Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kansainvälistymispalkintojen luovutustilaisuudessa 19.2.2009

Suomen kansantaloudesta tulee toinen puoli ulkomaankaupasta. Yritystemme hyvä menestyminen kansainvälisillä markkinoilla on meille kaikille tärkeä asia.

Monet suuret suomalaisyritykset ovat jo vakiinnuttaneet asemansa maailmalla. Niiden vanavedessä uusille markkinoille on lähtenyt myös paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Menestyminen vaatii kovaa arkista aherrusta. Tänään on kuitenkin juhlan aika. Palkitsemme yrityksiä, jotka ovat maailmalla menestyneet.

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon perinteet ulottuvat yli neljänvuosikymmenen taakse. Tasavallan presidentin vientipalkintona tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1967 ja kansainvälistymispalkinnon nimellä se on jaettu jo vuodesta 1999 lähtien.

Palkinnon keskeinen kriteeri on, että yritys on pystynyt luomaan innovatiivisia ja kilpailuetua tuovia liiketoimintamalleja, onnistunut soveltamaan niitä käytäntöön ja noussut tämän ansiosta markkinajohtajaksi omalla alallaan.

Aluksi ihailtiin nopeaa kasvua, nyt valintakriteereissä painotetaan pitkäjänteisyyttä. Palkinnon saannin edellytyksenä on, että yritys on kyennyt osoittamaan kilpailukykynsä jatkuvuuden. Tällä halutaan varmistaa, ettei menestys ole ollut onnenkantamoinen vaan vahvan osaamisen tulos. Lisäksi ehdokkaita seulottaessa arvioidaan tulevien vuosien menestysmahdollisuuksia ja yrityksen kehitysnäkymiä.

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnolla halutaan edistää myös yleisemmin suomalaista osaamista ja hyvinvointia. Siksi palkintoa myönnettäessä on painotettu sitä, että yritys tukee osaamisen ja osaajien kehittymistä omassa yrityksessään ja sidosryhmissään.

On luonnollista, että palkittavien yritysten edellytetään toimivan eettisesti ja ympäristöarvojen kannalta kestävällä pohjalla luoden näin hyvän omantunnon kulutusta.

Vuosien kuluessa palkittujen yritysten joukko on vaikuttava ja niiden merkitys koko yhteiskunnallemme on suuri. Entä sitten tästä eteenpäin? Näin ihan epätieteellisesti yrityksiä läpikäydessä kiinnittää huomiota siihen, että suomalaiset voisivat panostaa enemmän myös suoraan kuluttajille myytäviin tuotteisiin ja palveluihin. Osaamme ehkä yleisesti ottaen paremmin yrityksiltä yrityksille tuotettavien tavaroiden ja palveluiden kehittämisen ja myynnin kuin vahvojen kuluttajien tuntemien brändien luomisen – vaikka tästäkin on tietysti joitain loistavia poikkeuksia. Toinen asia, johon minun mielenkiintoni kohdistui, oli uusien tulokkaiden ja naisyrittäjien pieni määrä. Siellä siis saattaisi olla lisää resursseja löydettävissä.

* * *

Luulo ei kuitenkaan ole tiedon väärtti. Tämän vuoksi toivonkin, että asiaa kannattaisi tutkia perusteellisemmin - erityisesti tällaisena taloudellisesti varsin haasteellisena aikana.

Edellä pohditulla ei ole tarkoitus vähätellä tämänvuotisen kilpailun tasoa. Päinvastoin. Taso oli korkea. Palkinnon saamisen edellytyksenä siis on, että yritys ei ole vain kansallista kärkeä vaan että se sijoittuu huipputekijöiden joukkoon. Tyydytyksellä voin todeta nyt palkittavien yritysten saavuttaneen tämän kovan tason. Onnittelen teitä sinnikkäästä työstä. Toivon, että palkinto kannustaa teitä jatkamaan arvokasta työtänne ja kohtaamaan uusia haasteita – ja niitähän riittää.

Näköpiirissä olevat taloudelliset haasteet ovat merkittävät ja näkymät epävarmat. Kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä liikkeelle lähteneet ongelmat ovat levinneet myös reaalitalouteen. Tilanteen heikkenemisen nopeus näyttää yllättäneet kaikki, vaikka toisaalta monet talouden asiantuntijat ovat esittäneet varoituksia finanssiarkkitehtuurin heikkouksista jo pitkään. Muun muassa Kansainvälisen työjärjestön ILOn Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio, jonka toisena puheenjohtajana toimin, nosti uhat esille jo viisi vuotta sitten ilmestyneessä raportissaan. Nobel-palkittu Joseph Stiglizistä ja muista arvostetuista asiantuntijoista koostunut ryhmä oli yksimielinen finanssijärjestelmän uudistusten välttämättömyydestä.

Maailmankomission esitykset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan. Tarvitsemme vakaan ja yhteisesti sovituilla pelisäännöillä toimivan finanssiarkkitehtuurin, joka edistää maailmanlaajuista kasvua, tarjoaa riittävän rahoituksen yrityksille ja vastaa työntekijöiden säällisen työn tarpeisiin. Tilanteen korjaamiseen ja maailmantalouden ongelmien selvittämiseen tarvitaan nyt laajaa yhteistyötä, jossa Suomen on oltava jatkossakin tiiviisti mukana sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti.

Myös kansallista yhteistyökykyä ja halua tarvitaan. Yritysten kannattavuus ja kilpailukyky ovat tärkeitä asioita, mutta yhtä lailla on kiinnitettävä huomiota myös työllisyyteen ja työpaikkojen säilymiseen. Tarvitsemme taloutta elvyttävän ja yritysten toimintaedellytyksiä turvaavan talouspolitiikan ohella tehokasta koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Samoin pitää panostaa uuteen osaamiseen – koulutukseen sekä teknologisiin ja toiminnallisiin innovaatioihin.

Talouden rajut käänteet ovat aiheuttaneet paljon epävarmuutta liike-elämän edustajien, poliittisten päätöksentekijöiden ja ihan tavallisten kansalaisten keskuudessa. Ongelmiin voidaan kehittää ratkaisuja. Se edellyttää laaja-alaista ja vilpitöntä yhteistyötä. Tavoitteena on oltava koko kansan hyvinvointi.

* * *

Haluan onnitella teitä ja koko henkilökuntaanne lämpimästi hyvästä työstä ja toivottaa mitä parhainta menestystä myös jatkossa.