Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Ahvenanmaan maakuntapäivien avajaisissa 1.11.2011

(muutosvarauksin; puheen kieli ruotsi)

Sydämelliset onnitteluni ahvenanmaalaisten Teille vaaleissa antamasta luottamuksesta. Se on arvokas asia. Tehtävänne on myös kansainvälisesti mielenkiintoinen, koska Ahvenanmaan itsehallinto on toiminut hyvin ja pitkään. Maakuntapäivät puolestaan ovat itsehallinnon ydin.

Hyvinkin toimivan järjestelmän päivittämisen tarvetta kannattaa tarkistaa. Parhaillaan onkin vireillä selvitys itsehallintolain muuttamisesta. Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että Ahvenanmaan itsehallintoa kehitetään ja vaalitaan yhteistyössä Ahvenanmaan maakunnan kanssa. Sen mukaan Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän nykyaikaistamista ja muutostarpeiden selvittämistä jatketaan. Nykyinen lainsäädäntö muodostaa nähdäkseni hyvin toimivan lähtökohdan. Itsehallinnon onnistunut kehittäminen edellyttää maakunnan ja valtakunnan välillä molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta.

Valtakunnan presidentin ja Ahvenanmaan välinen suhde on varsin kiinteä. Presidenttihän joutuu pohtimaan tuleeko hänen käyttää veto-oikeuttaan maakuntapäivien hyväksymiä maakuntalakeja kohtaan. Presidentin päätöksenteko maakuntapäivien lainsäädäntövallan rajoista on lähtökohdiltaan oikeudellista harkintaa, mitä korostaa mahdollisuus hankkia lausunto korkeimmalta oikeudelta.

Viime viikkoina käsittelyssä on ollut tavallista hankalampia asioita. Ensimmäiseksi viime lokakuussa tuli harkittavakseni Ahvenanmaan radio- ja tv-toimintaa koskeva maakuntalaki. Ahvenanmaan valtuuskunta ja korkein oikeus havaitsivat laissa puutteellisuutta, jolla saattaa olla merkitystä sanan- ja elinkeinovapauden kannalta. Kyseessä ei ollut suoranainen ristiriita perustuslain kanssa eikä myöskään maakuntapäivien lainsäädäntövallan ylittäminen. Sen vuoksi tyydyin kiinnittämään kirjelmässäni maakunnan hallitukselle vain huomiota tarpeeseen ryhtyä toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi.

Vaatimus ihmis- ja perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon toteuttamisesta sekä kansainvälisen oikeusjärjestyksen kunnioittamisesta koskee tietysti yhtä lailla Ahvenanmaata kuin muutakin Suomea. Uskon lisäksi, että Ahvenanmaa haluaa olla tässä suhteessa hyvä esimerkki.

Vielä edellistäkin enemmän pohdintaa liittyi seuraavalla viikolla minulle esiteltyyn uuteen maakuntapäiväjärjestykseen. Sen ensimmäistä lukua voidaan luonnehtia pitkälti julistuksenomaiseksi ja oli syytä miettiä, missä määrin tällaiset säännökset ovat tuossa laissa tarpeellisia. Ahvenanmaan valtuuskunnan enemmistö piti koko ensimmäistä lukua liian pitkälle menevänä. Vähemmistöön jääneet pitivät puolestaan lukua kokonaisuudessaan hyväksyttävänä. Tämän vuoksi oli aiheellista pyytää korkeimman oikeuden lausunto. Korkein oikeus puolestaan piti lukua ongelmallisena, mutta silti vain sen yhtä osaa toimivallan ylityksenä. Lausunto, johon oikeusministeri Henriksson yhtyi, oli yksimielinen ja käsittääkseni se pyrki ottamaan lisäksi huomioon Ahvenanmaan valtuuskunnassa vallinneen tilanteen.

Toivon, että vastaisuudessa voitaisiin välttää tällaiset tilanteet. Itsehallinto on elävä ja ajan myötä kehittyvä suhde, Muutokset pitää kuitenkin tehdä molemmin puolin avoimesti ja reilusti niin, että lainmuutosten tavoitteet tuodaan selvästi esiin.

* * *

Henkilökohtaisesti olen ollut Ahvenanmaan itsehallinnon voimakas puoltaja. Valtakunnan puolella lainsäätäjän ja hallinnon on tunnettava Ahvenanmaan erityisasema ja sen perusteet ja otettava ne huomioon päätöksissään ja toiminnassaan. Yleensäkin vähemmistöjen aseman turvaamista tulee pitää kunnia-asiana Suomessa.

Suomen perustuslaki edellyttää presidentin seuraavan tarkoin Ahvenanmaan asioita. Mutta olen tehnyt sen myös oman vakaan kiinnostukseni vuoksi. Olen käynyt presidenttinä – ja usein myös puolisoni kanssa - Ahvenanmaalla säännöllisesti. Matkat tänne ovat kuuluneet mieluisimpiin virkatehtäviini.

Kun olen ilmeisesti viimeistä kertaa tässä virassa käymässä täällä, kiitän tässä yhteydessä Ahvenanmaan maakuntapäiviä, maakunnan hallitusta ja maakunnan hallintoviranomaisia, valtionhallintoa Ahvenanmaalla, Ahvenanmaan kunnallishallintoa ja koko Ahvenanmaan väestöä hyvästä ja lämpimästä yhteistyöstä yhteensä kahdentoista vuoden presidenttikausinani.

Luotan siihen, että tämä yhteistyö tulee jatkumaan yhtä hyvänä myös seuraajani aikana. Emme tiedä, minkälaisia esimerkiksi globalisaation ja kansainvälisen integraation aiheuttamia muutoksia Suomessa ja sen myötä Ahvenanmaallakin tulemme lähivuosikymmeninä näkemään. Maakunnan ja valtakunnan välistä hyvää ja toimivaa, perustuslaissa ja kansainvälisoikeudellisesti turvattua suhdetta ne eivät saa vaarantaa.