Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Suomen Lukiolaisten Liiton seminaarissa 8.4.2010

(muutosvarauksin)

Koulutus on ollut keskeinen tekijä maamme kehityksessä. Aikanaan köyhä ja syrjäinen Suomi on nyt yksi maailman vauraimpia maita. Vaurastuminen on edellyttänyt merkittävää panostusta koulutustason nostamiseen. Se on keskeinen tekijä maamme taloudellisen menestyksen taustalla.

Koulutustason nousu on vastannut taloudellisen kehityksen ja yhteiskunnan asettamiin uusiin osaamisvaatimuksiin. Koulutus parantaa muutenkin ihmisen mahdollisuuksia oman elämänsä hallintaan. Se on ollut varsinkin aikaisemmin sosiaalisen nousun väylä. Nykyisinkin takaa tietynlaisen sosiaalisen kiertokulun.

Pieni lapsi on dynaaminen oppija. Meidän pitää huolehtia, että lapsilla oleva oppimisen ilo säilyisi ja vahvistuisi.

Perusopetuksemme on saanut kansainvälisesti mainetta ja arvostusta. Maksuton ja korkealaatuinen perusopetus antaa yhdenvertaisen pohjan lapsille ja nuorille sosiaalisesta asemasta, asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Peruskoulu on merkittävästi tasoittanut yhteiskunnallisia eroja ja tuonut inhimilliset resurssit yhteiseen käyttöön.

Hyviä tuloksia tuottava perusopetus antaa pohjan lukiokoulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle. Nämä kaikki takaavat puolestaan hyvän lähtökohdan yliopisto- ja korkeakoulutason opinnoille. Koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, jossa kaikkien osien on oltava kunnossa ja tuettava yhteisiä tavoitteita.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet lukion ja ammatillisten oppilaitosten jälkeisille opinnoille. Näiden opintojen maksuttomuus on madaltanut koulutukseen pääsyn kynnystä. Koulutuksen maksuttomuuden periaate on meillä liitetty koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoon.

Keskustelua korkeakoulutuksen maksullisuudesta on useinkin käyty. Viimeksi asiaa pohti perusteellisesti maaliskuussa mietintönsä jättänyt työryhmä. Sen ehdotuksen mukaan maksuttomasta koulutuksesta ei luovuttaisi. Pidän tätä linjausta hyvänä varsinkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Työryhmän esityksistä on viime aikoina keskustelua herättänyt ehdotus, jonka mukaan pääosa opiskelijavalinnoista tehtäisiin ylioppilaskokeen tai ammattitutkinnon pisteiden perusteella. Tämä nopeuttaisi opiskelemaan pääsyä, ja vastaavasti aikanaan työelämään päästäisiin siirtymään nuorempina.

Pääsykokeista luopuminen on kuitenkin monitahoinen ja harkintaa edellyttävä kysymys. Meillä on kahdenlaista oppimista: pitkäjänteistä ja sporadista. On tärkeää, että molemmat otetaan pääsykoejärjestelyissä huomioon.

Kurssimuotoisen lukion myötä kurssivalinnat ja koko lukionkin valitseminen ovat tulleet paljon entistä tärkeämmiksi. Ehdotettu uudistus johtaisi siihen, että valintoja pitäisi tehdä jo aikaisin.

Pääsykokeista luopumista on perusteltu sillä, että kalliit valmennuskurssit eivät olisi enää tarpeen. En kuitenkaan usko, että kursseista päästään, vaan valmentautuminen voi kohdistua ylioppilaskirjoituksiin.

Mielestäni ihmiselle on opiskelijavalinnoissa annettava uusi mahdollisuus. Sitä edellyttää myös elämänikäinen oppiminen. On oltava aikaa kasvaa ihmiseksi.

* * *

Lukio on ollut perinteisesti yleissivistävä. Kirjatiedon lisäksi tarvitaan myös taitoja: sosiaalisia taitoja, soveltamista, ja vaikkapa kykyä luoda ja vastaanottaa erilaisia taide-elämyksiä. Tarvitaan luovuutta: kykyä nähdä ja yhdistää asioita uudella tavalla. Luovuutta tarvitaan jokapäiväisessä elämässä jatkuvasti. Se on hyvä keino selviytyä nopeassa muutoksessa ja kohdata uusia haasteita. Opintojen tulisi tukea luovuutta, ei tukahduttaa sitä.

Yleissivistys merkitsee myös tietynlaista asennetta: avoimuutta muutokselle ja uusille ilmiöille ja eri kulttuureille. Uusiin kulttuureihin tutustuminen avaa huimaavia uudenlaisia näköaloja maailmaan ja muuttaa asenteita.

Globalisaatio edellyttää ihmisiltä laaja-alaisuutta, johon yleissivistys auttaa. Laajasti asioita tarkkailevalla ihmisellä on ehkä valmiutta muutoksiin. Muutokset voivat olla väistämättömiä, mutta niihin voi olla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yleissivistys voi antaa myös kyvyn nähdä globalisaatiossa muutakin kuin ehkä ensimmäiseksi mieleen tulevat taloudelliset seikat: taloudellisen kasvun, parantuvan kilpailukyvyn, vapaan kaupan. Globalisaatiossakin on viime kädessä kysymys ihmisistä ja heidän valinnoistaan, toiveistaan ja mahdollisuuksistaan, mutta myös vaikutuksesta muihin ihmisiin ja luontoon.

Globalisaatio voidaan toteuttaa monella tavalla. Se voi merkitä muutosta, joka tuottaa turvallisuutta ja vaurautta maailman enemmistölle, on eettisesti oikeudenmukainen sekä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä. Mutta se voidaan myös toteuttaa tavalla, joka johtaa poliittiseen epävakauteen, konflikteihin ja sotiin.

Olen aiemminkin puhunut globalisaation kaksista kasvoista. Toista voidaan kuvata pelkkään kilpailulogiikkaan uskovaksi globalisaatioksi, jossa esimerkiksi yritykset muuttavat maasta toiseen halvemman työvoiman, raaka-aineiden tai markkinoiden vuoksi. Toisenlainen, kestävämpi globalisaatio ottaa huomioon myös sosiaalisen ulottuvuuden. Reilussa globalisaatiossa turvataan säällinen työ eri maissa, turvataan sosiaalinen turvaverkko ja ammatillinen järjestäytyminen. Se merkitsee terveyttä, turvallisuutta ja koulutusta. Reilun globalisaation kulmakiviä ovat demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteet. Ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävä kehitys edellyttää globalisaation toteuttamista reilulla tavalla.

Globalisaatio on ihmisten aikaansaannos, ei mikään luonnonlaki, mutta sillä on vaikutuksensa luontoon. Globalisaatio on myös ihmisten hallittavissa. On nähtävä seuraukset, jotka yksilöt unohtavalla globalisaatiolla on. Yleissivistys luo suvaitsevaisuutta ja antaa kyvyn nähdä yksilön arvo sinänsä eikä pelkkänä markkinakoneiston osana.

* * *

Globaali muutos asettaa jatkuvia haasteita niin vanhemmalle kuin nuoremmallekin polvelle. Nuorempien on noista haasteista aikanaan selvittävä. Uskon vakaasti, että nuorilla on myös hyvät edellytykset siihen. Tässä vanhemmat ikäluokat ovat heidän tukenaan.

Yksi keskeinen nuoria edustava taho on tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa viettävä Suomen Lukiolaisten Liitto. Onnittelen Liittoa ja toivotan sydämellisesti sen aktiiviselle toiminnalle menestystä jatkossakin.