Presidentti Tarja Halosen haastattelu Väli-Suomen sanomalehdissä 8.8.2004

Halonen katsoo luottamuksen palautuneen Irak-jupakan jälkeen Tarja Halonen arvioi kansalaisten luottamuksen poliittiseen järjestelmään palautuneen Irak-jupakan jälkeen. Presidentin kesä Kultarannassa päättyy ensi viikolla. Helsingissä odottavat neuvottelut turvallisuusselonteosta ja päätös EU-kansanäänestyksestä. teksti: Jukka Holmberg

Tasavallan presidentin Tarja Halosen kesä 2004 on ollut sateinen kuten muillakin suomalaisilla. Se on kuitenkin ollut huomattavasti leppoisampi kuin edellinen. Keskiviikkona 11. kesäkuuta 2003 presidenttipari vietti ensimmäistä täyttä päivää Naantalin Kultarannassa, kun pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) soitti. Hän halusi kertoa presidentille ensin sen, mitä sanoisi myöhemmin iltapäivällä poliisille todistajan kuulemisessa salaisten Irak-asiakirjojen vuotamisesta. Taivas oli pudota, kun Halonen kuuli, että oppositiojohtajan vaalitaistelussa käyttämät tiedot olivat peräisin presidentin juridiselta neuvonantajalta Martti Manniselta.

Halonen vakavoituu yhä, kun hän muistelee Kultarannan aurinkoisella terassilla pääministerin dramaattiseen eroon johtanutta tapahtumaketjua. Reilu vuosi sitten hän otti vastaan Jäätteenmäen eronpyynnön samaisella pihamaalla. Kuvat järkyttyneen oloisesta presidentistä ja pelokkaasti hymyilevästä pääministeristä jäävät historiaan. - Oli se kova vuosi, Halonen huokaa.

Presidentti ei halua kuvata tuntojaan tai muistella tapahtumien kulkua kovin paljon enempää kuin julkisuudessa on jo kerrottu. Hän kiittelee, että Mannisen ja Jäätteenmäen yhteistoiminta paljastui heti hallituskauden alussa.

- Oli tavattoman hyvä, että asia selvisi niin nopeasti. Voi vain kuvitella, että jos se ei olisi selvinnyt, niin kuinka paljon ongelmallisempi tilanne olisi ollut presidentinkin kannalta, hän miettii.

Halosen mukaan kyse oli poikkeuksellisesta luvusta suomalaisessa poliittisessa historiassa. Sellaiseksi hän toivoo sen myös jäävän.

- Siinä taustatekijät tulivat poikkeuksellisesta kansainvälispoliittisesta tilanteesta ja sen merkityksestä kotimaisessa tilanteessa. Yleensä on sanottu, että vaalit käydään kotimaisilla teemoilla. Tässä tapauksessa emme tiedä, että käytiinkö ne loppujen lopuksi kotimaisilla vai kansainvälisillä teemoilla. Se on tämän koko jutun ikävä puoli.

Irak-vuodon juridinen selvittely kesti viime kevään oikeudenkäyntiin saakka. Helsingin käräjäoikeus langetti Manniselle 80 päiväsakkoa virkasalaisuuden rikkomisesta. Jäätteenmäen syytteet avunannosta tai yllytyksestä hylättiin, ja kesäkuussa hänet valittiin äänivyöryllä europarlamenttiin. Vielä helmikuussa oikeudenkäynnin alkaessa Halonen sanoi, että tapauksen poliittisista seurauksista on aika keskustella myöhemmin. Nyt hän katsoo, että poliittinen järjestelmä on selvinnyt kolauksesta ja tapaus on siinä mielessä käsitelty.

- Kulunut vuosi on osoittanut, että luottamus on palannut nopeasti. Jos katsoo sitä, miten kansa suhtautuu nykyiseen hallitukseen, niin kansa on nyt sitä mieltä, että asiat ovat hyvin. Kannatus on parempi kuin monen muun hallituksen kohdalla, ja minun mielestäni se kertoo siitä, että tietynlainen vakaus on palannut.

Presidentti viettää parhaillaan tämän kesän viimeistä viikonloppua Kultarannassa. Ylihuomenna tiistaina on edessä muutto takaisin Helsinkiin ja Mäntyniemeen.

