Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 3.5.2011

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri Anand Satyanandin kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla 3.5.2011

(muutosvarauksin)

On suuri ilo toivottaa teidät ja puolisonne lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Vierailunne palauttaa mieleeni ystävällisyyden ja vieraanvaraisuuden, joista saimme mieheni kanssa nauttia Uuteen-Seelantiin vuonna 2007 tekemäni valtiovierailun aikana.

Seurasimme kaikki uutisia Christchurchin kaupunkia helmikuussa kohdanneesta tuhoisasta maanjäristyksestä. Itselleni palasivat mieleen myös muistot vuoden 1999 tammikuulta, jolloin ulkoministerinä matkallani Antarktikselle pysähdyin pariksi päiväksi juuri Christchurchiin. Haluankin vielä kerran ilmaista osanottoni teille ja Uuden-Seelannin kansalle traagisista menetyksistä ja mittavista vahingoista.

Uudella-Seelannilla ja Suomella on yllättävän pitkä yhteinen historia. Suomalainen Herman Spöring vieraili kapteeni Cookin miehistön jäsenenä Uudessa-Seelannissa 1700-luvulla. Retkikunnan lähestyessä Uuden-Seelannin rannikkoa vuonna 1769 Cook nimesi ensimmäisen löytämänsä saaren – alkuperäiseltä nimeltään Pourewa – Spöringin saareksi.

Suomalaisten jo 1800-luvulla alkanut siirtolaisuus Uuteen-Seelantiin on luonut erityisen yhteyden maidemme välille. Uudessa-Seelannissa on edelleen lukuisia suomalaisia yhteisöjä. Vuonna 2004 voimaan astuneen työlomajärjestelmän myötä yhteydet ovat lisääntyneet erityisesti nuorempien sukupolvien välillä.

Suomen ja Uuden-Seelannin suhteet ovat erittäin hyvät. Maillamme on paljon yhtäläisyyksiä ja yhteinen arvopohja, mikä luo hyvät edellytykset läheisemmälle yhteistyölle. Molemmat maat ovat pieniä: Suomen väkiluku on 5,4 miljoonaa, mikä on vain hieman enemmän kuin Uuden-Seelannin 4,4 miljoonaa asukasta. Molemmat maat tunnetaan luonnostaan, minkä lisäksi molempien maiden kansalaiset ovat sitoutuneet säilyttämään ympäristön puhtaana tuleville sukupolville. Olemme molemmat aktiivisia ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Suomi kehittää yhteistyössä Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa alueen meteorologisia palveluita.

Uusi-Seelanti ja Suomi kannattavat kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä sekä vapaata kauppaa. Maidemme välisestä etäisyydestä huolimatta suhteitamme voitaisiin syventää entisestään useilla aloilla. Muun muassa tieteen, teknologian ja innovaatioiden saroilla yhteistyön lisäämiseen on runsaasti mahdollisuuksia. Uskon, että tämä vierailu vahvistaa maidemme suhteita ja ystävyyttä entisestään.

Molemmat maat ovat olleet edelläkävijöitä naisten oikeuksien edistäjinä. Uusi-Seelanti antoi äänioikeuden naisille ensimmäisenä maana maailmassa, mutta Suomi oli ensimmäinen maa, joka antoi naisille täydet poliittiset oikeudet. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli edistysaskel myös suomalaisille miehille, sillä uudistus antoi täydet poliittiset oikeudet kaikille yli 24-vuotiaille kansalaisille varallisuuteen ja säätyyn katsomatta. Vuoden 1907 vaaleissa valituista 200 kansanedustajasta 19 oli naisia. Tämän vuoden huhtikuussa pidetyissä vaaleissa eduskuntaan valittiin 85 naista.

* * *

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat Suomen ja Uuden-Seelannin yhteisiä arvoja. Alkuperäiskansojen aseman edistäminen on molemmille maille erityinen intressi. Teemme jo nykyisellään läheistä yhteistyötä monilla aloilla. Olemme aktiivisia Yhdistyneiden kansakuntien jäseniä, ja tuemme vahvaa YK:ta kansainvälisen yhteistyön pääfoorumina. Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2013–14, ja Uusi-Seelanti hakee jäsenyyttä sitä seuraavalle kaudelle.

Euroopan unioni on tärkeä kumppani Uudelle-Seelannille sekä kahdenvälisesti että alueellisesti. EU on Uuden-Seelannin tärkeä kauppakumppani sekä luonnollinen poliittinen kumppani kansainvälisillä areenoilla. EU haluaa kehittää yhteistyötään Aasian ja Tyynenmeren alueen valtioiden kanssa mukaan lukien Tyynenmeren saarivaltiot. Uudella-Seelannilla on runsaasti asiantuntemusta tarjottavaksi EU:n sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen välisen yhteistyön kehittämiseen.

* * *

Haluan kohottaa maljan Suomen ja Uuden-Seelannin erinomaisten suhteiden jatkumiselle ja toivottaa teille onnea ja hyvinvointia.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 3.5.2011

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi