Katsaus vuoteen 2009

Vuonna 2009 tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailut suuntautuivat muun muassa neljään Länsi-Afrikan maahan ja Lähi-itään. Merkkivuosi 1809 sävytti naapurimaiden välisiä suhteita. Työ- ja kokousmatkoilla asialistalla olivat muun muassa kestävä kehitys, ilmasto, EU:n ja Yhdysvaltain suhteet sekä rautaesiripun murtumisen juhlallisuudet.

Kotimaassa julkaistiin karjalankielinen Kalevala ja keskusteltiin Suomen EU-huippukokousedustuksesta. Presidentti-instituutio täytti 90 vuotta, minkä kunniaksi järjestetyssä ainutlaatuisessa Presidenttifoorumissa kolme presidenttiä hahmotteli muutosten Suomea. Avoimien ovien tapahtumassa Presidentinlinna oli ensimmäistä kertaa avoinna yleisölle.

Tässä kirjoituksessa kerrotaan muutamin välähdyksin tasavallan presidentin toiminnasta vuonna 2009. Kirjoitus keskittyy erityisesti ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin, kyseessä ei ole kattava toimintakertomus. 

Lähi-itä: Gazasta Kööpenhaminaan

Kansainvälinen vuosi 2009 alkoi vakavana. Gazassa oli puhjennut vuodenvaihteessa väkivaltaisuuksia. Tiedotusvälineissä puhuttiin Gazan sodasta.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsui 8. tammikuuta 2009 Presidentinlinnaan Israelin Suomen-suurlähettilään Avi Granotin ja palestiinalaisten edustajan Nabil Alwazin.
Presidentti esitti huolestuneisuutensa ja vetosi välittömän, kestävän tulitauon aikaansaamiseksi.

Lokakuussa 2009 presidentti Halonen teki viralliset vierailut Egyptiin ja Syyriaan. Molemmilla mailla on keskeinen rooli Lähi-idälle. Paikan päällä Suomen vierailu herätti paljon myönteistä huomiota.

Keskustelu Egyptin presidentin Hosni Mubarakin kanssa oli pitkä ja yksityiskohtainen. Erityisesti esillä oli Egyptin rooli sovintoneuvotteluissa palestiinalaisten yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Kairossa presidentti Halonen jatkoi keskusteluja Lähi-idän tilanteesta myös Arabiliiton pääsihteerin Amr Moussan ja kansallisen turvallisuuden johtajan Omar Suleimanin kanssa.

Presidentti Halonen ja Egyptin presidentti Hosni Mubarak tapasivat tiistaina 20. lokakuuta. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Damaskoksessa presidentti Halonen tapasi Syyrian presidentin Bashar al-Assadin. Presidentit keskustelivat muun muassa Lähi-idän alueellisten toimijoiden rooleista rauhanprosessissa. Presidentti Halonen tutustui myös YK:n UNDOF-rauhanturvaoperaatioon Golanilla.

Lähi-itä oli esillä vielä joulukuussa, kun presidentti Halonen tapasi Kööpenhaminassa sekä Israelin presidentin Simon Peresin että palestiinalaisten pääministerin Salam Fayyedin. Nämä kahdenväliset keskustelut tapahtuivat YK:n ilmastokokouksen yhteydessä. Lähi-idän tilanteen lisäksi esillä oli presidentti Halosen tuleva vierailu Israelissa ja Palestiinalaisalueella syksyllä 2010. Näin jatkuu Lähi-idän kartoittaminen vuoden 2009 vierailujen jälkeen.

Merkkivuosi: Tukholmasta Kultarantaan …

Tasavallan presidentin ensimmäinen virallinen vierailu vuonna 2009 suuntautui Ruotsiin kuninkaan kutsusta 15.-16. tammikuuta. Tuolloin Ruotsin valtiopäivillä avattiin juhlavasti Merkkivuosi 1809. Presidentti piti lisäksi Ruotsin ulkopoliittisessa instituutissa esitelmän Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Elokuussa 2009 Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia puolestaan tekivät virallisen vierailun Suomeen. Vierailu alkoi presidentin kesävirka-asunnolta Kultarannasta ja jatkui Kultaranta VIII -aluksella Turkuun sekä myöhemmin junalla Tampereella.

… Porvoosta Pietariin

Suomi vietti merkkivuotta 1809 molempien naapureidensa kanssa. Porvoossa valtiopäivien 200-vuotisjuhla oli 28.3.2009. Heti seuraavana päivänä presidentti Halonen avasi "Suomi 200 vuotta Pietarissa" -tilaisuuden, jonka Suomen sikäläinen pääkonsulaatti oli järjestänyt. Avajaisiin osallistui myös Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko, jonka kanssa presidentti Halonen keskusteli muun muassa Itämeren tilasta.

Espoon Hanasaaressa puolestaan vihittiin lokakuussa kaksoistaideteos: ruotsalainen ja suomalainen taiteilija tekivät Merkkivuosi-taideteoksen. Vihkiveden teosten päälle heittivät löylykauhoilla presidentti Tarja Halonen ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.

Vuoden 2009 nimiin ennätti myös joulukuussa ulos painokoneista ”Keisarillinen taidekokoelma Suomessa” -niminen kirja. Se kartoittaa Presidentinlinnan taidekokoelman, joka on hankittu autonomian aikana silloiseen tsaarien Helsingin residenssiin.

Ilmasto!

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n puheenjohtaja R.K. Pachauri, presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi tutustuivat Delhin kokouksen ilmastonmuutosnäyttelyyn. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous näkyi presidentti Halosen työohjelmassa heti vuoden 2009 alusta lähtien.

Helmikuussa tasavallan presidentti osallistui Intian Delhissä kestävän kehityksen huippukokoukseen ja vei mukanaan myös yritysjohtajien delegaation. Delhin kokouksen avainhahmo on Nobel-palkitun kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n puheenjohtaja R.K. Pachauri, joka on presidentti Halosen yhteistyökumppani jo vuosien takaa. Hänet presidentti Halonen johdatti näyttelyalueen yrityskierrokselle tutustumaan Cleantech Finland -hankkeisiin. ”Balin ja Poznanin kokoukset ovat olleet askeleita eteenpäin. Kööpenhaminan kokouksessa on tärkeätä saada aikaan tuloksia, sillä aikaa ei ole hukattavana”, presidentti Halonen korosti puhuessaan Delhin kokouksen avausistunnossa.

Taloudellisesti kehittyneillä mailla on presidentti Halosen mukaan globaalissa ilmastotyössä suurin vastuu, mutta myös kehitysmaiden pitää osallistua - tehtävä on kaikkien yhteinen. Presidentti Halosen mukaan naisten mukana olo on keskeistä. Teemat ovat osoittautuneet ilmastomuutoksen kestoaiheiksi. 

Presidentti Tarja Halonen ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vilkuttivat kuvaajille Presidentinlinnan pihalla toukokuussa 2009. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Intian kokouksessa oli mukana myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. YK:n pääsihteeri teki Suomeen virallisen vierailun toukokuussa 2009  presidentin kutsusta. Se oli Ban Ki-moonin ensimmäinen käynti Suomessa tässä tehtävässä ja osoitti, että hän piti arvossa sekä saamaansa kutsua että Suomen YK-politiikkaa. Toukokuussa pääsihteeri Ban Ki-moon muun muassa esitteli iskulauseensa ”Seal the Deal”. Näin hän korosti ilmastoasioiden tärkeyttä YK:n asialistalla. Ban Ki-moon teki kovasti töitä jo ennakkoon Kööpenhaminan ilmastokokouksen hyväksi. Presidentti Halonen piti pääsihteerin vierailua maahamme ”meille hyvin rohkaisevana. Suomi on tukenut YK:ta aktiivisesti”.

Joulukuun 16.-18. päivänä tasavallan presidentti osallistui YK:n Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Kokouksen hyvä uutinen oli Suomen saama näkyvyys ja tunnus tasa-arvon edistämisestä ilmastoasioissa. Kehitys- ja tasa-arvojärjestöt antoivat Suomelle "Gender Championship" -palkinnon. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Presidentti Tarja Halonen puolestaan sai Millennium-soihdun. Tämä Tanskan valtion aloitteesta syntynyt palkinto myönnetään henkilölle, joka on erityisen ansioitunut YK:n kolmannen vuosituhattavoitteen eli tasa-arvon ja naisten aseman parantamisessa. Aikaisemmin soihdun ovat saaneet mm. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ja Liberian presidentti Ellen Johnson-Sirleaf.

Kööpenhaminan kokous ei täyttänyt sille asetettuja toiveita. Umpikujaan se ei kuitenkaan päätynyt, ja työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jatkuu.

