Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Elinkeinoelämän keskusliiton isännöimässä suomalaisen ja ukrainalaisen liike-elämän keskustelutilaisuudessa ("Business Round Table") 26.10.2006

(muutosvarauksin)

Tämä tilaisuus on yksi konkreettinen osoitus kasvavasta kiinnostuksesta maittemme liike-elämän välillä ja sitä voi pitää johdonmukaisena jatkona aikaisemmille tapaamisille.

Suomen kokemukset globalisoituvasta taloudesta ja keskinäisen riippuvuuden kasvusta ovat vahvistaneet käsitystämme siitä, että reilut ja toimivat pelisäännöt sekä menettelytapojen selkeys edistävät niin poliittisten kuin taloudellisten päämäärien saavuttamista. On tärkeää, että myös taloudellisessa päätöksenteossa pidämme kiinni yhteisistä eurooppalaisista perusarvoista - demokratiasta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä oikeusvaltioperiaatteesta.

Tehokkuuden lisääminen tarkoittaa hallinnon yksinkertaistamista, mutta myös avoimuutta ja tiedottamista kansalaisille. Mitä paremmin yhteisistä asioista tiedetään, sitä helpompi päätökset on toteuttaa. Yrityksillä on myös oma yhteiskuntavastuunsa, jota on noudatettava niin kotona kuin ulkomaillakin.

* * *

Olen käsittänyt, että teitä kiinnostaa kuulla meidän kokemuksistamme yhdentyvässä Euroopassa. Suomi on edennyt EFTA-jäsenyyden ja ETA-sopimuksen kautta Euroopan unionin jäsenvaltioksi. Tiedän, että tekin katsotte samaan suuntaan.

Suomen talous- ja työllisyyskehitys on viime vuosina ollut myönteistä. Menestyksen taustalla on tietenkin monia tekijöitä, mutta yksi merkittävä seikka on syytä mainita: pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli. On mielenkiintoista, että kansainvälisissä kilpailukykyä ja kestävää kehitystä mittaavissa tutkimuksissa kaikki viisi pohjoismaata ovat jatkuvasti menestyneet erinomaisesti. Nämä viisi valtiota suhtautuvat Euroopan yhdentymiseen hieman eri tavoin: Ruotsi, Suomi ja Tanska kuuluvat EU:hun, kun taas Islanti ja Norja ovat EFTAn ja Euroopan talousalueen jäseniä. Kolmesta EU-maasta vain Suomi on euroalueen jäsen. Kaikki viisi valtiota kuitenkin perustavat järjestelmänsä pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin.

Uskomme, että valitsemamme linja takaa parhaiten kattavat osallistumismahdollisuudet sekä työelämään että laajemmin yhteiskunnalliseen elämään. Suomen menestymisen avain on koulutus. Hyvinvointiyhteiskunnan perusarvojen mukaisesti koko ikäluokka saa yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Kiihtyvä globalisaatio edellyttää kuitenkin parempaa koulutusta. Ikääntyvien koulutustaso ei ole sama kuin nuorempien ikäluokkien. Väestön vanhenemisen vuoksi joudumme jatkossa sijoittamaan yhä enemmän elinikäiseen oppimiseen. Samalla meidän on myös varauduttava siihen, että Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaalaisia työskentelemään ja elämään täysivaltaisina kansalaisina.

Markkinoidemme avaaminen kansainväliselle kilpailulle on tärkeä tekijä taloudellisen menestyksemme takana, sillä se on pakottanut talouselämämme välttämättömiin ja joskus vaikeisiinkin rakennemuutoksiin. Oikeudenmukainen sitoutuminen uudistuksiin kuitenkin kannattaa, ja haluan myös mainita, että Suomessa on hyvin vähän korruptiota. Hyvä hallinto ja korruption vähäisyys ovat toisiaan tukevia asioita. Kun vielä hallinto on avointa ja kansalaisten kannalta ymmärrettävää, sitä voidaan myös valvoa.

Suomen taloudelliset ulkosuhteet määrittyvät pitkälti maamme jäsenyyden kautta Euroopan unionissa. Me haluamme unionin, joka on kilpailukykyinen ja jolla on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaalinen Eurooppa on myös oikeudenmukaisin Eurooppa ja se antaa myös EU:lle mahdollisuuden käyttää globalisaation hyödyt kaikkein tehokkaimmin. Tämä tarkoittaa EU:n sisämarkkinoiden kehittämistä, teollisuus- ja palvelualojen toimintamahdollisuuksien parantamista, sekä lisää tukea tutkimustyölle.

* * *

Olemme Suomessa tyytyväisiä, että EU:n jäsenmaissa on tiedostettu tarve kehittää yhteinen energiapoliittinen lähestymistapa. Haasteita unionille ovat energiansaannin turvaaminen, energian hintojen jatkuva nousu sekä ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset. Suomi keskittyy puheenjohtajuuskaudellaan energian ulkosuhteiden kehittämiseen. Molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen tärkeimpien kolmansien maiden – erityisesti Venäjän – kanssa on unionin energiansaannin turvaamisen kannalta olennaista. Voimme olla tyytyväisiä Lahdessa viime perjantaina pidetyn EU:n epävirallisen huippukokouksen keskusteluihin. Unioni esiintyi hyvin yhteisenä energiakysymyksissä samalla kun seuraava puheenjohtajamaa Saksa on sitoutunut viemään energia-agendaa eteenpäin.

Ukrainan kanssa energiayhteistyön perustana on viime joulukuussa EU-Ukraina -huippukokouksessa allekirjoitettu yhteistyöasiakirja (Memorandum of Understanding, MoU). Jatkossa tulemme painottamaan EU:n ja Ukrainan energiamarkkinoiden asteittaista yhtenäistämistä, energiatehokkuuden sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja ydinturvallisuutta. Toivomme Ukrainan sitoutuvan energiakaupan kannalta olennaisiin yhteisiin sääntöihin esimerkiksi investointien, kauttakulun ja kuljetuksen alueilla.

* * *

Ukrainalaiset yritykset ovat jo tulossa vahvasti Euroopan ja kansainvälisen kaupankäynnin piiriin. Jäsenyys maailman kauppajärjestö WTO:ssa on tulevaisuudessa tärkeä askel Ukrainan lähentymisessä kohti unionin sisämarkkinoita. EU on jo luvannut Ukrainalle, että neuvottelut yhteisestä vapaakauppa-alueesta voidaan aloittaa heti, kun Ukraina on täyttänyt WTO-jäsenyyden edellytykset. Vapaakauppa-alueeseen liittyvät elementit tulevat olemaan merkittävässä asemassa tulevassa yhteisessä sopimuksessa ("Enhanced Agreement").

Uuden sopimuksen tärkeänä tavoitteena on lähentää yhteistyötä EU:n ja Ukrainan välillä ja samalla vahvistaa Ukrainan yhteiskuntajärjestelmää ja maan markkinatalouskehitystä. EU haluaa tukea vahvan kansalaisyhteiskunnan ja hyvän hallinnon kehittämistä sekä korruption vähentämistä.

Vaikka Suomi on Ukrainaa huomattavasti pienempi niin alueeltaan kuin väestöltäänkin, uskomme, että meillä on paljon tarjottavaa yhteisten talous- ja kauppasuhteiden kehittämiseksi. Suomi tarjoaa ukrainalaisille sijoittajille Euroopan sisämarkkinoiden edut sekä euroalueen maana vakaan valuutan. Suomi tarjoaa myös hyvät ja edulliset liikenneyhteydet kasvaville Kaukoidän ja Aasian markkinoille. Toivotankin ukrainalaiset yritykset lämpimästi tervetulleiksi Suomen markkinoille.

Ukraina elää poliittisten ja taloudellisten uudistusten aikaa. EU, kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset – viimeisimpänä Pohjoismaiden investointipankki – pyrkivät osaltaan tukemaan Ukrainan sisäisiä muutosprosesseja. Tämän vuoden maaliskuussa pidetyt vapaat ja rehelliset parlamenttivaalit vahvistivat käsitystä siitä, että Ukrainan demokratiakehitys etenee oikeaan suuntaan. Myönteinen kuva yhteiskunnan kehittymisestä ja vakaudesta edistää myös taloussuhteiden tiivistymistä Suomen ja Ukrainan välillä.

Tiedän, että teille ei tarvitse korostaa kanssakäymisen tuomia hyötyjä. Vaikka tämä tapaaminen onkin oiva esimerkki molemminpuolisesta kiinnostuksesta, tulevaisuus voi tuoda tullessaan vielä enemmän. Toivotankin menestystä työllenne.