Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Aasia-Eurooppa-talousfoorumin avajaistilaisuudessa 10.9.2006

(puheen kielenä englanti)

Olen iloinen voidessani puhua tälle edustavalle yritysjohtajajoukolle kymmenennessä Aasia-Eurooppa-talousfoorumin kokouksessa. Muutaman tunnin kuluttua menen toivottamaan tervetulleeksi 37 Asem–maan poliittiset johtajat Asem6-huippukokoukseen.

Suomella on perinteisesti ollut tiiviit ja hyvät suhteet Aasian maihin. Kahdenvälinen kauppamme on kehittynyt erityisesti viime vuosina vahvasti. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995. EU-jäsenyys on myös tuonut Aasia-suhteeseemme uuden tärkeän ulottuvuuden, Asem-yhteistyön. Olemme osallistuneet kaikkiin Asem-huippukokouksiin ja nyt Suomella on erityinen kunnia isännöidä kaikkien aikojen suurinta Asem-kokousta. Jo ensimmäisestä Thaimaassa järjestetystä kokouksesta lähtien minulla on henkilökohtaisia muistoja.

Uskon, että Asem6-kokouksessa käydään jälleen tärkeitä vapaamuotoisia keskusteluja monista kysymyksistä, joiden kanssa hallituksemme painivat päivittäin. Pidämme arvossa Asemin epävirallista keskustelevaa luonnetta. Toisaalta pidämme tärkeänä myös sitä, että Asem-maiden hallitukset löytävät yhteisiä linjauksia asioissa, joita voidaan vapaaehtoisesti yhteisin toimin ja yhteisymmärryksessä edistää.

Taloudellinen pilari on aina ollut Asem-yhteistyön keskeinen osa. Aasian ja Euroopan välinen kauppa- ja talousyhteistyö on niin mittavaa kummankin maanosan näkökulmasta, että olemme taloudellisesti selkeästi toisistamme riippuvaisia.

Koko Asemin olemassaolon ajan on ollut ensiarvoisen tärkeää, että työmarkkinajärjestöillä on omat fooruminsa ja että heidän viestinsä kuullaan. On tärkeää, että yritykset ja ammattiyhdistykset valottavat sitä todellisuutta, jossa ne toimivat, jotta hallitukset voivat tehdä päätöksiään realistisen tiedon pohjalta.

AEBF on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana arvokasta työtä. Haasteet ja ongelmat ovat tänä aikana muuttuneet paljon. Kaupan esteet ovat nykyään suurelta osin kotimaisia, on vähemmän tariffeja ja kiintiöitä ja enemmän rajantakaisia kysymyksiä. Kaupan ja investointien kokonaisvolyymi on moninkertaistunut. Tuotantoa on siirtynyt erityisesti Euroopasta moniin Aasian maihin. Globalisaatiolla on ollut niin hyvä kuin huono vaikutus yhteistyön muotoihin.

Tarvitsemme globalisaatioon oikeudenmukaiset pelisäännöt. Globalisaatiosta tulee tehdä voimavara, jolla edistetään säällistä työtä, vähennetään köyhyyttä ja työttömyyttä sekä edistetään kasvua ja kehitystä. Globalisaatiota ohjaavien sääntöjen on oltava tasapuolisia. Yhteinen etu on otettava riittävästi huomioon monenkeskisissä säännöissä, jotka koskevat kauppaa, sijoituksia ja työtä.

* * *

Maanosiamme yhdistävät monet haasteet ja mahdollisuudet. Asem-yhteistyön tärkeä merkitys on juuri siinä, että se tarjoaa foorumin yhteiselle ajatustenvaihdolle. Kestävä kehitys ja puhtaan energian saatavuus on meidän kaikkien keskeinen huolemme. Ymmärrämme, että keskeinen vastaus tähän ja myös moneen muuhun globalisaation mukanaan tuomaan haasteeseen on panostaminen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Innovaatiokyvyn kehittäminen on Euroopassa elintärkeää, jotta voimme säilyttää kilpailukyvyn maailmantaloudessa. Euroopalla onkin tässä vielä paljon tehtävää. Vaihdamme mielellämme ajatuksia Asem-johtajien kesken tästä aiheesta kuten yleisestikin globalisaation tuomista mahdollisuuksista ja haasteista.