Presidentti Medvedev: Helsinki-Pietari-Sotshi

20.-21. huhtikuuta 2009 Venäjän federaation presidentti Dmitri Medvedev ja rouva Svetlana Medvedeva tekivät kaksipäiväisen valtiovierailun Suomeen. ”Olen erittäin tyytyväinen keskustelujen ilmapiiriin ja siihen ripeyteen, millä pääsimme asioihin käsiksi”, presidentti Halonen sanoi keskustelujen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa. ”Olemme puhuneet sekä taloudesta että ympäristönsuojelusta, ja jonkin verran myös turvallisuuspolitiikasta”. Presidentti Medvedev vieraili myös eduskunnassa ja piti turvallisuuspoliittisen luennon Helsingin yliopistossa, jonka juhlasali oli ääriään myöten täynnä. Valtiovierailuun kuului myös presidentti Medvedevin ja presidentti Halosen käynti Porvoossa.

Venäjän presidentti presidentti Dmitri Medvedev ja tasavallan presidentti Tarja Halonen Presidentinlinnassa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Naapurimaiden presidentit pitivät yhteyttä sangen tiiviisti. Mittavan valtiovierailun lisäksi he tapasivat Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa kesäkuussa. Tapahtuma kerää paikalle Venäjän poliittisen kärkijoukon presidentin johdolla sekä suuren joukon yrityksiä.

Elokuun 11. päivänä presidentti Tarja Halonen ja Venäjän federaation presidentti Dmitri Medvedev tapasivat Sotshissa Venäjän presidentin kesävirka-asunnolla. Presidentit kävivät kahdenväliset palaverit, lounastivat ja risteilivät Mustallamerellä. Monituntisten keskustelujen aiheina oli Itämeri, Suomen ja Venäjän taloudellinen yhteistyö sekä ajankohtaiset kysymykset, kuten Pohjois- ja Etelä-Kaukasian tilanne sekä ihmisoikeusasiat, joita presidentit pohtivat hyvin avoimesti. Presidentti Halonen tapasi ennakko-ohjelmasta poiketen myös pääministeri Putinin tämän datshalla Sotshissa. Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa Suomen ja Venäjän taloudellista yhteistyötä.

Sotshissa käytäessä kuuluu vääjäämättä tutustua myös tulevien talviolympialaisten hankkeisiin. Siellä toivottiin suomalaisilta yrityksiltä aktiivista osallistumista olympiarakentamiseen.

Länsi-Afrikka: Tarvitaan demokratiaa ja uskoa tulevaisuuteen

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi vierailivat neljässä Länsi-Afrikan maassa 3. - 12. maaliskuuta 2009. Matkaohjelmaan kuuluvat valtiovierailut Senegaliin ja Liberiaan sekä viralliset vierailut Nigeriaan ja Beniniin. Länsi-Afrikka on perinteisesti ollut suomalaisille tuntemattomampaa aluetta, sillä kehitysyhteistyö ja muut yhteydet ovat suuntautuneet enemmänkin itäosiin. Siksi Suomen presidentin vierailua Länsi-Afrikassa pidettiin erityisessä arvossa.

Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi tutustuivat nuorten perustamaan Afrikan lapsityöläisten liikkeeseen (AMWCY) Grand Mbaun kylässä Senegalissa. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Länsi-Afrikan vierailulla keskustelujen läpikattavia teemoja olivat ihmisoikeudet ja demokratiakehitys sekä naisten asema, talouskriisi ja ilmastokysymykset. Köyhyys, korruptio ja väkivalta ovat yleisiä vitsauksia. Ruoka-, energia- ja talouskriisi syventävät kehityskuilua.

”Orjakauppa on surullinen vaihe historiassa ja sen ajan globalisaatiossa. Emme voi muuttaa menneisyyttä, mutta me kaikki voimme työskennellä yhdessä, jotta ihmisoikeuksia kunnioitetaan nyt ja tulevaisuudessa”, presidentti Halonen sanoi tutustuessaan Senegalissa orjakaupan muistokeskukseen. Ihmiskauppa, aikamme orjakauppa, oli monin tavoin esillä vierailun aikana. Presidentti tutustui mm. ihmiskaupan ehkäisytoimiin sekä uhrien turvakoteihin.

Vierailumaissa kiinnostusta herätti erityisesti suomalainen puhdas teknologia, etenkin juomaveden ja jäteveden käsittely sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen.

Presidentti Halonen ja Senegalin presidentti Abdoulaye Wade keskustelivat Dakarissa mm. läntisen Afrikan poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä EU:n ja Afrikan unionin yhteistyöstä. Presidentti Halosen valtiovierailu oli ensimmäinen Suomen presidentin virallinen vierailu Senegaliin.

