Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 26. toukokuuta 2009

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Sallikaa minun toivottaa Teidät, arvoisa pääsihteeri, ja puolisonne tervetulleiksi ensimmäiselle viralliselle vierailullenne Suomeen YK:n pääsihteerinä. Meillä on lämpimiä muistoja edellisestä vierailustanne maahamme Korean tasavallan ulkoministerinä vuonna 2006.

Vuosi sitten, kun olimme valmistautuneet vastaanottamaan Teidät Suomeen, Burma/Myanmariin iski tuhoisa hirmumyrsky. Helsingin sijasta Te matkustitte Kaakkois-Aasiaan arvioimaan tuhoja, käynnistämään avustustoimia ja tukemaan uhreja. Olette varmasti tottunut siihen, että odottamattomat tapahtumat vaikuttavat aikatauluunne. Haluan onnitella Teitä lämpimästi toiminnastanne pääsihteerinä ensimmäisten kahden ja puolen vuoden aikana.

Työ rauhan ja kehityksen puolesta on ollut alusta alkaen Yhdistyneiden kansakuntien tehtävien ytimessä. Rauhantyöhön on perinteisen rauhanturvatoiminnan lisäksi viime aikoina kuulunut yhteiskuntien tukeminen laajemmin sekä avun tarjoaminen luonnonkatastrofien uhreille.

Erilaiset katastrofit – sekä ihmisen aiheuttamat katastrofit että luonnonkatastrofit – ovat usein saattaneet vaikuttaa samoihin alueisiin ja ihmisiin heikentäen huomattavasti heidän valmiuksiaan selvitä kriisitilanteista. Tällaiset katastrofit ovat kohdanneet esimerkiksi Kaakkois-Aasiaa, Afganistania, Pakistania ja muita maita. Siksi meidän onkin pystyttävä kriisien ehkäisyssä ja kriisinhallinnassa vastaamaan monenlaisiin uhkatekijöihin.

* * *

Olen todella iloinen, että pystyitte kiireistänne tulemaan vierailulle luoksemme. Suomi on pieni maa, joka ei ole aiheuttanut paljon ongelmia. Päinvastoin haluamme olla mahdollisimman tehokkaasti mukana kansainvälisessä toiminnassa vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vierailunne ilahduttaa ja rohkaisee meitä.

Monet suomalaiset ovat olleet varsin näkyvästi mukana YK:n eri toimintasektoreilla, kuten vastikään edesmennyt ministeri Helvi Sipilä sekä presidentti Martti Ahtisaari, joka on täällä tänä iltana. Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvatoimintaan Suezin operaatiosta vuonna 1956 lähtien. Meillä on ollut myös monia asiantuntijoita mukana ihmisoikeustyössä ja laajemminkin kansainvälisen oikeuden puolella. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet aktiivisesti työssä mukana, kuten Suomen Punainen Risti, monet YK-toimijat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, kulttuurialan ja kirkon järjestöt.

Kuten suomalaisessa yhteiskunnassa, pyrimme myös kansainvälisessä yhteistyössä kiinnittämään huomiota heikoimmassa asemassa oleviin. Keskitymme siksi erityisesti naisten, lasten, vammaisten ja eri vähemmistöjen asemaan. Te, arvoisa pääsihteeri, olette korostanut samoja kysymyksiä. Maaliskuussa Monroviassa järjestetty kansainvälinen naisten aseman vahvistamista käsittelevä konferenssi lähetti vahvan viestin siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" on toteuttava kaikilta osin. Ehdotin konferenssissa, että järjestelmälliset raiskaukset aseellisissa konflikteissa olisi luokiteltava laittomaksi sota-aseeksi.

Konferenssissa kehotettiin YK:n jäsenvaltioita saattamaan loppuun neuvottelut uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja ottamaan naisten näkökulma huomioon kaikissa ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Suomi ja Liberia suunnittelevat järjestävänsä päätöslauselmaa 1325 ja naisten roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa käsittelevän tapahtuman YK:n 64. yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa.

* * *

Suuria rakenteellisia uudistuksia ei pidä pelätä, kun vastaamme maailmanlaajuisiin haasteisiin. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kestävä kehitys edellyttää hyvää huolehtimista ihmisistä ja vahvaa ympäristötietoisuutta.

Monet maat ovat varmasti hyötyneet globalisaatiosta. Globalisaation hyödyt eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasapuolisesti maiden välillä ja niiden sisällä. Tarvitaan oikeudenmukaisempaa globalisaatiota, jossa ihmiset ovat nykyistä enemmän etusijalla. Yhteisenä tavoitteenamme on oltava tuottava ja säällinen työ kaikille. Kehitysyhteistyön voimavarojen lisääminen on myös tärkeää. Suomi ja muut Euroopan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet tavoitteeseen nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.

Kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin heikkoudet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Tämän totesi myös ILOn asettama Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio. Kansallisten hallitusten etsiessä ulospääsyä nykyisestä talouskriisistä, YK:n keskeisenä roolina on muistuttaa meitä, että heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista on pidettävä huolta. On tärkeää, että Te, arvoisa pääsihteeri, olette toiminut maailman omanatuntona ja korostanut vuosituhattavoitteiden täytäntöönpanoa.

Joulukuussa Kööpenhaminassa järjestettävän YK:n ilmastokokouksen valmisteluihin on vain vähän aikaa. Arvostamme henkilökohtaista sitoutumistanne ja kiitämme siitä, että olette kutsuneet koolle ilmastonmuutosta käsittelevän korkean tason kokouksen ensi syyskuussa. Me tarvitsemme tuloksia nopeasti sekä kaikkien mukanaoloa. Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen vuoden 2012 jälkeiseen ilmastosopimukseen.

* * *

Vahvempi YK on ehdottoman tärkeä. Tuemme ponnistelujanne järjestön toiminnan tehostamiseksi ja toivomme parasta. Mutta voimme saada aikaan paremman tasapainon jo ennen sääntöuudistustakin.

Haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne kunniaksi sekä Suomen ja Yhdistyneiden kansakuntien erinomaiselle yhteistyölle.