Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Australian parlamentin lounastilaisuudessa Canberrassa 14.2.2007

(muutosvarauksin, puheen kieli englanti)

Minulla on suuri ja kunnia olla täällä Australiassa ja puhua tämän arvovaltaisen yleisön edessä. Suomen presidentin edellisestä virallisesta vierailusta Australiaan ja samalla presidentin puheesta tässä edustajainhuoneessa on kulunut kaksikymmentäkaksi vuotta. Minut on otettu erittäin lämpimästi vastaan – enkä viittaa pelkästään siihen, että lähtiessämme puolisoni kanssa Suomesta lämpötila siellä oli 20 astetta pakkasta. Olen liikuttunut ylenpalttisesta australialaisesta vieraanvaraisuudesta.

Maamme ovat maantieteellisesti etäällä toisistaan, mutta me jaamme samat arvot. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat lähellä sydämiämme. On mielenkiintoista, että nämä kaksi kansaa, jotka elävät niin erilaisissa ilmasto-olosuhteissa, ovat kuitenkin niin samankaltaisia. Australialaisille tunnusomainen jalat maassa -elämänasenne on myös suomalaisille tyypillinen.

Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta kaipuu luonnonläheisyyteen on vahvasti läsnä niin kansanperinteessä kuin populaarikulttuurissakin. Olemme tottuneet elämään harvaanasutussa maassa. Henkilökohtaisia ominaisuuksia mitataan usein maaseutuun viittaavilla ilmaisuilla. Tulee olla ahkera, omavarainen, luotettava, toimelias ja olennaiseen keskittyvä. Arvelen, että tämä kuulostaa aika tutulta myös täällä Australiassa.

Maidemme väliset suhteet ovat erinomaiset. Välimatkasta huolimatta keskinäinen kanssakäymisemme on lisääntynyt ja monet valtuuskunnat ovat matkustaneet maidemme välillä. Viimeisin kohokohta oli ulkoministeri Alexander Downerin virallinen vierailu Suomeen viime syyskuussa, joka ajoittui samaan ajankohtaan kuin puolivuosittain järjestettävä EU-Australia -ministeritapaaminen. Olimme erittäin iloisia saadessamme ministeri Downerin vieraaksemme.

Maidemme välillä valitseviin hyviin suhteisiin on osaltaan vaikuttanut myös lähes 30 000 henkeä käsittävä suomalaisyhteisö Australiassa. Tämä luku saattaa kuulostaa numeraalisesti aika pieneltä, mutta suomalaisyhteisön myönteinen vaikutus Australiaan on paljon suurempi. Ensimmäinen suomalainen, joka astui Australian maankamaralle, oli kapteeni Cookin miehistön jäsen Herman Spöring vuonna 1770. Vaikuttaa siltä, että suurin osa kapteeni Cookin mukaanottamista piirustuksista ja tieteellisistä muistiinpanoista oli Spöringin tekemiä. Olen iloinen siitä, että Spöringin tekemää työtä on kunnioitettu nimeämällä yksi Canberran kaduista hänen mukaansa.

Maidemme välinen kauppa on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suomi on perinteisesti vienyt enemmän Australiaan kuin tuonut, mutta tämä suunta näyttää kääntyneen viime vuonna. Tilastojemme mukaan viime vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Australian viennin arvo Suomeen oli 40 prosenttia korkeampi kuin vientimme Australiaan. Vaikka lopullisia kauppalukuja eivät ole vielä saatavilla, on syytä olettaa, että kokonaiskaupan arvo kasvoi 10–15 prosenttia viime vuonna. Valtiovarainministerimme allekirjoittivat viime marraskuussa sopimuksen tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi. Uskomme, että tämä sopimus tulee entisestään edistämään maidemme välistä kauppaa ja investointeja.

Tällä valtiovierailulla minulla on seurueessani mukana joukko huipputason innovaatioasiantuntijoita. Ajatuksena on vaihtaa kokemuksia australialaisten innovaatiostrategioiden laatijoiden kanssa ja kehittää kumppanuuksia. Meillä suomalaisilla on vahva näkemys siitä, että maamme tulee jatkuvasti kyetä uudistamaan itseään, jotta pysyisimme globaalien työmarkkinoiden tahdissa. Odotamme innolla hedelmällistä ajatusten ja kokemusten vaihtoa. Jos voimme löytää toisiaan täydentäviä keinoja globalisaatiossa pärjäämiseksi, me suomalaiset voisimme kenties vastata globalisaation tuleviin haasteisiin australialaisen lausahduksen avulla: ”no worries, mate.”

* * *

Ollessani täällä, kaukana omasta maastani, on sopiva tilaisuus huomauttaa, että koko ihmiskunta jakaa saman maailman. Uudet globaalit turvallisuusongelmat liittyvät ilmastonmuutokseen, kansainväliseen terrorismiin, tarttuviin tauteihin, lailliseen ja laittomaan maahanmuuttoon ja äärimmäiseen köyhyyteen. Etenkin ympäristökysymykset ovat odottamattoman nopeasti kiertyneet päivänpoliittisiksi kysymyksiksi tulvien, kuivuuden ja energiakriisien muodossa.

Olen hyvin tietoinen siitä, että maamme omaksuivat erilaiset lähestymistavat Kioton ilmastosopimukseen. Aika rientää nopeasti, ja Kioton sopimuskausi on päättymässä. Olen saapunut Australiaan avoimin mielin ja olen kiinnostunut kuulemaan näkemyksiänne siitä, miten voisimme parhaiten vastata yhteiseen haasteeseen: ilmastonmuutokseen.

Mikään valtio ei kykene yksin selviytymään näistä haasteista. Näihin haasteisiin ja ongelmiin tarvitaan monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä, jonka kokoajana voisi olla Yhdistyneet kansakunnat eri järjestöineen. Tämän yhteistyön vahvistamisella alkaa jo olla kova kiire. Mielestäni maillamme on paljon annettavaa tähän yhteistyöhön ja meidän tulisi tehostaa yhteisiä toimiamme.

Lopuksi haluan vielä kiittää tästä mahdollisuudesta vierailla suurenmoisessa maassanne. Kiitos mielenkiinnostanne.