Liberiassa presidentti Halonen pohti Liberian presidentin Ellen Johnson-Sirleafin kanssa maan tilannetta. Koulutuksen kehittäminen on keskeistä, mutta korkea työttömyys ja paha väkivaltaisuus leimaavat sisällissodasta vielä toipuvan maan arkea.

Presidentit Halonen ja Johnson-Sirleaf johtivat 7.-8. maaliskuuta järjestettyä kansainvälistä naisjohtajuuden konferenssia. Kokous sai Afrikan mantereella innostuneen vastaanoton ja isäntämaa Liberialle se loi uskoa tulevaisuuteen. Presidentti Halosen mukaan naiset tarvitsevat taloudellisia mahdollisuuksia ja maailma tarvitsee myös naiset mukaan liiketoimintaan. "Sekä naiset että miehet tarvitsevat työtä, jota on vaikea löytää ilman koulutusta. Koulutus on ollut myös Suomen tie hyvinvointiin", presidentti Halonen sanoi Liberiassa.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen ja tohtori Pentti Arajärven Länsi-Afrikan matkan kolmantena vierailumaana oli Nigeria, joka on merkittävä taloudellinen ja poliittinen vaikuttajamaa Afrikassa. Presidentti Halonen ja Nigerian presidentin Umaru Yar'Aduan käsittelivät keskusteluissaan mm. Suomen puhtaan teknologian osaamista. Myös Afrikan konfliktit puhuttivat.

Beninin presidentti Thomas Yayi Bon (oik.) vastaanotti presidentti Halosen ja tohtori Arajärven Cotonoun lentokentällä Beninissä. Kuva: Lehtikuva

Presidentti Halosen ja tohtori Pentti Arajärven Länsi-Afrikan matka päättyi virallisella vierailulla Beniniin. Presidentti Halonen tapasi Beninin presidentin Thomas Yayi Bonin maan pääkaupungissa Cotonoussa sekä vieraili suomalais-afrikkalaisessa kulttuurikeskuksessa Villa Karossa.

Presidentti Halonen painotti valtionpäämiesten tapaamisessa Suomen ja Beninin kahdenvälisten suhteiden vahvistamista sekä ilmastokysymyksiä. Erityisen tärkeänä hän mainitsi maiden kansalaisjärjestöjen välisen toiminnan ja yhteistyön.

Presidentti Halosen valtio- ja virallisia vierailuja 2009:

• Ruotsi
• Länsi-Afrikka (Senegal, Liberia, Nigeria ja Benin)
• Ukraina, Kroatia
• Lähi-itä (Egypti ja Syyria)

Presidentti Obama: Praha- Istanbul - Sivilisaatioiden allianssi

Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui Prahassa 5. huhtikuuta 2009 järjestettyyn epäviralliseen EU-maiden ja USAn huippukokoukseen. Kokouksen yhteydessä presidentti Halonen keskusteli Yhdysvaltan presidentin Barack Obaman kanssa. Presidentit hauskuuttivat toisiaan miettimällä, mikä olisi paras vuodenaika vierailla Suomessa. Hauskuutus jatkui vielä Istanbulissa, jossa presidentti Obama ja presidentti Halonen jälleen kohtasivat: Täälläkin! Obama huudahti ja sieppasi presidentti Halosen kainaloonsa. Presidentti Obama oli Istanbulissa valtiovierailulla ja presidentti Halonen Sivilisaatioiden Allianssin kokouksessa. Kohtaamisesta muistuttaa Suomeen saapunut valokuva, jonka presidentti Obama oli osoittanut presidentti Haloselle. Yhteys on avattu.

Huhtikuun EU-USA-huippukokouksessa Prahassa päämininisteri Matti Vanhanen (vas.), Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Tarja Halonen osallistui Istanbulissa 6.-7. huhtikuuta järjestettyyn toiseen Sivilisaatioiden Allianssin kokoukseen. Hän kävi kahdenväliset keskustelut sekä Turkin presidentin Abdullah Gülin että pääministeri Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Hän tapasi Istanbulissa myös Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen keskustellen tämän kanssa mm. Turkin ortodoksikirkon asemasta.

Sivilisaatioiden allianssin puheenjohtajamaat ovat Espanja ja Turkki. Sekä pääministeri José Luis Rodriguez Zapatero että pääministeri Erdogan ovat näkyvästi mukana. Myös YK tukee tätä foorumia, jolla länsimaat ja islamilaiset maat käyvät keskenään vuoropuhelua. Sivilisaatioiden allianssi järjestettiin nyt toista kertaa. Siihen osallistuu valtioiden ja poliittisten toimijoiden lisäksi myös kansalaisjärjestöjä. Tammikuussa 2009 presidentti Haloselle myönnettiinkin kansainvälinen palkinto hänen näkemyksellisestä johtajuudestaan kulttuurien välisen yhteistyön hyväksi (The Most Innovative People Award for Visionary Global Leadership Across Cultures).

