Tasavallan presidentti Tarja Halonen käytti tiistaina 10. toukokuuta 2011 Suomen kansallisen puheenvuoron YK:n vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä konferenssissa Istanbulissa. Presidentti Halonen tapasi Istanbulissa myös mm. Afganistanin presidentin Hamid Karzain. Kokous on suurin Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen järjestetty YK-kokous.
Istanbulissa 9.-13. toukokuuta järjestettävässä kokouksessa pohditaan tapoja, joilla maailman köyhimpiä maita voitaisiin ohjata kestävän talouskasvun, kehityksen ja köyhyyden vähentämisen tielle. Kokouksessa hyväksyttiin uusi toimintaohjelma näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Osallistujamaista 48 on vähiten kehittyneitä, valtaosin afrikkalaisia maita. Donor-maiden lisäksi kokoukseen osallistuu kansalaisjärjestöjä, kansainvälisiä järjestöjä sekä yritysmaailmaa. Valmistelutoimikunnan puheenjohtajana toimii Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Jarmo Viinanen.
Presidentti Halosen mukaan kansainvälisen yhteisön jäseninä meidän kaikkien on tehtävä oma osuutemme. ”Vähiten kehittyneet maat ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisen tavoitteen: puolet kaiken kaikkiaan 48 maasta nousee vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vähiten kehittyneet maat tarvitsevat hyviä kumppaneita”, hän sanoi Suomen kansallisessa puheenvuorossaan.
”Meidän on löydettävä tasapaino niin kutsutun modernin kolminaisuuden eli kestävän kehityksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulman välillä”, presidentti Halonen sanoi. Naiset ovat tärkeässä asemassa kestävää kehitystä rakennettaessa: ”Naiset muodostavat puolet maailman väestöstä. Heidän voimavarojaan käytetään usein kuitenkin väärin tai niitä ei hyödynnetä.”
Presidentti Halonen painotti myös, että vähiten kehittyneet maat ovat oman kehityksensä parhaita asiantuntijoita. Suuri haaste monelle ovat haavoittuvuus ja konfliktit. ”Tutkimusten mukaan köyhyysaste on konflikteista ja väkivallasta kärsivissä maissa noin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muissa maissa. Konfliktien taustalla on usein köyhyyttä, työttömyyttä, eriarvoisuutta sekä ihmisoikeus- ja demokratiavajetta.”
”Köyhyyden ja nälänhädän jatkuminen estää vähiten kehittyneiden maiden kehittymisen ja muodostaa uhan maailmanlaajuiselle rauhalle, vakaudelle ja hyvinvoinnille. Kehityksen, rauhan ja turvallisuuden välillä on selkeä ja merkittävä riippuvuus.”
Kahdenvälisessä tapaamisessa Afganistanin presidentin Hamid Karzain kanssa olivat esillä Afganistanin tilanne sekä ajankohtaiset asiat. Presidentti Karzai oli myös hyvin kiinnostunut Suomen koulutusjärjestelmästä. Keskusteluissa nousikin esille mahdollinen asiantuntijoiden tutustumisvierailu.
Presidentti Halosella oli tiistaina kahdenväliset tapaamiset myös mm. Montenegron presidentin Filip Vujanovićin ja Nepalin pääministerin Ram Baran Yadavin kanssa.
Tiistaina presidentti Halonen osallistui myös kestävää kehitystä käsittelevään oheistapahtumaan. Presidentti Halonen toimii rinnakkaispuheenjohtajana YK:n kestävän kehityksen paneelissa, joka kokoontuu Helsingissä Istabulin-kokouksen jälkeisellä viikolla.
Presidentti Halonen johtaa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluu myös viestintäministeri Suvi Lindén.