Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Viron presidentin Toomas Henrik Ilveksen valtiovierailun juhlaillallisilla 14.3.2007

(muutosvarauksin)

Minulla on suuri ilo toivottaa Teidät, herra Presidentti, veljeskansan valtionpäämiehenä tervetulleeksi valtiovierailulle Suomeen. Suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa hyvin, ja yhteydenpito maittemme ja ihmisten välillä on tiivistä. Olemme läheisiä maantieteellisesti, kielellisesti ja henkisesti.

Herra presidentti, mekin tunnemme toisemme hyvin. Olemme tavanneet usein siitä lähtien, kun runsas kymmenen vuotta sitten olimme kumpikin ulkoministereitä. Näihin tapaamisiin mahtuu sekä julkisia että yksityisiä tilaisuuksia. Te teitte työvierailun Suomeen välittömästi virkaanastumisenne jälkeen ja nyt Te olette ensimmäisellä virallisella valtiovierailullanne juuri Suomessa. Me osaamme täällä antaa arvoa sille.

Maittemme historiassa on monia liittymäkohtia. Kansallinen herääminen tapahtui 1800-luvulla samanaikaisesti Suomen lahden molemmin puolin. Fredrik Paciuksen sävellyksestä J.L. Runebergin runoon "Maamme" tuli kansallisen tietoisuuden symboli sekä suomalaisille että virolaisille. Tänään se soitetaan peräkkäin kahden itsenäisen maan kansallishymninä.

* * *

Virolainen runoilija Lydia Koidula loi 1800-luvun puolivälissä käsitteen "Suomen silta" kuvaamaan suomalais-virolaista keskinäistä vuorovaikutusta kirjallisuuden, taiteen ja yleensä kulttuurin alalla. Tämä silta ei ole koskaan katkennut. Kielemme ovat sukulaiskieliä ja se on luonut vankan siteen maittemme välille. Kielenopetuksesta pitää kuitenkin huolehtia määrätietoisesti ja tässä meillä suomalaisilla on paljon enemmän tehtävää kuin teillä virolaisilla.

"Suomen silta" ei ole vain runoilijoiden romanttinen kielikuva vaan se on tänään mitä suurimmassa määrin arkipäivän todellisuutta. Viron ja Suomen välisen rajan ylittää vuosittain lähes seitsemän miljoonaa ihmistä. Suuri osa näistä on matkailijoita, mutta tuhannet ja tuhannet tekevät päivästä toiseen myös työmatkan Suomenlahden yli.

Vuosi sitten poistuivat lopullisesti rajoitukset työvoiman liikkumiselta myös Suomen ja Viron kuten muidenkin EU:n uusien jäsenmaiden välillä. Runsaan kuukauden ajan myös Virossa pysyvästi asuvat kansalaisuutta vailla olevat ihmiset ovat voineet matkustaa Suomeen ilman viisumia. Yhteistoiminta työvoima- ja muiden viranomaisten välillä on ollut esimerkillistä. Tänäänkin maittemme oikeusministerit ovat keskustelleet tulevista yhteistyösuunnitelmista – muun muassa siitä, miten voidaan parantaa laillisen liiketoiminnan harjoittamista maittemme välillä.

Suomi onkin Viron suurin kauppakumppani ja Suomen kauppa Viron kanssa lähes yhtä suurta kuin yhdentoista muun uuden EU:n jäsenmaan kanssa yhteensä. Tuhannet suomalaisyritykset toimivat eri aloilla Virossa. Virolaisyritykset ovat myös alkaneet osoittaa kasvavaa kiinnostusta Suomea kohtaan. Tästä on osoituksena myös teidän mukananne saapunut liike-elämän valtuuskunta.

Suomi ja Viro ovat valinneet erilaiset puolustusratkaisut. Tästä huolimatta me teemme tiivistä yhteistyötä myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, mikä heijastui myös tänään puolustusministeriemme tapaamisessa. Yhteistyö on sujunut hyvin myös käytännön kriisinhallintatyössä. Vuonna 2008 me tulemme olemaan myös yhdessä EU:n nopean toiminnan joukkojen valmiusvuorossa.

* * *

Suomi ja Viro ovat kumpikin Euroopan unionin jäseniä. Laajentuessaan unioni on tuonut vaurautta ja turvallisuutta yhä laajemmalle alueelle. Tämän prosessin pohjana ovat demokraattinen yhteiskuntajärjestys, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä EU:n neljän vapauden toteuttaminen. Eurooppa on kuitenkin paljon suurempi kuin laajentunutkaan EU. Yhteistyön Eurooppa edellyttää unionin naapuruuspolitiikkaa, Venäjä-yhteistyötä ja EU:n pohjoista ulottuvuutta. Yhteistyön toteuttamiseksi meidän on työskenneltävä edelleen myös Euroopan neuvostossa, ETYJ:ssä ja muissa eurooppalaisissa yhteistyöjärjestöissä.

On myös välttämätöntä, että EU:n sisäinen yhdentyminen jatkuu ja että unionin päätöksentekokyky säilyy kaikissa olosuhteissa. Suomen äskettäin päättyneen puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita oli EU:n ulkoisen toimintakyvyn ja yhtenäisyyden parantaminen niin, että unioni voisi vaikuttaa entistä vahvemmin globaaleissa kysymyksissä. Nopeasti muuttuvien haasteiden ja uhkien kohtaamisessa ei yksikään maa tai alue pärjää yksin. Ilmastonmuutoksen torjuminen on selkeä esimerkki siitä, että meidän on tehtävä yhteistyötä globaalilla tasolla. EU:n itsensä on oltava tehokas, mutta nähtävä yhteistyön voima ennen kaikkea Yhdistyneiden kansakuntien piirissä ja myös muiden globaalien vaikuttajien kanssa.

* * *

Haluan tässä yhteydessä vielä kiittää teitä yhteistyöstä kansainvälisessä toiminnassa ja erityisesti siitä tuesta, jonka me suomalaiset saimme EU-puheenjohtajuuskaudellamme Virolta. Uskon, että me suomalaiset ja virolaiset tulemme tekemään paljon yhteistyötä sekä omien kansojemme että yhteisen maailman puolesta.

Kohotan maljani Teidän, arvoisa presidentti ja rouva Ilves, kunniaksi, veljeskansamme Viron menestykselle sekä maittemme väliselle yhteistyölle!