Globalisaatiostrategiasta keskusteltiin Presidentinlinnassa

Suomen kansallinen globalisaatiostrategia sekä kansainväliset haasteet, kuten ihmisten vapaa liikkuvuus, olivat keskustelun aiheena tasavallan presidentti Tarja Halosen järjestämässä globalisaatioseminaarissa Presidentinlinnassa 10. maaliskuuta 2004.

Kuva: Lehtikuva.

Tilaisuuteen oli kutsuttu laaja joukko osallistujia yhteiskunnan eri aloilta, mm. poliittisia päättäjiä, liike-elämän ja työntekijöiden edustajia sekä tutkijoita ja kansalaisjärjestövaikuttajia.

Presidentti Halonen alusti keskustelutilaisuudessa Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työstä. Presidentti Halonen on toiminut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asettaman komission puheenjohtajana yhdessä Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa. Komissioon kuului puheenjohtajien lisäksi 24 arvovaltaista jäsentä, joiden joukossa oli poliittisia päättäjiä sekä liike-elämän, työntekijöiden, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia eri puolilta maailmaa. Komission raportti "A Fair Globalization: Creating Opportunities for All" julkistettiin 24. helmikuuta 2004 Lontoossa.

Presidentti Halosen mukaan yhteisen raportin laadinta oli haastava ja mielenkiintoinen prosessi, sillä komissiossa oli edustettuna erilaisia ja jopa täysin vastakkaisia mielipiteitä globalisaatiosta. Raportin lähtökohta oli, että nykymuotoinen globalisaatio ja sen hyötyjen epätasainen jakautuminen ei ole moraalisesti hyväksyttävää tai poliittisesti kestävää. Muutosta tarvitaan, ja tavoitteeksi pitää asettaa globalisaatio, joka vastaa ihmisten tarpeisiin.

Tavoitteen saavuttamiseksi toimenpiteitä vaaditaan kaikilla tasoilla, alkaen paikallishallinnosta ja päättyen muutoksiin maailman talousjärjestelmässä. "Kansallisvaltio on edelleen keskeisin taho globalisaatiossa, sen ohjaamisessa ja siihen vaikuttamisessa. Kansallisvaltioiden toimet vaikuttavat kansainvälisesti – suurempien tietenkin enemmän kuin pienempien. Lisäksi se, miten ihmiset voivat hyötyä tai miten he kärsivät globalisaatiosta, on myöskin pitkälti kiinni siitä, minkälaisessa valtiossa he asuvat", presidentti Halonen sanoi.

Globalisaatiokomission raportissa esitetyistä suosituksista presidentti Halonen korosti kahta asiaa. Ensinnäkin tarvitaan kansainvälistä säännöstöä ihmisten vapaalle liikkumiselle.
"Vaikka ihmisten yli rajan tapahtuva liikkuminen on lisääntynyt tavattoman paljon, siitä ei ole globaaleja, universaaleja sopimuksia. Niitä pitäisi saada aikaan, sillä tiedän, että se on erittäin sensitiivinen ja vaikea alue, mutta se ei kyllä parane sillä, että sitä lykätään", presidentti Halonen sanoi.

Toinen komission keskeisistä huomioista oli, että työllisyyden edistäminen on keskeinen tavoite yhtälailla teollisuusmaissa kuin kehitysmaissakin. "Kokemukset globalisaation ongelmista niin etelässä kuin pohjoisessa liittyvät työhön. Kaikkialla ihmiset haluavat tehdä työtä ja tulla omalla työllään toimeen. Se ei ole vain pohjoismainen tai protestanttinen ilmiö", presidentti Halonen totesi. Työllisyyden edistämisestä pitäisikin raportin mukaan tehdä selkeästi globaali tavoite.

Suomen globalisaatiostrategiasta presidentti Halonen totesi, että kyse on Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa. "Meidän tulee varautua siihen, että taloudellisen kanssakäymisen esteitä tullaan jatkossakin purkamaan, tuotantoa siirtyy teollisuusmaista ja myös Suomesta maihin, joilla on näillä aloilla suhteellinen etu, ihmisten liikkuminen korkeamman elintason maihin tulee jatkumaan ja kansainvälinen kilpailu tulee kiristymään."

Presidentti Halonen kertoi puhuneensa kansallisesta globalisaatiostrategiasta hallituksen ja eri ministereiden kanssa. Tarkoitus ei ole perustaa yhtä kansallista komiteaa, vaan verkosto, jossa kukin miettisi globalisaatiota omasta näkökulmastaan.

Tasavallan presidentin puheenvuoro kokonaisuudessaan

Raportti suomeksi (epävirallinen käännös; pdf-tiedosto 1000 kt)

Tiivistelmä suomeksi (pdf-tiedosto, 57 kt)

Raportti englanniksi ja muuta lisätietoa maailmankomission internetsivuilta