Presidentti Halonen osallistui myös Allianssin ensimmäiseen huippukokoukseen Madridissa tammikuussa 2008. Brasilia on jo toivottanut kokouksen tervetulleeksi maahan tänä vuonna.

ILO ja Euroopan neuvosto: Tervetuloa takaisin

Kuin paluu kotipesään oli presidentti Tarja Halosen kokousmatka Euroopan neuvostoon 27.-28. huhtikuuta 2009. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat niitä arvoja, joiden puolesta Tarja Halonen on taittanut peistä ja niitä ajamaan hän meni kansanedustajana Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen, kun Suomi siihen päätti liittyä 20 vuotta sitten. Vieläkin Euroopan neuvostossa tunnetaan Halonen Order, joka on juuri noiden perusoikeuksien seurantajärjestelmä.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn pääjohtaja Juan Somavia toivotti 15. kesäkuuta presidentti Halosen "tervetulleeksi takaisin" kun tämä saapui ILO:n huippukokoukseen, jossa käsiteltiin työllisyyttä. Somavia kiitti samalla presidentti Halosta tämän panoksesta globalisaation sosiaalista ulottuvuutta selvittäneessä maailmankomissiossa, jonka puheenjohtajana hän toimi yhdessä Tansanian silloisen presidentin Benjamin Mkapan kanssa.

Presidentti Tarja Halonen ilmaisi tyytyväisyytensä ja tukensa Kansainvälisen työjärjestön ILOn tuolloin tuoreelle työllisyyssopimukselle (Global Jobs Pact), jonka ILO oli kolmikantayhteistyönä takonut. Oli tiedossa, että talouskriisiä olisi seuraava työllisyyskriisi. "On tärkeää, että maiden hallitukset ja työmarkkinaosapuolet toimivat läheisessä yhteistyössä aloitteen toteuttamisessa", presidentti Halonen totesi ILOn erityiskokouksessa. Muita puhujia työllisyyshuippukokouksessa olivat mm. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Puolan Lech Kaczyn'ski, Mosambikin Armando Guebuza ja Brasilian Luiz Inácio Lula da Silva.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhuu YK:n 64. yleiskokouksessa New Yorkissa. Kuva: Mika Horelli

Suomen vahva YK-viikko

19.-26. syyskuuta 2009 oli Suomen vahva viikko YK:n 64. yleiskokouksessa: korkean tason tapaamisia, aktiivinen osallistuminen ilmastokokoukseen, ensimmäinen Suomen järjestämä teemakokous YK-talossa.

”Nykyisen rahoitus- ja talouskriisin ratkaisun on perustuttava oikeudenmukaiseen globalisaatioon”, sanoi presidentti Halonen puhuessaan yleiskokoukselle. ”Meidän on pyrittävä edistämään toimillamme kestävää talouskasvua, mutta samalla on taattava säällinen työ kaikille. On ensisijaisen tärkeää, että täytämme kehitysyhteistyötä koskevat sitoumuksemme budjettirajoitteista huolimatta”. Maailmantaloudessa on presidentti Halosen mukaan päästävä laajaan yhteisymmärrykseen liiketoiminnan etiikasta, rehellisyydestä ja kestävästä talouskasvusta. ”Meidän on tehtävä yhteistyötä palauttaaksemme luottamuksen kansainvälisiin rahoituslaitoksiin. Meidän on parannettava niiden läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta.”

Pääsihteeri Ban Ki-moon ja presidentti Halonen tapasivat New Yorkissa sunnuntaina 20. syyskuuta ja keskustelivat mm. ilmastoasioista ja Pittsburghin G20-kokouksesta sekä ajankohtaisista kansainvälisistä asioista, kuten Afganistanista, Pakistanista ja Iranista. Pääsihteeri Ban Ki-moon kiitti presidentti Halosta tämän panoksesta ilmastoasioissa ja erityisesti pyöreän pöydän rinnakkaispuheenjohtajuudesta pääsihteerin koolle kutsumassa ilmastohuippukokouksessa, joka pidettiin tiistaina 22. syyskuuta.

