Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 7.2.2012

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe valtiopäivien avajaisissa 7.2.2012

(muutosvarauksin)

Eduskunnan istuntotauon aikana käydyt tasavallan presidentin vaalit ovat takanapäin. Olen jo henkilökohtaisesti tavannut vastavalitun tulevan tasavallan presidentin ja onnitellut häntä. Niin, ja onnitellut myös toiseksi tullutta.

Jälleen nähtiin, että nykyinen presidentinvaalijärjestelmä aktivoi paljon kannattajia omien ehdokkaidensa taakse. Toivon tällaisen mielenkiinnon yhteisten asioiden hoitamiseen jatkuvan. Äänestysprosentissa olisi ollut aika lailla kohennettavaa ja eri syitä siihen kannattaa tutkailla vähän pidempäänkin. Vaalikampanjoiden muuttuminen uuden teknologian myötä tullee näkymään myös syksyn kunnallisvaaleissa.

Presidentinvaalien kaksivaiheinen järjestelmä aiheuttaa sen, että suuri joukko ihmisistä joutuu hylkäämään parhaana pitämänsä ehdokkaan ja valitsemaan uuden suosikin. Vaikka kylmä sää saattoi vaikuttaa jonkin verran tulokseen, on syytä pohtia, miten voidaan pitää yllä äänestysaktiivisuus vaalin molemmilla kierroksilla.

Todennäköistä on jo monipuoluejärjestelmästämme johtuen, ettei tulevaisuudessakaan kovin usein kukaan ehdokkaista saa enemmistöä ensimmäisellä kierroksella. Sellainen mahdollisuus on kuitenkin olemassa.

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, eli helmikuun alusta tai maaliskuun alusta. Vuonna 2010 vaalilakia muutettiin ja presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ajankohtaa tammikuussa myöhennettiin viikolla. Jos vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, vaalin ja presidentin toimikauden alun väli saattaa jäädä lyhimmillään muutaman päivän mittaiseksi jopa niin, että toimikausi alkaisi vaalin tuloksen vahvistamista seuraavana päivänä. Tämä mahdollisuus on edessä jo sekä vuosina 2018 että 2024.

Tällainen tilanne on hankala monella tavoin. Ensinnäkin se on hankala kaikkien ehdokkaiden kannalta ja jossain määrin mahdollisesti poislähtevän presidentin ja hänen mukanaan vaihtuvien virkamiesten kannalta. Mutta näitäkin enemmän siirtopäivän epävarmuus voi olla vaikea Suomelle ympäröivän maailman ja sitä kautta tulevien ratkaistavien asioiden kannalta. Mielestäni olisikin nyt ajoissa aihetta pohtia, voitaisiinko uuden presidentin virkaanastumispäiväksi vahvistaa maaliskuun ensimmäinen päivä, tuli hän sitten valituksi ensimmäisellä tai toisella kierroksella.

* * *

Tasavallan presidentin keskeiset tehtävät liittyvät ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Niiden hoitaminen edellyttää ylimpien valtioelintemme hyvää ja saumatonta yhteistyötä. Sen mukaisesti on pyritty toimimaankin.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat aina olleet tervetulleita keskustelemaan kanssani. Samoin valtiovierailuilla tai muissa kansainvälisissä tapaamisissa käymissäni keskusteluissa mukana olleet virkamiehet ovat olleet tarvittaessa eduskunnan käytettävissä. Uskon, että jatkossakin presidentti haluaa pitää tässä mielessä yhteyttä eduskuntaan, kunhan halu siihen ilmaistaan.

Kansainväliseen politiikkaan ja eduskunnan kansainväliseen yhteistyöhön kuuluu myös paljon muuta kuin ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien käsittelemät asiat. Sen vuoksi olen pitänyt yhteyttä myös muihin valiokuntiin ja epävirallisempiinkin eduskunnan organisaatioihin kuten eduskunnan ihmisoikeusryhmään ja globaaliryhmään. Tämä yhteydenpito on ollut nähdäkseni kummallekin osapuolelle hyödyllistä.

Viime vuosina globaali turvallisuusympäristö ja maailmantalouden kehitys ovat olleet voimakkaassa muutoksessa. Talouden puolella niin kutsutut BRICS-maat eli suuret nousevat talousmahdit ovat saaneet lisää vaikutusvaltaa, jonka on toivottu kasvattavan myös vastuuta etenkin kestävän kehityksen voimistamiseksi. Poliittinen valta seuraa yleensä taloudellista valtaa. Näin ollaan siirtymässä yksinapaisesta järjestelmästä monien valtakeskusten aikaan, vaikka Yhdysvallat säilyy vielä voimakkaimpana yksittäisenä maana. Euroopan - ja meidänkin siinä mukana - on otettava tämä huomioon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme rakentaessamme.

