ja tänäänkin yhteistyö eri aloilla on vilkasta. Esimerkkinä on monien suomalaismuusikkojen täällä saavuttama menestys, jota olemme seuranneet suurella lämmöllä ja ylpeydellä. Mikko Frank, joka tänä iltana on täällä seurassamme, on parin vuoden ajan ollut Belgian kansallisorkesterin pääkapellimestari ja on osaltaan myös tehnyt suomalaista musiikkia tunnetuksi tässä maassa.

Suomen ja Belgian kulttuureille on aina ollut luonteenomaista avoin vuorovaikutus ympäröivän maailman kanssa. Myös monikielisyys on maillemme yhteinen piirre ja Bryssel ja Helsinki ovatkin ainoat virallisesti kaksikieliset pääkaupungit Euroopan unionissa. Myös Helsingissä katujen ja metroasemien nimet on kirjoitettu kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Monikielisyys on silta muiden kulttuurien ymmärtämiseen. Bryssel on tässä mielessä Eurooppa pienoiskoossa.

Yksi Euroopan integraation suurimpia saavutuksia on ihmisten vapaa liikkuvuus kansallisten rajojen yli. Tämä on tarjonnut varsinkin nuorille ennennäkemättömän tilaisuuden matkustaa, opiskella ja työskennellä ulkomailla sekä näin omaksua uusia kulttuurivaikutteita Euroopan yhteisten arvojen, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion hengessä.

Eurooppa on kuitenkin enemmän kuin Euroopan unioni senkin jälkeen, kun se kuukauden kuluttua laajentuu 25 valtion ja 455 miljoonan ihmisen yhteisöksi. Euroopalla on edelleen valtavasti annettavaa maailmankulttuurille. Maanosamme rikkaus on kokemustemme ja kulttuuriemme moninaisuus, jota meidän on hyödynnettävä globaalissa kilpailussa.

Euroopan unionin keskeinen keino vastata globaalin kilpailun haasteeseen on Lissabonin huippukokouksessa keväällä 2000 hyväksytty strategia, jonka ytimenä on kilpailukyvyn vahvistaminen, pyrkimys täystyöllisyyteen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen.

Lissabonin strategian toimeenpanossa on kuitenkin vakavia puutteita. Euroopan maiden onkin katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä siltä pohjalta tarvittavat päätökset. Menneisyyteen pitäytyvillä päätöksillä eurooppalaiset maat eivät globalisaation ja modernin teknologian maailmassa menesty.

Globalisaation kansainvälisen hallinnan edistämiseksi unionin tulee parantaa ulkoisen toimintansa koherenssia. Erityisesti tämä koskee unionin kehitys- ja kauppapolitiikkaa. Unioni on maailman suurin kehitysavun antaja, mistä me voimme olla ylpeitä. Samalla meidän on katsottu rajoittavan kehitysmaiden tuotteiden pääsyä markkinoillemme. Meidän on harkittava, kuinka voimme entistä paremmin edistää kestävän kehityksen tavoitteitamme kauppapolitiikkamme avulla.

Belgia on vakiinnuttanut asemansa Euroopan unionin vieraanvaraisena ja taitavana isäntänä, olemalla kaikessa hienovaraisesti läsnä, samalla säilyttäen oman belgialaisuutensa. Belgia on myös ollut meille suomalaisille rohkaiseva esimerkki siitä, että aloitteellinen ja rakentava jäsenmaa voi saavuttaa kokoaan tuntuvasti suuremman painoarvon unionissa.

Poliittinen yhteydenpito Suomen ja Belgian välillä on tiivistä ja meillä on yhteiset tavoitteet edistää Euroopan integraatiota sekä lujittaa kansainvälistä turvallisuutta ja ytheistyötä. Molemmat toivovat EU:n kehittyvän entistä vahvemmaksi ja toimintakykyisemmäksi. Unionin päivittäisessä toiminnassa huomiota on kiinnitettävä, ei kansallisten intressien ajamiseen, vaan kaikkien jäsenmaiden yhteiseen etuun.

Asetimme Laekenin julistuksessa tavoitteeksi demokraattisemman, avoimemman ja tehokkaamman unionin. Olemme edenneet tällä tiellä runsaat kaksi vuotta ja paljon on jo saavutettu. Menestykselliseen lopputulokseen pääseminen edellyttää joustavuutta kaikilta. Meidän on mahdollista saada aikaan sopimus, joka on aidosti kaikkien hyväksyttävissä ja jonka avulla kykenemme rakentamaan eurooppalaista rauhaa ja hyvinvointia.

Sallikaa minun lopuksi kiittää vielä kerran ja lausua menestyksen toivotukseni kahdella eksoottisella kielellä, oman maani molemmilla virallisilla kielillä, suomeksi ja ruotsiksi.

Kiitän Teitä suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta sekä pyydän kaikkia läsnä olevia kohottamaan maljan Hänen Majesteettinsa Kuningas Albertin ja Kuningatar Paolan terveydeksi sekä Belgian kansan menestykseksi.

Jag tackar för den storartade gästfrihet som mött oss här, och ber alla närvarande förena sig i en skål för Hans Majestät Konung Albert och Drottning Paola samt för det belgiska folkets framgång.