Presidentinlinnassa ja naapurikorttelin valtioneuvoston linnassa viimeistellään lähiviikkojen aikana hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sisältö. Edellinen, vuoden 2001 selonteko päivitetään muuttuneen turvallisuusympäristön mukaiseksi. Ratkaisevat päätökset tehdään presidentin johdolla valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

- Olemme onnistuneet ihan kohtuullisesti aiemmissa selonteoissa, joten mitään lehmänkäännöstä ei nyt tarvitse tehdä. Se tiedetään jo, että selonteko ei muuta olennaisesti Suomen suhtautumista Nato-jäsenyyden mahdollisuuteen.

Halosen mukaan suurin kysymys on se, miten Suomen oma puolustus yhdistetään aktiiviseen rooliin EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

- Kun me olemme sanoneet, että haluamme olla täysillä mukana EU:n puolustus- ja kriisinhallintakyvyn kehittämisessä, niin se on väistämättä auki toisesta päästä. Emme vielä tiedä, mitä se yksityiskohdissaan merkitsee. Olemme ilmoittaneet perushalukkuutemme, koska katsomme sen täydentävän turvallisuuttamme. Voimme silti sanoa jossain kohdassa kyllä ja jossain ei.

Euroopan uhkakuvat ovat muuttuneet, kun uuden suursodan vaara on huomattavasti vähentynyt. Tilalle on tullut paikallisia konflikteja, jotka ovat hyvin nopeasti muuttuneet alueellisiksi. Halonen huomauttaa, että tällaisia alueita on Euroopassa muuallakin kuin Balkanilla.

- Suomi on osa Eurooppaa, eikä ole poissuljettua, etteikö jossain meidänkin lähellä voi sellaista sattua. Se edellyttää yhteistyön vahvistamista, ja siihen tulee selonteossa ihan mielenkiintoinen näkymä.

- On katsottava, mitä puolustusvoimien ensisijainen tehtävä, eli oman maan ja kansan puolustaminen, hyötyy kansainvälisestä puolesta. Millaisia vastuita se voi siitä ottaa ja mitä vaikutuksia sillä on tulevien asevelvollisuusluokkien koulutukseen. Lähtökohtani on yleinen asevelvollisuus ja sen kehittäminen näihin tulevaisuuden suunnitelmiin sopivaksi.

Halonen arvelee, että selonteko synnyttää vilkasta alueellista keskustelua, koska uudet suunnitelmat saattavat merkitä muutoksia nykyisiin varuskuntiin.

EU:n perustuslaki on Halosen mielestä hyvin merkittävä askel, koska se selkeyttää unionin rakennetta, tuo sille uusia toimialueita ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja vahvistaa lisäksi eurooppalaisten ihmisten oikeudet. Lopputulos ei kuitenkaan ole niin dramaattinen, etteivätkö eduskunta, hallitus ja presidentti pystyisi kantamaan siitä vastuun ilman kansanäänestystä.

Harkintaan vaikuttavat kuitenkin myös muiden jäsenmaiden ratkaisut. Yhdeksän EU-maata on jo ilmoittanut järjestävänsä kansanäänestyksen ja vain neljä on päättänyt olla sitä ilman. Suomi kuuluu suurehkoon harkitsevien maiden joukkoon.

- Sopimusta on arvioitava suhteessa ympäröivään poliittiseen ympäristöön ja mielipideilmastoon. Voi olla, että monessa jäsenmaassa mietitään suhtautumista siihen, että kansallisista päätöksentekoelimistä siirtyy valtaa ylikansallisille elimille.

Halonen huomauttaa, että perustuslakia on valmisteltu avoimesti ja kansanvaltaisesti. Siksi kansanäänestykseen ei ole suurta painetta niissä maissa, joissa sitä ei ole yleisesti käytetty. Suomessa kansanäänestyksen järjestäminen vaatii aina erillislain.

- Tämä on kansainvälinen sopimus ja presidentti on ollut sen tekemisessä mukana. Sen takia minulla on oikeus sanoa mielipiteeni sopimuksen laadusta ja luonteesta. Kun kansanäänestys on eduskunnan enemmistön käsissä ja meillä on enemmistöhallitus, niin olisi enemmän kuin toivottavaa, että hallituksessa muotoutuisi nyt selkeä kanta, että mitä mieltä he ovat.