Venäjällä ja Yhdysvalloissa on tänä vuonna tulossa presidentin vaalit. Kiinan johdossa arvellaan tapahtuvan muutoksia vuoden sisällä. Vaaleja ja vaihdoksia edeltävä aika – ja vähän sen jälkeenkin – voi aiheuttaa pysähtyneisyyttä kansainvälisten asioiden ja konfliktien hoidossa. Kärsivällisyyttä tarvitaan siis tavallistakin enemmän.

Suomen kannattaa säilyttää aktiivinen toimintatapansa kansainvälisissä suhteissa ja vaikuttaa globaalin turvallisuuden tuottamiseen erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kautta. Maailma jatkaa globalisoitumistaan. Tarvitsemme yhä enemmän toinen toisiamme. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on vakaan ja rauhanomaisen kehityksen edellytys. Suomi pyrkiikin tämän vuoden vaalissa Pohjoismaiden yhteisehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.

Suomi tukee Euroopan unionia vahvistamaan rooliaan kansainvälisessä politiikassa. Esimerkiksi Lähi-idän rauhanprosessin etenemisellä ja viimeaikaisilla tapahtumilla Syyriassa, Iranissa ja Pohjois-Afrikassa on suoria vaikutuksia Eurooppaan. EU:n yhtenäinen esiintyminen vahvistaisi mahdollisuuksia löytää eri konflikteihin ratkaisuja YK:n piirissä.

* * *

Taloudelliset kriisit tekevät entistäkin välttämättömämmäksi tarttua globaaleihin haasteisiin ja kehittää markkinatalousjärjestelmää siten, että se ottaisi huomioon myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönäkökohdat. Tämä oli lähtökohtana, kun YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon asetti kestävän kehityksen korkean tason paneelin, jossa toimin rinnakkaispuheenjohtajana Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa.

Paneeli julkaisi yksimielisen loppuraporttinsa viime viikolla. Kantamme on, että kestävän kehityksen saavuttamiseksi talouskasvu on tervetullutta, mutta sen pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaista ja sopia ekologisiin reunaehtoihin. Raportti sisältää 56 suositusta, jotka vauhdittaisivat käytännön toimia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Köyhyyden poistaminen ja tasa-arvon lisääminen ovat edelleenkin mitä tärkeintä. Sekä tuotanto- että kulutustavat on saatava tukemaan kestävää kehitystä. Ilmastonmuutos on selvin osoitus siitä, ettei talouskasvu sellaisenaan lisää hyvinvointia.

Vuosituhattavoitteiden asettaminen on osoittautunut hyväksi toimintatavaksi. Paneelin raportissa ehdotamme, että YK:n jäsenvaltioiden tulisi samalla tavoin sopia vuoden 2015 jälkeiselle ajalle kestävän kehityksen tavoitteet. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Suomen hallitus on ollut asiassa jo aktiivinen.

* * *

Eduskunnan istuntokausi tulee alkamaan vauhdikkaasti. Euroopan unionin taloudelliset kriisit kertovat kansainvälisen ja kotimaisen politiikan vahvasta sidoksesta. EU:n ajankohtainen velkaongelma on vaatinut hallitukselta ja eduskunnalta paljon työtä. Se on keskeisesti leimannut eduskunnan viime istuntokautta ja tilanne tullee jatkumaan myös alkavalla istuntokaudella. Lähivuodet saattavat olla meillä Suomessa taloudellisesti vaikeita.

Suuri kuntauudistus etenee. Puolustusvoimia on syytä uudistaa. Monia muita asioita on työlistalla ja kaikissa niissä heijastuu myös taloudellinen tilanne.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli tarjoaa lukuisten tutkimusten ja vertailujen mukaan tässäkin tilanteessa parhaat edellytykset tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, oppimiselle ja innovaatioille sekä kaikinpuoliselle turvallisuudelle. Taloudelliset rajat on tietysti otettava huomioon, mutta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus tukee myös vakaata taloudellista kasvua.

Kansalaisten yhteydenotot kertovat yksilöiden ja perheiden taloudellisesta ahdingosta ja inhimillisestä hädästä. Hyvinvointierot heijastuvat hyvin laajasti eri sektoreilla. Meidät tekee kansakunnaksi juuri se, että kaikista pidetään huolta. Varsinkin taloudellisesti tiukkoina aikoina on kannettava erityistä vastuuta haavoittuvimmista. Sillä juuri heihin nämä muutokset koskevat kovimmin.

* * *

Tämä on viimeinen kerta, jolloin avaan tasavallan presidenttinä valtiopäivät ja lähes viimeinen kerta, jolloin olen kanssanne tässä salissa. Itsekin runsaat kaksikymmentä vuotta kansanedustajana toimineena tunnen vähän haikeutta ja paljon kunnioitusta tässä talossa työtä tekeviä kohtaan.

Onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta. Kiitän puhemiehiä ja edustajia hyvästä yhteistyöstä sekä toivotan teille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne isänmaan parhaaksi.

Julistan vuoden 2012 valtiopäivät avatuiksi.


 

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 7.2.2012

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi