Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Saksan liittotasavallan liittopresidentin Horst Köhlerin tarjoamalla juhlaillallisella 3.5.2007

(muutosvarauksin)

Minulle ja puolisolleni on suuri ilo tehdä valtiovierailu Saksaan. Maidemme väliset suhteet ovat hyvät ja vierailunvaihto on ollut tiivistä. Se osoittaa molemminpuolista kiinnostusta ja halua oppia tuntemaan toisiamme yhä paremmin. Mekin – herra liittopresidentti – olemme tavanneet useita kertoja aikaisemmin.

Suomessa käytiin eduskuntavaalit maaliskuun puolivälissä. Voin ilokseni kertoa, että uuden eduskunnan 200 jäsenestä 84 on naisia. Vastikään muodostetussa hallituksessa on 20 ministeriä, joista 12 on naisia. Olen vakuuttunut hallituksen kaikkien jäsenten pätevyydestä ja uskon, että hallituksen uudetkin jäsenet pyrkivät pian solmimaan hyvät yhteistyösuhteet saksalaisiin kollegoihinsa. Mukanani tällä vierailulla on jo uusi ulkoministerimme Ilkka Kanerva.

Suomen innovaatiotoimintaa ja opetusjärjestelmää kohtaan on kohdistunut laajaa kansainvälistä kiinnostusta viime vuosina. Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa ja OECD:n PISA-tutkimuksessa. Olemme tietoisesti sijoittaneet voimakkaasti opetukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan, koska uskomme pärjäävämme kansainvälisessä kilpailussa vain laadulla ja osaamisella. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteestamme on noin 3,5 %. Tämä luku ylittää reippaasti EU:n asettaman tavoitteen. Useat delegaatiot myös Saksasta ovat vierailleet maassamme ja tutustuneet niin kutsuttuun ”Suomen malliin”. Mukanamme on sen vuoksi korkeantason koulutus- ja yritysvaltuuskunta

* * *

Kahdenväliset suhteet ovat edelleen tärkeä osa kansainvälistä yhteistyötä ja tarpeellisia Euroopan unionin jäsenmaidenkin kesken. Myös EU tarvitsee meidän kaikkien tuen, vaikka tunnettu tosiasiahan on, että juuri Saksan EU-puheenjohtajuutta odotettiin monien hankalien asioiden ratkaisijaksi. Saksan puheenjohtajuus onkin edennyt hyvin ja olette ottaneet huomioon myös pienempien jäsenvaltioiden näkemykset. Niin maaliskuun Eurooppa-neuvostossa tehdyt energia- ja ilmastopäätökset kuin Berliinin julistus antavat hyvän pohjan kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokoukselle.

Euroopan unioni tarvitsee uuden perussopimuksen. Puheenjohtajamaa Saksalla on kunnianhimoinen suunnitelma uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Haluan toistaa vielä tässä, herra liittopresidentti, että Suomi ajattelee samoin ja tuemme teitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Eurooppalainen yhteistyö ja integraatio rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on menestystarina. Eurooppalaisen arvoperintö perustuu demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen. Nämä yhteiset arvot ovat korostuneet yhteisissä eurooppalaisissa instituutioissamme ensin Euroopan neuvostossa ja sen jälkeen myös Euroopan unionissa.

Yhteistyön tarve on tänään Euroopassa yhtä ajankohtainen kuin yli viisi vuosikymmentä sitten. Vaikka perinteisen sodan uhka maanosassamme on väistynyt – kiitos paljolti juuri eurooppalaisen integraation – niin uusia moniulotteisia haasteita riittää. Globalisaatio, kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja energiaturvallisuus ovat asioita, joita mikään maa ei pysty hoitamaan yksin. Kestävät ratkaisut voivat olla vain yhteisiä; eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia.

Euroopan unionin laajentuminen kymmeneen maahan kolme vuotta sitten ja vielä kahteen maahan tänä vuonna osoittaa laaja-alaisen integraation vahvuuden. Kehitys on kuitenkin tapahtunut vaiheittain, välillä nopeasti ja välillä ottaen vähän aikaa. Sitkeys ja rehellisyys ovat tärkeitä – Eurooppaa ei voi rakentaa ilman kansalaisten myötävaikutusta ja tukea.

Euroopan unionin merkitys maailmassa on kasvanut. Se on nyt 27 jäsenensä ja vahvan taloudellisen painonsa ansiosta aikaisempaa paljon suurempi tekijä. Mutta uskon, että vaikutusvaltamme perustuu myös toivoon paremmasta maailmasta – siihen, että ihmiset ja maat voivat vaikuttaa kehitykseen. Ja että ne haluavat tehdä niin. Euroopan oma kehitysihme perustuu tähän ja EU on valmis jakamaan kumppanuuden myös muiden kanssa. Sen vuoksi on tärkeää, että unioniin voi luottaa – oli sitten kyse kaupasta tai kehitysyhteistyöstä, kriisinhallinnasta tai ympäristönsuojelusta. Unionin ja sen jäsenmaiden tulee olla sanansa mittaisia sekä Euroopassa että muualla maailmassa.

Herra Liittopresidentti,

Te olette saksalainen ja te olette globalisti. Se on hyvä asia Saksalle ja se on tärkeää myös meille muille. Minulla oli tänään tilaisuus puhua ulkopoliittisessa instituutissanne näistä asioista vähän pidempään, mutta haluan nytkin painottaa, miten tärkeää on teidän ja maanne mukanaolo kansainvälisessä politiikassa.

* * *

Suomen ja Saksan yhteyksillä on vuosisataiset perinteet. Jo keskiajalta lähtien suomalaiset maalliset ja hengelliset vaikuttajat ovat opiskelleet Saksan maailmankuuluissa yliopistoissa. Lutherin johtama uskonpuhdistus sai pian merkittävän jalansijan Suomessa. Saksan kielellä ja saksalaisella kulttuurilla on aina ollut suuri merkitys maassamme.

Berliinistä on Saksan yhdistymisen jälkeen muodostunut kulttuurimetropoli, jonne on asettautunut lukuisia suomalaisia taiteilijoita ja muusikoita. Myös monet suomalaisnuoret ovat viime vuosina löytäneet Berliinistä dynaamisen ja modernin kohtauspaikan. Osa kaupungin jatkuvasti kasvavasta turistivirrasta tulee Suomesta. Mutta Berliini on ollut erityisesti taiteilijoidemme suosiossa ennekin: säveltäjämme ja kuvataiteilijamme hakivat täältä oppia ja inspiraatiota jo 1800-luvun lopulla. Uskallan myös väittää, että monet taiteilijamme – erityisesti musiikin alalta - ovat löytäneet tiensä myös saksalaisten sydämiin.

Hyvät lentoyhteydet niin Berliiniin kuin muihin Saksan suurkaupunkeihin ovat lisänneet kanssakäymistä ihmisten välillä ja hyvät yhteydet ovat tärkeitä tietenkin myös talouselämän edustajille. Onhan Saksa ollut jo pitkään tärkein kauppakumppanimme. Olen iloinen, että voin vierailuni aikana vierailla Berliinin lisäksi myös Münchenissä – joka on tärkeä kaupunki suomalais-saksalaiselle kulttuuri- ja talousyhteistyölle. Baijerissa minulla on mahdollisuus perehtyä myös Saksan osavaltioiden rooliin EU-asioissa. Ja onhan täällä Saksassa myös vireä suomalaisen siirtokunta – monine suomalais- saksalaisine perheineen.

Herra Liittopresidentti,

Haluan kohottaa maljani Teidän ja puolisonne kunniaksi sekä toivottaa maidemme keskinäisille suhteille mitä parhainta menestystä.