Presidentti kummasteli viime viikolla kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) kiirettä julkistaa myönteinen kansanäänestyskanta kesken pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) pyytämien selvitysten. Sen jälkeen Halonen on puhunut asiasta Vanhasen kanssa. Vanhasen mukaan hallitus ei ole tilannut selvitystä, vaan hän on pyytänyt perusteluja omalle päätökselleen. Pekkarinen oli kirjoittanut kantansa Sisä-Suomen Lehteen ennen kuin hän tiesi Vanhasen selvitystyöstä. Vanhanen puolestaan kiisti, että hallitus olisi teettämässä kansanäänestyksen tarpeesta selvitystä.Halonen keskustelee asiasta Vanhasen kanssa lähiaikoina.

Ensi kesä on Tarja Haloselle viimeinen Kultarannassa tällä virkakaudella. Kanta jatkokauteen on luvassa joskus lokakuun kunnallisvaalien jälkeen, mutta ilmoituksen takarajaa presidentti ei ole kertonut.

- Kannatan normaaleja menettelytapoja puolueissa ja myös puolueiden sisällä. Ne antavat tiettyjä aikarajoja siihen toiseen päähän.




Kevennettyä työtä ja vajaa viikko lomaa

Teksti: Osmo Kurki


Presidentti Tarja Halonen viihtyy Pentti Arajärven ja kissojen kanssa Kultarannassa erittäin hyvin. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kivilinna on tehty ihmisen asunnoksi toisin kuin presidentin varsinainen virka-asunto Mäntyniemi, jolla on enemmänkin arkkitehtoonisia arvoja.

- Tämä on enemmän asunto, tosin varakkaan miehen asunto, mutta sopii se kyllä 2000-luvun naiselle, kesäisestä ympäristöstä nauttiva presidentti naureskelee.

Presidentti muuttaa Kultarantaan kesäkuun puolivälissä ja viipyy Naantalissa elokuun puoliväliin saakka. Varsinaisia kesälomapäiviä presidentin kalenteriin ei montaa mahdu.

- Koetin pitää yhtä viikkoa kokonaisuudessaan, mutta siitä meni alkupää Naton huippukokoukseen ja loppupää meni (Romano) Prodille ja laulujuhlille. Siihen jäi neljä päivää väliin.

Kultarannan verkkaisempi työtahti antaa myös jonkin verran vapaita aamuja ja iltoja.

Vapaalla Halonen lukee, piirtää ja veistää. Kesän saldoksi on kertynyt yksi polttamista odottava kissapatsas sekä nipputolkulla piirroksia, joiden aiheina ovat esimerkiksi kissat ja puoliso Pentti.

Kesällä on aikaa myös kirjoille. Presidentin viimeksi lukema kirja on Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö, jonka hän kävi myös katsomassa näytelmänä Turun kesäteatterissa.

Kultarannan kuuluisiin puutarhoihin presidentti ei koske. - Tuntisin itseni siellä pikkuisen diletantiksi, koska täällä on ammattilaisia sitä varten. Kyllä se jää marjapensaissa käyntiin.

Helsingissä Halonen pistäytyy silloin tällöin spontaanisti kaupungilla ilman suuria turvasaattueita. Naantalin ja Turun seuduilla "kylillä" käynti herättää suuremman huomion. - Kansan kontrolli on pienemmässä paikassa tiukempaa, mutta onneksi se on ystävällistä, presidentti kertoo.

Vastikään valmistunut Anna Halonen vierailee Kultarannassa silloin tällöin. - Hänellä on sama tilanne kuin kaikilla muillakin nuorilla, jotka ovat juuri aloittaneet työn. Lomapäiviä ei ole kauhean paljon, äiti-Halonen kertoo.

Kaikista eniten Kultarantaan muuttamisesta nauttivat Annan kissat, Miska ja Rontti, joiden sijaisemäntänä presidentti toimii. Utelias ja hoikassa kunnossa oleva harmaahko Rontti tulee vieraita vastaan jo muotopuutarhan reunalla. Silittämään Ronttia ei ehdi, sillä kissa sujahtaa pensasaidan kätköihin.

Musta Miska-kissa näyttäytyy kivilinnan portailla ja katoaa aulaan.