Suomen oheistapahtuma YK-talossa oli ensimmäinen lajissaan ja menestys. Naisten rooli yhteiskuntiensa turvallisuudessa ja ilmastonmuutoksessa on läpimurtoaihe. Etenkin kehitysmaissa se on pitkään tiedetty, muttei kaikkialla tunnustettu tosiasia. Yleisöä oli satapäin, istumapaikkoja piti välillä etsiä. Avainpuhujina olivat mm. presidentit Ellen Johnson-Sirleaf, Tarja Halonen, Paul Kagame ja rauhannobelisti, professori Wangara Maathai.

Budapestin Sándor -palatsin parvekkeella presidentti Halosen seurassa mm. Slovenian presidentti Danilo Türk, Saksan liittopresidentti Horst Köhler, Unkarin presidentti László Sólyom, Sveitsin presidentti Hans-Rudolf Merz ja Itävallan liittopresidentti Heinz Fischer. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Muurit murtuivat

Marraskuun 9.päivänä Euroopan katseet kohdistuivat jälleen Berliiniin: 20 vuotta aikaisemmin muuri murtui. Tällä kertaa kaatuivat vain dominopalat, mutta yhteistyön ketju toivottavasti vahvistui. ”Moni puhuja totesi, että kaksikymmentä vuotta sitten Berliinissä tapahtui jotain, mitä asiantuntijat ja poliitikot eivät olisi koskaan uskoneet tapahtuvan. Kansa otti asian omakseen. Vuosi 2009 voi kahdenkymmenen vuoden päästä olla samanlainen muutoksen vuosi, jos vain haluamme”, presidentti Halonen sanoi Berliinistä palattuaan. Toivo kohdistui Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, muttei vielä täyttynyt.

Monien muiden maiden tavoin myös Unkari juhli omaa ja eurooppalaista lähihistoriaa Budapestissa kesäkuussa. “Kaksikymmentä vuotta sitten unkarilaiset olivat ensimmäisinä murtamassa rautaesirippua, joka vuosikymmenien ajan oli jakanut Euroopan valtioita ja kansoja. Unkarin rohkeat päätökset vuonna 1989 nopeuttivat Euroopan poliittista muutosta”, tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi Budapestissa lauantaina 27. kesäkuuta 2009. Presidentti Halonen osallistui Unkarissa järjestettyihin juhlallisuuksiin, joissa muistettiin rajojen avautumista ja rautaesiripun murtumista 20 vuotta sitten.

Presidentti Halosen ulkomaisia työ- ja kokousmatkoja 2009:

• Intia (Kestävän kehityksen konferenssi)
• Viro (Ars Fennica-palkinnon jakotilaisuus),
• Venäjä/Pietari (Suomi 200-vuotta Pietarissa)
• Tsekki (EU-USA kokous Prahassa),
• Turkki (Sivilisaatioiden Allianssi-kokous Istanbulissa)
• Ranska (Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa)
• Venäjä (Talousfoorumi Pietarissa), Sveitsi
• (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n huippukokous)
• Belgia (Euroopan-neuvoston kokous)
• Unkari (Rautaesiripun murtumisen 20-vuotisjuhla Budapestissa)
• Viro ja Liettua (Vironlaulujuhlat sekä Liettuan Millennium-juhlat Vilnassa)
• Venäjä/Sotshi
• YK:n yleiskokous New Yorkissa)
• Belgia (Eurooppa-neuvoston kokous)
• Saksa (Berliinin muurin murtumisen 20-vuotisjuhlallisuudet)
• Tanska (YK:n ilmastokokous Kööpenhaminassa)

Kymi, Kumlinge ja koltta-Lappi

Kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian edellytyksiä. Presidentin matkat kotimaassa ovat monipuolinen katsaus suomalaiseen yhteiskuntaan, kansalaisyhteiskuntaan ja yhteisöllisyyteen. Vierailuillaan presidentti kuulee yritysten ja yksityisten kansalaisten, järjestöjen sekä kunta- ja aluepäättäjien näkemyksiä ja mielipiteitä.

Kotimaan vierailut ulottuivat vuonna 2009 Hangosta Inariin ja Utsjoelle sekä Ahvenanmaalta Kymenlaaksoon.

Inarin Sevettijärvellä vietettiin 29. elokuuta kolttasaamelaisten asuttamisen 60-vuotisjuhlaa. Kolttakansa tietää haasteet, mutta kolttarokissa on potkua ja luottamusta.

”Tänäänkin saamelaisten ja pienen kolttasaamelaisten yhteisön on ponnisteltava muiden vähemmistöjen tavoin tulevaisuutensa hyväksi. Ero aikaisempiin vuosikymmeniin on kuitenkin siinä, että valtaväestön suhtautuminen vähemmistöihin on muuttunut ja että lainsäädäntömme tunnustaa selkeästi saamelaisten oikeudet”, presidentti Halonen totesi juhlapuheessaan.

