Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Turkin presidentin Abdullah Gülin virallisen vierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 8.10.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan esittää iloni ja tyytyväisyyteni tämän vierailun toteutumisesta. Te, herra Presidentti, samoin kuin koko valtuuskuntanne olette erittäin tervetulleita Suomeen. Edeltäjäni presidentti Ahtisaari teki virallisen vierailun Turkkiin vuonna 1999. Kesällä 2004 minulla itselläni oli mahdollisuus vierailla Istanbulissa, kun osallistuin Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston huippukokoukseen.

Turkin ja Suomen väliset kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset. Maittemme keskinäisellä kiinnostuksella on pitkät perinteet – jopa kieliemme sanotaan olevan kaukaista sukua keskenään. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin syntymästä. Istanbul kuului Waltarin suosikkikaupunkeihin, ja hän matkusti sinne useaan otteeseen. Hänen monien historiallisten romaaniensa – kuten Mikael Hakim ja Johannes Angelos – tapahtumat sijoittuvat Bosporin rannalle. Nämä teokset on käännetty myös turkiksi.

Osaamisella ja yhteisvastuulla on tärkeä sija suomalaisessa ajattelussa. Vahva moraalinen ja sosiaalinen vastuuntunto on johtanut hyvinvointivaltioajatteluun ja sen toteuttamiseen kansallisella tasolla täällä Pohjolassa. Suomella ei ole merkittäviä luonnonrikkauksia, joten arvokkain pääomamme on ihmiset. Haluamme sijoittaa koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä turvata sosiaalisen oikeudenmukaisuuden maassamme. Nämä ovat perustekijöitä myös Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Maittemme välinen kauppa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja kauppavaihtomme on jo kahtena vuonna peräkkäin ylittänyt miljardin euron rajan. Yhä useampi suomalainen yritys on kiinnostunut Turkista ja noin kahdella sadalla suomalaisella yrityksellä on edustus maassanne. Potentiaalia kaupan kehittämiselle on edelleen paljon. Tämä kävi ilmi myös tänään järjestetyssä yritysvaltuuskuntien tapaamisessa.

Viime vuosina myös investointikiinnostus Turkkia kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Maidemme välisen investointisuojasopimuksen uusimisesta onkin jo neuvoteltu. Tietenkin toivon, että myös turkkilaiset yritykset kiinnostuisivat investointimahdollisuuksista Suomessa.

Nykyään Turkki on eräs suomalaisten suosikkilomakohteista. Liki satatuhatta suomalaista lomailee joka vuosi maassanne ja lukuisat suomalaiset ovat hankkineet loma-asunnon Turkista.

* * *

Turkki sai EU:n jäsenehdokasmaa-aseman Suomen ensimmäisellä puheenjohtajuuskaudella syksyllä 1999. Maamme on selkeästi tukenut Turkin pyrkimyksiä unionin täysjäseneksi. Linjamme on edelleen sama.

Tie EU-jäsenyyteen on pitkä ja se vaatii paljon työtä. Kyseessä on yli vaalikausien ulottuva prosessi, jossa keskeisellä sijalla ovat demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Sama pätee myös oikeusvaltion ja hyvän hallinnon kehittämiseen. Myös täysjäsenyys on jatkuva kehitysprosessi, jossa pannaan täytäntöön uusia, yhdessä sovittuja velvoitteita.

Toivomme, että jatkatte määrätietoisesti reformien toteuttamista ja lainsäädäntönne muuttamista EU:n vaatimusten mukaiseksi, jotta saavutatte tavoitteenne vakaasta ja hyvinvoivasta valtiosta. Omasta kokemuksesta voimme sanoa, että on tärkeää pitää myös kansalaiset ajan tasalla jäsenyysprosessin kulusta. Suomessa rakennettiin erityinen EU-tiedottamisen verkosto, joka toimi ympäri maata ja jonka kautta kansalaiset saivat vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.

Turkki on aktiivinen ja merkittävä alueellinen vaikuttaja. Turkin strateginen asema ja rooli on tärkeä oli kyse sitten Länsi-Balkanista, Kaukasiasta, Lähi-idän rauhanprosessista tai Lähi-idän tilanteesta laajemminkin.

Pidämme erittäin tervetulleena avausta, jonka Te, arvoisa presidentti Gül, teitte yhdessä armenialaisen virkaveljenne presidentti Sarkissianin kanssa Turkin ja Armenian suhteiden kehittämiseksi. Toivomme molemmille osapuolille menestystä ja kärsivällisyyttä tässä herkässä prosessissa. Toivottavasti aloitteenne myötä on saatavissa aikaan edistystä myös Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemisessa. Etyj-puheenjohtajana Suomi antaa kaiken tukensa Armenialle ja Azerbaidzhanille kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi.

Mustanmeren maana olette läheltä seuranneet Georgian konfliktia. Ratkaisun on lähdettävä osapuolista, mutta kansainvälisen yhteisön tuki on välttämätöntä. On jälleen hyvä korostaa, kuinka tärkeää on, että Euroopan unioni, YK, Etyj ja Euroopan neuvosto tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään alueellisen vakauden turvaamiseksi.

Kriisinhallinnan alalla Euroopan unionin ja Naton tulee tehdä saumatonta yhteistyötä. Lisäksi poliittista vuoropuhelua järjestöjen välillä on parannettava.

Maailmanpolitiikan arkipäivän myllerrysten keskellä meidän on tehtävä pitkäjänteistä työtä kulttuurien ja uskontojen välisen dialogin syventämiseksi. Yhteistyöllä voimme lisätä suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärrystä. Turkilla on keskeinen rooli Sivilisaatioiden Allianssi –toiminnassa, jonka ensimmäinen kokous järjestettiin Madridissa tämän vuoden tammikuussa. Arvostamme aktiivisuuttanne tässä asiassa.

* * *

Tunnen Teidät henkilökohtaisesti jo vuosien takaa. Olemme molemmat edustaneet maatamme Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Herra Presidentti, haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne kunniaksi, Turkin kansan onnelle ja hyvinvoinnille sekä maittemme väliselle ystävyydelle ja yhteistyölle.