- Kissat viihtyvät täällä räävittömän hyvin. Rontti on punkeissa aina vähän päästä, kun se tunkee itsensä joka paikkaan ja pyydystää hiiriä. Lihavammassa Miskassa ei ole punkkeja, kun se ei mahdu mihinkään sellaisiin koloihin. Niin erilaisia samalla ravinnolla ja samalla kasvatuksella, presidentti hämmästelee.




Aikansa rikkaimman miehen loistohuvila

Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultarannan rakennutti aikansa rikkain suomalainen, maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Kordelin syntyi 1868 köyhään raumalaisperheeseen, jossa lapset joutuivat jo hyvin nuorina ansaitsemaan oman leipänsä. Yritteliäs mies perusti oman sekatavarakaupan 20-vuotiaana. Kauppiasura päätyi konkurssiin, mutta konkursseista tuli kuitenkin Kordelinin menestyksen salaisuus. Hän alkoi ostaa ja myydä konkurssipesien varastoja. Kordelin sijoitti voittorahat kiinteistöihin ja maatiloihin. Kahdessakymmenessä vuodessa hän keräsi suuromaisuuden ja oli aikanaan Suomen rikkain mies. Vuoden 1906 syyskuussa nykyinen Kultarannan tila oli pakkohuutokaupattavana. Tilan osti Kordelinin yllytyksestä hänen isoveljensä, kauppias J.W. Valtonen, jolta Kordelin myöhemmin lunasti osan tilasta huvilatontikseen.

Villa Kultarannan suunnittelijaksi Kordelin valitsi Lars Sonckin. Alun perin graniittilinna piti rakentaa aivan rantaan, mutta Sonck sai muutetuksi päärakennuksen rakennuspaikan 18 metriä merenpinnan yläpuolelle nousevalle kalliolle. Rakentaminen aloitettiin 1913. Saitana miehenä tunnettu Kordelin ei nuukaillut suvilinnansa rakentamisessa. Poikamiehenä eläneen liikemiehen kerrotaan vitsailleen, ettei huvilan rakentaminen tule sen kalliimmaksi kuin tuhlaileva vaimo. Villa Kultaranta valmistui kokonaisuudessaan 1916. Kordelin ei kuitenkaan ehtinyt linnastaan paljoa nauttia, sillä hänet murhattiin Mommillan ase-etsintäkahakassa jo seuraavana vuonna.

Kukkien ja taiteen ystävä suunnittelutti Helsingin kaupunginpuutarhurilla Svante Olssonilla ja hänen pojallaan Paul Olssonilla Kultarantaan kolmeosaisen puutarhan, joka jakautui muotopuutarhaan, hyötypuutarhaan ja metsäpuutarhaan. Muotopuutarhan loistoa on verrattu jopa Pariisin Versailles´n puutarhoihin. Puutarhat valmistuivat vasta kolme vuotta Kordelinin kuoleman jälkeen. Kordelin oli testamentannut omaisuutensa uuden kulttuurirahaston pääomaksi. Kultarannasta piti tulla museo, mutta se päätyi testamenttitoimikunnalta Turun suomalaisen yliopistoseuran kautta vaihtokaupassa valtiolle. Eduskunnan päätöksellä siitä tehtiin tasavallan presidentin kesävirka-asunto.

Presidentit ovat käyttäneet Kultarantaa vuodesta 1920 alkaen. Ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg kävi tilalla vain lepäämässä, ja Kultaranta vakiintui tasavallan presidentin kesävirka-asunnoksi vasta Lauri Kristian Relanderin aikana. Sota-aika hiljensi myös Kultarannan elämän. Risto Ryti kävi presidentin kesäasunnolla vain virkatehtävissä. Marsalkka Mannerheim vieraili Kultarannassa, mutta ei viettänyt siellä heikon terveytensä takia yhtään kesää.

Kultarannan arvovieraista ensimmäinen oli Ruotsin kuningas Kustaa V vuonna 1927. Vieraiden sarja saa jatkoa joka vuosi. Presidentti Halosen aikana Kultarannassa ovat vierailleet muiden muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, YK:n pääsihteeri Kofi Annan, Unkarin presidentti Ferenc Mádl ja Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga. Vaikka presidentin käyttämä linna lähiympäristöineen on yleisöltä suljettu, sen muotopuutarha on kaikille avoin kesäperjantai-iltaisin. Tiistaista sunnuntaihin puutarhaan pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla. Puutarhataidetta ihastelee vuosittain noin 18 000 kävijää.