Kumlingen kunnassa Ahvenanmaalla presidentti Halonen vieraili 24. heinäkuuta 2009. Kunta on Suomen kolmanneksi pienin, noin 360 asukasta, ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja pysyy reaaliajassa selvillä väkiluvun muutoksesta. Moni nuori lähtee opiskelemaan Tukholmaan - eikä tule takaisin. Kumlingen kunnassa on kuitenkin oma vanhusten palvelutalo, joka turvaa palvelut lähellä, omassa kunnassa ja omalla äidinkielellä.

Utsjoella 29. elokuuta presidentti vihki palvelutalon. Palvelujen tuominen lähelle on harvaanasutuilla alueilla iso haaste. Toinen haaste on omakielisten (kuten saamenkielisten) palvelujen toteuttaminen

Kuntavierailulla Vantaalla 26. maaliskuuta painopisteenä oli tutustuminen maahanmuuttajien palveluihin, koulutukseen ja työllistymiseen. Myös ympäristöteknologia oli esillä yritysvierailulla Vaisalaan.

Presidentti Halosen kotimaanmatkoja 2009:

• Tarkastusmatka Uttiin ja maakuntamatka Kouvolaan ja Kotkaan
• Kaupunkivierailu Vantaalle
• Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlallisuudet
• Rintamaveteraaniliiton 45-vuotisjuhla Oulussa
• Maanvyöry09-pääsotaharjoitus Niinisalossa
• TUL:n liittojuhlat Tampereella, Valkeakosken asuntomessut
• Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit Tampereella
• Maakuntamatka Ahvenanmaalle
• Vierailu Kokkolassa Farmari 2009-maatalousnäyttelyssä sekä Anders Chydenius –säätiön seminaari
• Sosiaali- ja terveysturvan päivät Rovaniemellä
• kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhla Sevettijärvellä sekä Utsjoen palvelutalon käyttöönottojuhla
• Turku, valtioneuvoston 200-vuotisjuhla
• Maakuntamatka Länsi-Uudellemaalle (Raasepori ja Hanko)
• Vaasa, Akademiforum ja Wasa Teaternin 90-vuotisjuhla.

Kieli – mielen koti

Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi vierailivat Ahvenanmaalla heinäkuussa 2009. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentin maakuntavierailuilla on usein jokin erityinen teema, esimerkiksi teollisuuden rakennemuutos UPM:n Kymin tehtaalla ja uuden Kouvolan alkutaival helmikuussa 2009.

Yhtenä esimerkkinä vuodelta 2009 voi poimia myös aiheen, joka on toistunut useina muinakin vuosina presidentti Halosen toiminnassa ja puheenvuoroissa sekä Suomessa että ulkomailla: vähemmistöoikeudet ja erityisesti kieli – mielen koti.

”Vähemmistökulttuurit ja vähemmistöjen käyttämät kielet ovat maallemme rikkaus. Niitä tulee suojella ja tukea monikulttuurisuuden hengessä. On tärkeää, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenämme turvataan ja ruotsin kieltä puhuvien kielelliset oikeudet toteutuvat hyvän hallinnon mukaisesti. Saame, romani ja viittomakieli on lisäksi mainittu perustuslaissa”, presidentti sanoi puhuessaan karjalankielisen Kalevalan julkistamistilaisuudessa joulukuussa 2009.

Ruotsin vierailulla perjantaina 16. tammikuuta 2009 presidentti Halonen tutustui Botkyrkan kuntaan ja sen ruotsinsuomalaiseen kouluun. Vuonna 2001 koulun oppilaat olivat itse asiassa lähettäneet tasavallan presidentille piirtämänsä vierailukutsun ja nyt presidentti Halosella oli mahdollisuus toteuttaa vierailu. Ruotsinsuomalaisille ja suomen kielen asemalle Ruotsissa oli merkittävää, että kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia ajoivat koko vierailupäivän ajan presidentin kanssa samassa bussissa Botkyrkaan ja Södertäljeen ja saivat näin rautaisannoksen ruotsinsuomalaisuutta.

Botkyrkassa presidentti Halonen tapasi myös ruotsinsuomalaisia järjestöjen edustajia. Presidentti esitti halunsa jatkaa keskusteluja järjestöjen kanssa kieli-, kulttuuri- ja identiteettikysymyksistä myös Suomessa, niin kuin sitten tapahtuikin kesäkuussa 2009 Kultarannassa.

