Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Latvian presidentin Valdis Zatlersin isännöimällä illallisilla 7.6.2010

(muutosvarauksin)

Haluan lämpimästi kiittää Teitä ja puolisoanne siitä, että voimme puolisoni kanssa vierailla kesäisessä Latviassa. Minulla on ollut ilo tutustua kauniiseen maahanne useita kertoja sekä virallisesti että epävirallisesti. Paljon on muuttunut siitä, kun kävin Latviassa syyskuussa 1991. Samoin Te olette tuttu Suomen kävijä. Muistamme mieheni kanssa lämmöllä Teidän virallista vierailuanne Suomeen vuonna 2007.

Suomen ja Latvian kansat ovat olleet vilkkaassa vuorovaikutuksessa vuosisatojen ajan. Pitkäaikainen kanssakäyminen näkyy myös kielistämme. Meillä on yhteisiä sanoja kuten laiva, metsä, maja ja talkoot sekä kaupankäynnissä tärkeä verbi maksaa. Meitä yhdistää myös elinvoimainen saunakulttuuri. Tänä kesänä järjestämme yhteisen saunanäyttelyn täällä Riiassa.

Historiamme aikana olemme kahdesti kuuluneet samaan valtioyhteyteen. Maamme olivat 1600-luvulla osa Ruotsia ja 1800-luvulla osa Venäjää. Kansallisaate heräsi sekä Suomessa että Latviassa 1800-luvulla. Maamme itsenäistyivätkin lähes samanaikaisesti.

Jakautuneessa Euroopassa luonnolliset yhteytemme olivat puolen vuosisadan ajan hyvin ohuet, mutta ne ovat nopeasti palautuneet. Nyt kun Latvian uudelleen itsenäistymisestä on kulunut kohta kaksi vuosikymmentä, voimme jo sanoa että maidemme välinen yhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan.

Kansalaisyhteiskuntiemme vuorovaikutus kasvaa vilkkaasti. Järjestöt, tutkijat, taiteilijat ja urheilijat ovat tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Ajankohtaisia esimerkkejä kulttuurivaihdosta ovat helsinkiläisen barokkiorkesterin vierailu Riian Bach-viikoille sekä taiteilija Iveta Vecenanen tekstiilinäyttely Espoossa. Riian Uusi teatteri on ihastuttanut yleisöä teatterifestivaaleilla Suomessa, ja suomalaiset rock-yhtyeet ovat puolestaan esiintyneet Latviassa.

Suomen ja Latvian väliset liikenneyhteydet ovat kehittyneet. Riikaan on lentoyhteys jo yhdeksästä suomalaisesta kaupungista. Suomalaisia turisteja käy Latviassa noin neljännesmiljoona vuodessa.

* * *

Maidemme kahdenväliset suhteet ovat siis erinomaiset. Latvian liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004 on lisännyt yhteistyötämme entisestään.

Myös kaupallistaloudellinen yhteistyömme on aktiivista, vaikka talouskriisi onkin vähentänyt sitä viime vuosina. Latviassa toimii tällä hetkellä noin 300 suomalaista yritystä, joista osa suunnittelee toimintansa laajentamista. Tänään järjestetyn suomalais-latvialaisen talousseminaarin laaja osanotto vahvisti, että kiinnostus taloussuhteiden edelleen kehittämiseen on molemminpuolista.

Tänä keväänä Euroopan unionin jäsenmaat ovat joutuneet taloudellisen laman takia tekemään vaikeita päätöksiä. Erityisesti euromailta – kuten Suomelta – on vaadittu huomattavia tukitoimia. Rahoitusalan metsäpalo on pitänyt pysäyttää. Toivottavasti olemme onnistuneet siinä. Mutta nyt on vahingosta viisastuttava ja pyrittävä rakentamaan sekä jokaisen jäsenmaan että koko EU:n kannalta turvallisempi tulevaisuus. Kaikkien jäsenmaiden on yhdistettävä voimansa tässä työssä.

* * *

Tiivistyvä Itämeri-yhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaikille sen rantavaltioille. Euroopan unionin Itämeri-strategia auttaa suuntaamaan voimavaroja Itämeren alueelle ympäristönsuojelussa, liikenne- ja kauppahankkeissa sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.

Itämeren ympäristön huolestuttava tila asettaa velvoitteita kaikille rantavaltioille. Kutsuin viime helmikuussa Helsinkiin – yhdessä pääministeri Matti Vanhasen ja Baltic Sea Action Groupin kanssa – huippukokouksen yhteisen meremme pelastamiseksi. Kokouksen tulokset olivat rohkaisevat. Helsingissä tehtiin yli150 merkittävää sitoumusta. Haluan kiittää teitä, herra presidentti, Latvian puolesta tekemästänne sitoumuksesta vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

Myös Baltian maiden ja Pohjoismaiden välinen yhteistyö on laajentunut viime vuosina. Latvia vastaa sen koordinaatiosta kuluvana vuonna. Tuemme Latvian pyrkimyksiä yhteistyön kehittämiseksi edelleen. Pidämme tärkeänä, että myös tämän maaryhmän kesken voimme tarvittaessa osoittaa solidaarisuutta.

Globalisoituvassa maailmassa kaikkien valtioiden välinen keskinäisriippuvuus on merkittävästi lisääntynyt. Suomi ja Latvia ovat pitkälti samojen maailmanlaajuisten haasteiden edessä, joihin voimme vaikuttaa ennen kaikkea YK:n kautta. Tarvitsemme kaikkien yhteistyötä kansainvälisen talouden vakauttamiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kestävän kehityksen varmistamiseksi sekä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi.

* * *

Haluan toivottaa teille ja puolisollenne parasta menestystä ja kohottaa maljan Latvian kansan onnelliselle tulevaisuudelle.