Pidän tämän kokouksen yleisteemaa hyvin onnistuneena; se korostaa hienosti yhteistyön merkitystä tulevaisuuden työssä. Olen myös iloinen siitä, että täällä käydään täysistuntokeskustelua keskeisistä asioista, kuten globalisaatio, kilpailukyky ja energia. Asem tulee käsittelemään samoja asioita ja toivon, että voimme saada täältä viestin, joka kirkastaa ajatteluamme ja saa meidät paremmin ymmärtämään yritystoiminnan ja markkinoiden todellisuutta.

Suomessa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä on pitkä perinne. Meille on tavanomaista se, että tapaamme, keskustelemme ja yritämme löytää yhteisymmärryksen, konsensuksen, monissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Hallitus tukee omilla menettelytavoillaan pitkäaikaisia tulosopimuksia. Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi kehittää yhteiskuntaa ja vahvistaa yhteiskuntarauhaa. Elinkeinoelämän näkemyksiä arvostetaan ja niitä huomioidaan hallituksen päätöksissä. Sama koskee tietysti ammattiyhdistysten näkemyksiä, jotka ovat samalla tavalla välttämättömiä yhteiskunnan tasapainoisessa kehittämisessä.

Suomi on aina korostanut koulutuksen ja osaamisen merkitystä. Viime vuosikymmeninä olemme panostaneet merkittävästi tutkimus- ja kehitystyöhön. Olemme myös halunneet puolustaa ja kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka takaa yhtäläisen koulutuksen ja sosiaaliturvan kaikille kansalaisille. Uskon lisäksi, että hyvinvointiyhteiskunta on yksi keskeinen selitys sille, että olemme voineet kehittyä sotien jälkeisen ajan maatalousvaltaisesta maasta nykyiseksi huipputeknologian maaksi.

Yhteiskuntamme avoimuus ja korruption vähäisyys on luonut Suomessa yrityksille vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaatteet ovat maassamme aina keskeisellä sijalla. Ne ovat myös yritysten näkökulmasta terveen toimintaympäristön peruspilareita, joita tarvitaan taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

* * *

Olemme Suomessa jo pitkään tunnistaneet sen keskinäisriippuvuuden, joka elinkeinoelämällä ja julkisella sektorilla on. Samalla tavalla myös maiden ja maanosien välinen keskinäisriippuvuus on voimistunut globalisaation myötä. Emme voi enää suunnitella tulevaisuutta ilman, että otamme huomioon ympäröivän maailman kehityksen. Aasian ja Euroopan maiden välisen kaupan vaihtelut, talouskriisit ja mahdolliset kaupan esteet tai ongelmat heijastuvat heti omassa yhteiskunnassamme ja taloudessa monin tavoin. Enää emme voi puhua vain viennin tärkeästä merkityksestä maallemme, vaikka se on perinteisesti ollut meille elintärkeä. Sen lisäksi olemme yhä vahvemmin riippuvaisia myös tuonnista.

Meille vapaakauppa on ollut aina tavoittelemisen arvoinen. Uskomme yhteiskunnallisilla toimenpiteillä säännellyn vapaakaupan ja kilpailun lisäävän hyvinvointia. Olemme hyvin pettyneitä siihen, että WTO-neuvottelut ovat nyt niin suurissa vaikeuksissa. Toivomme, että ystäviemme Pascal Lamyn ja Peter Mandelsonin jääminen pois tämän päivän kokouksesta on merkki siitä, että neuvotteluja yritetään nyt vakavin ponnistuksin jatkaa. Se olisi meidän kaikkien etumme mukaista.

Toivotan teille menestyksellistä kokousta, jonka toivon vahvistavan maanosiemme kumppanuutta kohti kestävää kasvua.