Harva tietää, että Suomessa on viitisentuhatta karjan kielen puhujaa, harva tiesi sitäkään että karjalan kieli on oma kielensä. Karjalan kielelle ei ole haluttu antaa vähemmistökielen asemaa vaan asiaa on pyöritelty pitkin pykäläviidakkoa.

Tilanne parantui oleellisesti 27. marraskuuta 2009, kun tasavallan presidentti antoi asetuksen karjalan kielen asemasta. Karjalan kieli tunnustetaan ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi siihen malliin, kun Euroopan neuvoston peruskirja alueellisista tai vähemmistökielistä määrittää. Monella muullakin kielellä Suomessa on vastaava asema.

Presidenttifoorumit

Presidentinlinnan Valtiosalissa on pidetty jo 13 Presidenttifoorumia, joita presidentti Halonen on järjestänyt vuodesta 2006 lähtien.

Presidentti Mauno Koivisto, tasavallan presidentti Tarja Halonen ja presidentti Martti Ahtisaari Presidenttifoorumissa maaliskuussa 2009. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Ainutlaatuinen tapahtuma oli 17. maaliskuuta 2009, kun kolme presidenttiä keskusteli muutosten Suomesta: Presidenttifoorumissa olivat presidentti Halosen lisäksi mukana hänen edeltäjänsä Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Kolmen presidentin vahva osallistuminen oli erikoistapaus, joka omalla tavallaan puhui kansanvaltaisten arvojen puolesta. Vuonna 2009 oli kulunut 90 vuotta siitä, kun Suomi sai tasavaltaisen hallitusmuodon ja maahan valittiin ensimmäinen presidentti.

Perus- ja ihmisoikeudet, työllisyys sekä ilmastonmuutos olivat viime vuoden muita keskustelunaiheita. Edellisvuosien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut sekä Suomen historian vaietut vuodet.

Avoimet ovet Presidentinlinnassa

Presidentti Tarja Halonen avasi ensimmäistä kertaa Presidentinlinnan historiassa Linnan ovet yleisölle joulukuun 12. päivänä 2009. Tapahtuma sai valtavan suosion, ja jono Linnaan oli pitkä, mutta kävijöiden mielestä yli kaksikin tuntia kestänyt odotus kannatti.

Linnassa vieraili kaikkiaan 2644 kävijää ja sisään pääsivät kaikki, jotka olivat saapuneet jonoon kello 14 mennessä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi tervehtivät tapahtuman aikana vierailijoita eri puolilla Presidentinlinnaa.

Suositulle tapahtumalle kaavaillaan uusintaa tänä vuonna. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Ehjää yhteistoimintaa

Euroopan unionin uusi perussopimus, Lissabonin sopimus, tuli voimaan 1.12.2009. Joulukuuhun kärjistyi yksi julkinen keskustelu eli kysymys siitä, ketkä edustavat Suomea EU:n huippukokouksissa. Suomalaisessa keskustelussa on oma ainutlaatuisuutensa: ei ole tiedossa, että yksikään muu EU-maa haluaisi itse vähentää omia paikkojaan EU:n huipulla.

Presidentin ja hallituksen yhteistoiminta itse ulkopolitiikassa jatkui kuitenkin hyvänä. Keskustelu Afganistanin vaalitarkkailujoukon kotiuttamisen ajankohdasta sai presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan korostamaan yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon tärkeyttä marraskuussa pidetyssä kokouksessa.

Tasavallan presidentin linja on ollut pitkään sama ja perustuslaillinen. Presidentti on osallistunut EU:n huippukokouksiin toimivaltaansa kuuluvissa asioissa eli esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia ja ulkopolitiikkaa käsiteltäessä. Kuten pääministeri Matti Vanhanen on usein todennut, käytäntö on ollut voimassa koko Suomen EU-jäsenyyden ajan eli lähes viisitoista vuotta. Lyhyesti:

Lissabonin sopimus ei muuta Suomen perustuslakia.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole EU:n yhteisöpolitiikkaa. Suomi ja muut jäsenvaltiot päättävät siitä yksimielisesti.

Suomi päättää siten edelleenkin itse ulkopolitiikastaan ja edustautumisestaan oman lainsäädäntönsä mukaisesti

Mikäli huippukokoukseen kutsutaan vain yksi edustaja, se on Suomesta pääministeri, kuten jo vuodesta 2000 lähtien on ollut asian laita.

Hallitus vieraili Kultarannassa 7. elokuuta 2009 tasavallan presidentin esittelyssä. Esittelyä seurasi myös Miska-kissa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia