Järvenpään lukiolaisia kiinnosti Suomen ulkopolitiikka

Presidentti Halonen ja tilaisuuden juontajat Amir Wafin (vas.) ja Sini Huuskola. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Suomen ulkopolitiikka oli teemana tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailulla Järvenpään lukiossa tiistaina 19. tammikuuta 2010. Presidentti Halonen alusti oppilaille puolen tunnin ajan ulkopolitiikasta, jonka jälkeen oppilaat kysyivät presidentiltä tiukkoja kysymyksiä muun muassa nuorisotyöttömyydestä, rauhanturvaamisesta ja väkivallasta.

Presidentti Halonen lähti esityksessään liikkeelle ulkopolitiikan toimijoista ja korosti, että virallisten rakenteiden lisäksi järjestöjen sekä kansalaisten aktiivinen osallistuminen on tärkeää. Euroopan unionia presidentti luonnehti läheiseksi kumppanuudeksi verraten EU-jäsenyyttä avioliittolupaukseen.

Suomen toiseksi suurimman lukion oppilaat kuulivat presidentiltä myös hyvistä naapurisuhteista, Itämeren pelastamisesta sekä presidentin viimevuotisista Lähi-idän ja Länsi-Afrikan vierailuista. Presidentti Halonen arveli, että köyhästä Beninistä moni oppilas ei ollut kuullut. ”Jos kansainvälinen yhteisö tietää jostain Afrikan maasta, uutiset ovat olleet negatiivisia”, hän sanoi. Pelkkä köyhyys ilman konflikteja ei nimittäin ole uutinen. Kehitystä onkin presidentin mukaan voinut tapahtua niillä alueilla, joista ei mediassa kuulla koskaan mitään.

Alustuksen lopussa presidentti Halonen käsitteli globaaleja haasteita, kuten rahoitus- ja talouskriisiä, ilmastonmuutosta ja kärjistynyttä ruokakriisiä. ”Vaikka Kööpenhaminan ilmastokokous oli pettymys, se ei ollut turha, sillä saimme monia asioita liikkeelle”, presidentti sanoi. ”Toivottavasti kilpajuoksu ajan kanssa onnistuu”.

Kulttuurien ja uskontojen välinen vuorovaikutus konfliktien ehkäisyssä on presidentin mukaan tärkeää. ”Kutsuin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Suomen kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen johtajat neuvonpitoon, ja he ovat jatkaneet yhteistyötä hyvin tuloksin”, presidentti kertoi.

Nuorisotyöttömyys ja valtaoikeudet puhuttivat

Esityksen jälkeen Järvenpään lukion oppilaat kysyivät presidentin mielipiteitä nuorisotyöttömyydestä, perustuslakiuudistuksesta, rauhanturvaamisen tilasta Afganistanissa, väkivallasta ja siitä ahdistaako presidenttiä ilmastonmuutos.

Presidentti Halosen mukaan nuorisotyöttömyyden tilanne on vakava, sillä vientivetoisessa maassa talouskriisistä toivutaan hitaasti. Samaan aikaan joudutaan elvyttämään taloutta, parantamaan työllisyyttä ja suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle.

Presidentti Halonen vastasi myös kysymykseen valtaoikeuksista. Hän korosti presidentin roolia tasapainottavana tekijänä verraten sitä amerikkalaiseen checks and balances –periaatteeseen. Presidentti Halosen mukaan olisi tärkeää, että nykyisestä perustuslaista olisi kokemusta myös useamman kuin yhden presidentin ajalta. ”Jos pelätään sellaista niin sanottua kekkossyndroomaa – että on liian mahtava joku mies tai nainen -, sellainen voi tulla yhtä hyvin presidentistä kuin pääministeristäkin.”

”Ilmastokysymysten yhteydessä emme tiedä täsmälleen olemmeko kuinka paljon myöhässä. Sen miettimiseen ei kannata tuhlata aikaa, vaan keskittyä että olisimme mahdollisimman vähän myöhässä”, presidentti totesi. Presidentti Halosen mukaan suomalaisilla realistista optimismia onkin, joka on hänen mukaansa hyvä asia.

Lisätietoa:

• Järvenpään lukio

Kuvia vierailulta