Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Luxemburgin suurherttuan isännöimillä gaalaillallisilla 24.11.2008

(muutosvarauksin)

Omasta ja puolisoni sekä koko valtuuskunnan puolesta haluan lämpimästi kiittää Teitä, Suurherttua, kutsusta vierailla Luxemburgissa. Minulla on ollut mahdollisuus käydä maassanne useita kertoja. Tämä vierailu antaa meille pitkästä aikaa taas mahdollisuuden tutustua maahanne, historialliseen perintöönne ja kulttuuriinne.

Odotan mielenkiinnolla huomisia käyntejä Schengenissä ja Etelä-Luxemburgin kaivosalueella. Molemmat paikat liittyvät yhteiseen lähihistoriaamme sekä teidän yhteiskuntanne kehittämiseen. Schengenin sopimus on keskeinen osa eurooppalaista yhteistyötämme. Rumelangen kaivosmuseo kertoo puolestaan ajoista ennen Euroopan unionia.

Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita 1800-luvulla, ja katovuodet ajoivat tuhansia suomalaisia siirtolaisiksi. Moni heistä muutti Yhdysvaltoihin – samoille seuduille minne luxemburgilaisiakin siirtyi. Rautamalmin löytyminen aloitti Luxemburgissa muutoksen, joka johti maanne teollistumiseen ja rikastumiseen.

Suomessa metsämme mahdollistivat aikoinaan kokonaisen teollisuushaaran kehittämisen, josta tuli vuosikymmeniksi keskeinen osa vientiteollisuuttamme. Olemme Suomessa aina pitäneet tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamista kaikille tärkeänä. Olemme siis sijoittaneet ihmisiin – tärkeimpään resurssiimme. Koulutus ja osaaminen ovat myös merkittävä turva ihmiselle työttömyyden sattuessa.

Toisen maailmansodan jälkeinen kausi on ollut Euroopassa ainutlaatuista yhteistyön aikaa. Euroopan neuvoston perustaminen Strasbourgiin nopeasti sodan jälkeen kertoi halusta rakentaa maanosamme tulevaisuus demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteiden pohjalle. Hiili- ja teräsyhteisön perustaminen tämän jälkeen loi pohjan eurooppalaisten hyvinvoinnille. Luxemburg on yksi Euroopan unionin perustajajäsenistä ja päämajakaupungeista. Lyhyet välimatkat Luxemburgin ja sen naapurimaiden välillä tekevät rajattomasta Euroopasta arkipäivän todellisuutta tällä alueella asuville ihmisille.

Luxemburg on tehnyt vuosien varrella monia aloitteita EU-yhteistyön syventämiseksi ja rakentavalla tavalla edistänyt useiden pitkään kestäneiden neuvottelutilanteiden saamista päätökseen.

* * *

Maittemme väliset diplomaattisuhteet solmittiin jo vuonna 1921. Taloudellisessa kanssakäymisessämme Luxemburgin teräs ja Suomen paperi olivat pitkään pääosassa. Sittemmin kauppavaihtomme on monipuolistunut ja yritystemme kontaktit lisääntyneet. Esimerkiksi huomenaamulla järjestetään yhteinen seminaari, joka käsittelee energiaa, ympäristöä ja innovaatioita. Nämä teemat ovat nousseet keskeisiksi yhteiskunnillemme. Meistä ihmisistä itsestämme riippuu, miten vakavasti haluamme etsiä ratkaisuja, jotka turvaavat kestävän kehityksen ja tulevien sukupolvien elämänlaadun.

Suomen ekologinen jalanjälki on valitettavan suuri. Siihen on osittain syynä pohjoinen sijaintimme, joka vaatii rakennusten lämmittämistä. Maan suuresta koosta johtuvat pitkät etäisyydet ovat osasyy liikenteen päästöihin. Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta uskomme, että innovatiivinen lähestymistapa ja puhtaampi teknologia mahdollistavat muutoksia yksittäisten ihmisten ja yritysten käyttäytymisessä. Ja onneksi suomalaiset näyttävät olevan valmiita muuttamaan elintapojaan.

Maidemme välinen kulttuurisopimus solmittiin 1990-luvun alkupuolella. Se on lisännyt keskinäistä vuorovaikutusta. Eniten opiskelijavaihtoa tämän sopimuksen seurauksena on syntynyt musiikin alalla. Aktiivinen opiskelijavaihto on tärkeää nuorten itsensä kannalta. Lisäksi me luomme sen avulla pohjaa ja henkistä pääomaa maittemme tuleville suhteille. Opetus- ja kulttuuriministeriömme ovatkin päättäneet yhteistyöohjelmamme ajanmukaistamisesta.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin 1995 on tiivistänyt myös kahdenvälisiä suhteitamme. Meistä on tullut näkyvästikin saman perheen jäseniä. Tuolloin avasimme myös suurlähetystön Luxemburgiin. Siitä lähtien suomalaiset EU:n neuvostojen työhön osallistuvat ministerit ovat säännöllisesti käyneet Luxemburgissa. Ulkoministerinä ollessani tein heti vuonna 1996 virallisen vierailun maahanne. Silloisena vasta-alkajana olin todella kiitollinen tuolloisen ulkoministerinne Jacques Poosin opastuksesta EU-kiemuroihin.

Nykyään Luxemburgissa asuu jo yli tuhat suomalaista. Monet heistä ovat asuneet täällä jo toistakymmentä vuotta ja ovat Euroopan unionin, muiden kansainvälisten organisaatioiden tai liike-elämän palveluksessa.

* * *

Kohotan maljani Teidän ja puolisonne, rouva suurherttuatar, kunniaksi sekä Luxemburgin kansan onnelle ja menestyksekkäälle tulevaisuudelle. Olemme toimineet yhdessä lukemattomien asioiden eteenpäin viemisessä niin EU:ssa, Yhdistyneissä kansakunnissa kuin muussakin kansainvälisessä yhteistyössä. Olen varma, että hyvä yhteistyömme tulee jatkumaan, ja että erinomaiset kahdenväliset suhteemme tiivistyvät ja lujittuvat edelleen. Haluan puolestani toivottaa Teidät, arvoisa suurherttua ja rouva suurherttuatar, lämpimästi tervetulleiksi vierailulle Suomeen.